Viikon varrelta

- koko viikon meinasi tulla joku tauti. Jätin väliin uimisen ja pyöräilyn. Tauti ei vain iskenyt.
Olen edelleen ja aina vain puolikuntoinen, mutta en kunnolla kipeä. En tiedä, onko se hyvä vai huono juttu. En päässyt vielä tämänkään viikon alussa uimaan.
Mutta pyörän otin taas esiin, ihan uhmallakin.

- sotapoika sai viikon lopulla ylimääräisen vapaapäivän. Vapaa myönnettiin kätevästi noin kolme sekuntia lomakyytien lähdön jälkeen. Se tarkoitti useamman tunnin köröttelyä hornan tuuttiin ja takaisin noutamaan lomalainen kotiin.
Grr varuskunnalle joka sijaitsee kaikkien julkisten kulkuyhteyksien ulottumattomissa. Grr sille, että lomia voidaan myöntää kun valtion viralliset lomakyydit ovat lähteneet. Ja grr ihan muuten vain.
Yllättävästi tuntikausien köröttely oli kuitenkin leppoisa irtiotto aikasta täysinäisestä arjesta. Kyydissä kotiinpäin oli oman sotapojan lisäksi sen tupakaveri.

- samainen sotapoika sai vihdoin asuntohakemuksen vireille.

- vanhenin vuodella. Olin ehkä haaveillut edes kilistelemisestä jollain lasillisella tai jostain muusta vähän spesiaalista. Timantit oli kuulemma myyty loppuun kaikista kaupoista ja olin ei-iskeneen-oudon-ruton takia niin nuupo, että kilistin vain jollain hunajateellä ja rapsuttelin kissaa sohvannurkassa.
Nuorisolla oli kaikilla jotain omaa puuhaa, luonnollisesti eri aikoina. Kun yksi tuli, toinen meni.
Jollain tavalla tämä oli silti ihan paras mahdollinen syntymäpäivä.

- äänestin. Tietysti.

- muutamia virpojia kävi. Kissat ryöstivät virpovitsat.

- odotan pitkiä pääsiäispyhiä. Haaveilen siitä että makaan sohvannurkassa lukemassa. Tiedän etten kumminkaan.

- olen treenannut lähes viikottain shakkiruutujen leipomista. Harjoitus alkaa tuottaa jonkinlaista tulosta. Eivät ne nyt vieläkään mitään ruutuja ole, ei niistä shakkilautaa saa, mutta kerta kerralta parempia.

- löysin vähän reilu viikko sitten itselleni kevättakin. Olen koko viikon nautiskellut uudesta takistani, uusista farkuistani ja siitä että on kevät!