Olenko elämäni ohjaksissa

Sanni Neljäntienristeyksestä haastoi pohtimaan elämää: mitä minulle kuuluu, mihin olen menossa ja mistä tulossa.

Mitä rakastat?
- Onko liian itsestäänselvää vastata että perhettäni? (sen laajimmassa merkityksessä).
Rakastan aamuja, jolloin saa herätä itsekseen ja olla puhumatta kenellekään.
Rakastan tilan tunnetta ja epäkauniita ympäristöjä (siis ei rumia, vaan sellaisia joiden kauneudessa on särmää tai säröä).
Rakastan Kreikan saarten vuoristonäkymiä, erityisesti auringonlaskuja. Ja horiatikia sen alkulähteillä.
Sitä kun lapset tai puoliso nauravat oikein sydämensä kyllyydestä.
Missä olet tosi hyvä?
- kirjoittamisessa, lukemisessa, jutustelussa erilaisten ihmisten kanssa.
Mikä tai kuka saa sydämesi lyömään nopeammin?
- stressi. Tämä ei ole hyvä juttu.
Mikä tai kuka saa sinusta parhaat puolet esiin?
- älyttömän kinkkisiä kysymyksiä...! Oma nuorisoni. Ne houkuttavat minusta esiin parhaan ja pahimman.
Mitä haluaisit oppia?
- leipomaan shakkiruutuja. Se tarkoittaa sitä, että oppisin olemaan huolellisempi kädentaidoissa. Teen monia asioita huolettomasti, ilman pohjatöitä (kirjahylly), kaavoja (kaikki käsityöt), kunnon ohjeita tai ohjetta noudattamatta (ruuanlaitto ja leivonta) - ja sitten ihmettelen, miksi lopputulos on jotenkin keno ja vino. Haluaisin oppia huolellisemmaksi, säntillisemmäksi ja tarkemmaksi, maalaan liian isolla pensselillä.
Ja jälkiäni keräävämmäksi. Kun tulimme reissusta kotiin, talo oli kuin kartano. Nuoriso oli siivonnut ja järjestänyt. Viisi minuuttia ja olin aiheuttanut kaaoksen kaikkiin tiloihin. Myös niihin joissa en edes käynyt.

- haluaisin oppia piirtämään ja laulamaan ja tanssimaan.
Mistä haluaisit tietää lisää?
- olen herkkä innostumaan ja etsimään tietoa siitä, mikä milloinkin kiinnostaa. On muutamia asioita, joihin yritän nyt perehtyä, mutta en voi niitä laittaa näkysälle, koska ne koskevat niin henkilökohtaisesti nuorisoani. 
Onko sillä väliä viiden vuoden päästä?
- nuorisoa koskevilla tietoasioilla? On. Tai siis tavallaan on ja tavallaan ei. Toivottavasti niillä asioilla on vähemmän väliä kuin nyt.
Mitkä unelmasi olet saavuttanut?
- minulla on perhe. Aikalaillla sellainen kuin unelmoinkin, mutta kumminkin ihan erilainen. Haaveilin että minusta olisi tullut tomera suurperheen äiti. Tomeruus on minusta kaukana ja suurperheen perustamista rajoittivat lääkärit suuressa viisaudessaan, mutta olen aika hyvä suuren pienperheen äiti :)
- ammatillisesti minulla ei ole ollut suuria unelmia. (olenko oikeasti näin vetelä ja kunnianhimoton? Pitäisikö tehdä aarrekartta?)
Missä tilanteessa / millainen olit vuosi sitten? Entä viisi vuotta sitten? (Olet varmasti mennyt eteenpäin, vaikkei siltä aina tunnu.)
- vuosi sitten keväällä perheessä odotettiin ylioppilaskirjoituksia. Moni ajatus pyöri sen ympärillä. Työelämä junnasi aika lailla samoissa kuin nyt.
Viisi vuotta sitten...piti tarkistaa, millaisia juttuja olen kirjoittanut viisi vuotta sitten? Olen näköjään ollut ihan samassa tilanteessa kuin nyt. Muuttuuko yhtään mikään? Nuoriso varttuu ja itsekin aikuistun, mutta muuttuuko mikään?
- vuosi sitten olin aloittanut säännölliset visiitit uimahalliin ja innostuin siitä. Viisi vuotta sitten näyn teksteissäni valittelevan kroppani vastahakoisuutta. Jotain edistymistä on tapahtunut ainakin pienessä mittakaavassa. 
Mikä on sinulle todella tärkeää?
- oma rauha ja tila, lukeminen ja kirjoittaminen, kotijoukot. 
Mitä tekisit, jos et voisi epäonnistua?
- rupeaisin seikkailu-urheilijaksi (en tiedä että ultramaratonariksi, vuorikiipeilijäksi vaiko kalliokiipeilijäksi, tai ehkä purjehtijaksi, mahdollisesti naparetkeilijäksi tai maailmanympäripyöräilijäksi...?)
Kenen mielestä olet kaunis?

- kait puolison. Ainakin se väittää niin.

Kuka rakastaa sinua?
- luulen että kissat. Silloin kun annan niille ruokaa. Toivottavasti myös perheeni. Olettaisin.
Miten muuttaisit maailmaa, jos kaikki olisi mahdollista?
- lakkauttaisin netin keskustelupalstat. Missimäisesti ehdottaisin harkitsemaan vakavasti maailmanrauhaa, tai ainakin siedettävää yhdessäeloa. Tasaisin epätasa-arvoisuutta. 
Miksi sinut kannattaa tuntea?
- olen mukavasti konservatiivisen outo ja enimmäkseen kiva kaikille. 
Milloin viimeksi teit jotain uutta?
- vuodenvaihteessa: olin katsomassa koripallomatsia. Haluaisin tehdä jotain uutta ja kiehtovaa useammin.
Kohteletko muita kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan?
- yritän ainakin: olen kohtelias ja ystävällinen ja annan positiivista palautetta ääneen aina kun on aihetta. Sanon usein: "kiitos vaivannäöstä /kiitos avusta". Yritän olla tasapuolinen ja johdonmukainen kaikille.
Onko jotain, mistä sinun kannattaisi päästää irti?
- murehtiminen, stressaaminen, ahdistuminen, itsensä syyllistäminen
Mikä yksi asia sinun kannattaisi muuttaa heti, jotta voisit paremmin?
- varmaankin lopettaa murehtiminen. (Voisin myös toki noudattaa lääkäreideni ohjeita: liikkua enemmän, syödä terveellisemmin ja nukkua paremmin. Sekin voisi auttaa)
Ketä varten pukeudut?
- lähinnä itseäni, joskus puolisoa.
Millaiseksi vaatteesi saavat sinut tuntemaan itsesi?
- arkena haluan tuntea oloni mukavaksi ja kiristämättömäksi. Tunnen oloni sen takia joskus vähän repsahtaneeksi tai kulahtaneeksi ja harmaavarpuseksi, mutta viihdyn itsessäni.
- tykkäisin joihinkin tilanteisiin ja tilaisuuksiin pukeutua tyylikkäämmin, mutta harvoin viihdyn sellaisessa vaatetuksessa. Sellaisissa tilanteissa tunnen usein oloni alipukeutuneeksi tai outolaiseksi. Haluaisin olla sellainen tyylikäs englantilaisen kartanon leidi, mutta olen enimmäkseen jotain mikä on kömpinyt ruusupuskan läpi.
Viekö tämä unelmiasi kohti?
- ei varmasti! Tässä suhteessa unelmani ovat liian ristiriitaisia: haluaisin olla mukavan römyävä ja hiukkasen hipahtava ja kuitenkin tyylikäs tweedinen kartanoleidi.
Millaiseksi saat muut ihmiset tuntemaan itsensä?
- toivon että saisin ihmiset tuntemaan olonsa mukavaksi ja rennoksi. (luulen että olen joidenkin mielestä vähän pelottava, mutta yritän parhaani mukaan olla oikein kotoisa ja ystävällinen ja rento)
Oletko oman elämäsi ohjissa vai tapahtuvatko asiat sinulle?
- enimmäkseen asiat taitavat tapahtua vain.
**

Olenpas kuoppaani jumiutunut. Tarttis vissiin tehdä jotta!

Haastan Pinkin, Carelianan ja Birgitan!

13 kommenttia:

  1. Ihanat vastaukset! Nyt kun olen lukenut sekä Tuulan että sun postaukset, tuntuu, että mulla ei ole enää mitään järkevää sanottavaa, vaan kaikkein mieluiten kopioisin teiltä ne jutut, joille voin vaan nyökytellä, kun en itse niitä olisi osannut pukea noin hyvin sanoiksi.

    "Jotain mikä on kömpinyt ruusupuskan läpi.." :D:D:D. Siltä mustakin aika usein tuntuu :D

    Kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Ihanat vastaukset, tää oli kiva lukea. Kuulosti ihan just sulta (vaikka tunnenkin sut vaan näin virtuaalisesti). Mäkin taidan olla enemmän ruusupuskan läpi kömpinyt kuin fiini ilmestys :D

    Aurinkoista viikkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)
      kuvissa ainakin olet tyylikäs <3 ainakin kun vertaa mun ruusupuskaeleganssiin.

      Poista
  3. Ihanat ja ja just sun näköiset vastaukset. Ja kyllä olet hyvä kirjoittamisessa - se on just sun juttu <3

    VastaaPoista
  4. Tulin sanomaan, että hyvä että myönsit olevasi hyvä kirjoittamaan. Sitä kyllä olet! Vastaukset oli hyvinkin sun näköisiä ja osin yllättäviä. Tweed-nainen??? :)
    VAstaan näihin ehtiessäni. Saan jo alemmuuskompleksin tylsistä vastauksistani ja jumiutuneesta elämästäni. Mä tartten kirjan Naisia joita ajattelen öisin. Jos se saa mut tempaisemaan ja esim karkaamaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sulla ei kyllä ole tylsiä vastauksia, siitä olen varma :)

      ja tietysti tweedleidi, se nyt on selvä

      Poista
  5. Ai miten hauskaa saada tämä haaste. Otan heti kopin vastaan :)

    Sulla on hyvät vastaukset, vaikka jäin hämmästyneenä kohtaan: luulen, että olen joidenkin mielestä vähän pelottava. Annatko sä puolisolle välillä piiskaa ;-)

    VastaaPoista
  6. Vaikka tunnetaan vain virtuaalisesti, niin jotenkin kaikki vaikutti ihan just sulta. Tuli toki paljon uuttakin :)

    Mulla on tämä työn alla, mutta jostain syystä tuntuu ihan kauhean vaikealta saada järkeviä vastauksia näihin. Ehkä se kertoo siitä, että en ole kauhean järkevä... :D

    VastaaPoista
  7. Haha, toinen ruusupuskan läpi kömpinyt täällä! Kiitos hienoista vastauksista.

    Tunnistan myös tuon taipumuksen maalta suurella pensselillä. Olen juuri sellainen, ja se näkyy ihan kaikessa kädentaitoa / huolellisuutta / ohjeiden noudattamista vaativassa puuhassa.

    Yleensä sitten kaikkea sellaista välttelenkin. Ja ihaillen katson esim. tytärtäni, joka on ilmiömäinen kädentaitaja ja jonka jäljiltä niin leivonnaiset kuin käsityöt ja kuvataidetuotokset ovat aina uskomatonta priimaa!

    VastaaPoista