Matkalle teinien kanssa - vinkkiviitonen

Ihmeellinen intterveppi pursuilee ohjeita siitä, miten matkaillaan vaippaikäisten ja taaperoiden kanssa - mutta onko ohjeita teinien kanssa matkaaville, kysyn vaan! (en tiedä, en ole jaksanut etsiä)

Teinien kanssa matkailu on sikäli helpompaa, ettei tarvitse ynnäillä, riittävätkö vaipat, ei tarvitse pohtia montako kiloa purkkisöösää saa viedä matkustamoon ja kulkevatko matkarattaat käsimatkatavarana vaiko pitääkö laittaa ruumaan.
Helpommalla pääsee myös sikäli, ettei tarvitse valita lomakohdetta sen perusteella, löytyykö hotellilta leikkikerho ja onko allasalueella myös kahluumahdollisuus.

Kaikkien alojen ja erityisesti teinikasvatuksen kruunaamattomana guruna jakelen nyt ohjeita teinien kanssa matkailua helpottamaan.

1. Lomakohteen valinta
Yleisen teinirauhan nimissä anna nuorison osallistua matkakohteen valintaan vähintäänkin sopivissa määrin.
Meidän oli tarkoitus tehdä kulttuurimatka Italiaan, mutta nuoriso äänesti meidät ponnekkaasti kumoon me mihinkään hikisiin kaupunkeihin tulla - ja toivoi voimakkaasti lomakohteeksi kaikkien aikojen ensimmäistä matkakohdettamme Kreetalla.

Tässä kohden olimme hyvin jalomielisiä, emmekä edes yrittäneet saada aikaan kompromissia: kun lomaseurueeseen kuului yksi seitsemäntoistavuotias ja yksi melkein viisitoistavuotias, tiedostimme että viimeisiä yhteisiä viedään. Tai itse asiassa: ne menivät jo, perheen aikamiespoika jäi kotiin.
Matkustimme siis täsmälleen sinne, minne nuoriso halusi. tiedän-tiedän, ei saisi elää sitku-elämää, mutta ihan oikeasti: sitku, niin me vaikka mitä.

2. Hotellin valinta
Tähän valintaan kannattaa jo vähän puuttua - tosin en ymmärtänyt sitä ennen kuin vasta varsin myöhäisessä vaiheessa. Onneksi-onneksi-onneksi olimme vahingossa onnistuneet valinnassa loistavasti.

3. Lomatavoitteet
Nuorisomme tavoitteena ja toiveena oli tällä lomalla enimmäkseen olla kauniina uima-altaalla. Asiaa ei toki formuloitu näin selkeästi ainakaan meidän vanhempien kuullen, mutta se oli helppo päätellä mm. siitä hartaudesta, jolla ketjuliikkeissä ennen lomaa sovitettiin bikinejä, teepaitoja ja shortseja.
Käytin näissä sovitus-ostostilaisuuksissa varsin ahkerasti ensin veto-oikeuttani ja sen jälkeen lomarahojani.
(tosin kiristin nuorisolta lupauksen, ettei minun tarvitse hankkia heille enää ikinä tai ainakaan moneen kuukauteen mitään vaatteita)
Tässä palaammekin jo kohtaan kaksi: hotelli.
Tarpeetonta sanoakaan, miten ikikiitollinen olen siitä, että päädyimme enimmäkseen vahingossa pienehköön skandinaavien kansoittamaan perhehotelliin, emmekä taivaankiitos mihinkään brittiläis-venäläis-eteläeurooppalaiseen bilehilenuorisohotelliin.
Se nimittäin mahdollisti

4. Retkisuunnittelun
Nuoriso haaveili shoppailureissuista läheiseen kaupunkiin. Toteutimme sen kertaalleen, jonka jälkeen voiton veikin jo plään aa: olla kauniina uima-altaalla.
Pyrimme kautta koko yhteisen viikkomme pitämään nuorison hyvällä tuulella, joten jätimme väliin uhkavaatimukset sivistyksestä (museot, kirkot), urheilusta ja muusta toimeliaisuudesta - emmekä vaatineet kohtuuttomuuksia, ts. ihmeellisestä inttervepistä irtautumista ja striikkien katkaisua.

Lievällä suostuttelulla onnistuimme toteuttamaan kävelyretken vanhaan kylään, jossa vähän sattumalta eksyimme ensin kylän kalmistoon (kirkko oli suljettu) ja sen jälkeen täysin vahingossa - kuten parhaat löydöt aina tehdään - toisen maailmansodan aikaiseen museoksi muutettuun bunkkeriluolastoon. 

Lievästi maanalaiskammoisena minun piti käydä kertaalleen luolaston suulla keräämässä rohkeutta. 

Toiseenkin kertaan piti kerätä itseäni: jostain syystä tämä vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusvaroin toimiva museo kosketti ja ravisteli syvästi.

Lievästi suostuteltuna - tällä kertaa nuoriso suostutteli minua - saimme mahdutettua ohjelmaamme myös yhteisen toimintatuokion.

Koska olimme huomaamattamme onnistuneet loistavasti kohdassa 2 (hotellin valinta), uskalsimme huoleti jättää nuorison oman onnensa nojaan - olemaan kauniita altaalla - ja mahdutimme retkiohjelmaamme myös kahden aikuisen keskistä aikaa ja retkeilyä.

Pääretkikohteemme oli Cretan Brewery, jonne päädyimme semisti yhteisen olutharrastuksemme merkeissä. Lehtori harrastaa ja minä olen tukeva ja yrittäväis-ymmärtäväinen.

Panimokierroksesta ja maisteluista kukaties myöhemmin.

5. Ole joustava, joviaali ja kevyesti välinpitämätön.

Pienehköön tilaan ahtautuneina ja lakkamatta toistemme seuraan pakotettuina yhteisen reissumme onnistumisen kulmakiviä olivat joustavuus ja leppoisa asenne.

Noin lähtökohtaisesti nuorison mielestä aivan kaikki, mitä minä ehdotin oli toteuttamiskelvotonta tai ansaitsi korkeintaan hyvin nopean ja pinnallisen vilkaisun (jos sitäkään) - joten moni kiehtova ravintola jäi testaamatta, ja moni kiehtova liike tutustumatta.

Välillä piti vetää henkeä ja luottaa siihen, että kreikkalainen salaatti on aika lailla melkein yhtä hyvää melkein missä vain. 

Kaikki yritykseni vetelehtiä kauppakadulla eri suuntaan kuin nuoriso palautettiin nopeasti järjestykseen huokailulla, silmien pyörittelyllä ja muljauttelulla.

Yhteisten hetkien rauha säilyi parhaiten tekemällä juuri täsmälleen sitä, mitä nuoriso halusi - lähinnä siis olemalla kauniina altaalla.

"äiti, sä oot vähän pörheä"

Mielestäni onnistuin myös siinä toisinaan melko hyvin. Tai ainakaan en nimenomaisesti siitä osiosta saanut kielteistä palautetta nuorisolta. 

Epäilen kyllä vahvasti, että nuoriso on oma-aloitteisesti vähentänyt potentiaalisesti nostattamani häpeän määrää: ennen reissua joku oli kähveltänyt puolet bikiniestäni - ilmeisesti varmana siitä, etten esiinny ainakaan alaosattomana.