juhlienjälkeis



Tuntuu kuin olisin ollut lomalla ikuisuuden.
Tuntuu kuin olisimme muuttaneet.

Isoveljen muutto omaan poikamiesboksiin käynnisti meidän Lintukodossamme sen suuruusluokan uudelleenjärjestelyt ettei paremmasta väliä.

Olen rönynnyt kaapeissa ja laatikoissa, olemme raivanneet, heittäneet pois (konmarittaneet?), järjestelleet uusiksi.
Ja aina kun raivaaminen alkoi käydä voimille, vetäydyin riehumaan kalkkimaalien kanssa.
Takarajana kaikessa puuhailussa heinäkuun alun rippijuhlat.

Vanhan marttaohjeen perusteella (siivoa vain sieltä missä aiot viettää juhlasi) meidän juhlat olivat vähällä sijoittua kirjahyllyyn, vaatekaappeihin ja vastaaviin kätköihin.

muuttokuorma pt1
tärkeimmät asiat (kirjat) 

Kymmenen yhteistiloissa vietetyn vuoden jälkeen meillä on vihdoinkin oma makuuhuone.
Ja yleisen raivoamisurakan jäljiltä koko kodista tuli yhtäkkiä melkein aikuisten ihmisten koti.

Olkkarissa ollut parisänky vaelsi omaan pikkuhuoneeseen. (olen jo melkein oppinut nukkumaan väärinpäin)
Pikkuhuoneen asukki vaelsi Isoveljeltä tyhjäksi jääneeseen huoneeseen.
Koko asumus on ollut muutos- ja juhlienvalmistelukurimuksessa.

Hyvänen aika: meillä on sali tai salonki. Tai ainakin ruokailutila.



keskeneräinen salonki


Ja tilaa ylipäätään.
Ja hyggenurkkaus! no jaa, kynttilät ja valuvat huovat ja kutemispuikot ja korit puuttuvat, mutta hyggenurkkaus!



hyggenurkkaus tositoimissa
Kalkkimaaliriehaannus saavutti kertakaikkiset megamitat. 
Minun piti maalata vain pari pinnatuolia.

tuoliurakka
Isoveli jätti jälkeensä ikivanhan, ruman tekopyökkivärisen lastulevypöydän ajalta ennen ikeaa. Ja parvekkeelta puuttui kahvipöytä.
Maalasin siis tuolien lisäksi sen.

Vanha yöpöytäni ei mahtunut uudessa makuuhuoneessa sängyn viereen.
Toisaalla olin jo heittämässä pois ikivanhaa, rumaa tekopyökkiväristä (mikä ihmeen fiksaatio meillä on ollut tekopöykkiin, vai onko se vain ollut halpaa?) lastulevylipastoa, mutta Lehtori huomasi että sehän on juuri oikeaa kokoa yöpöydäksi. Ja sitä paitsi, siinä on pyörät alla, sitä voi siirrellä tarpeen mukaan.

Kalkkimaalasin siis myös sen.
Ja se on nyt melkein kaikkein paras asia mitä minulla on meidän uudessa hienossa aikuisessa kodissamme (ellei lasketa ruokasalonkia, omaa makkaria ja hyggenurkkausta)



luovuuden voimat alkoivat jyllertää
se on ihan hieno kun vähän pistää päätä kalleellen ja
siristää silmiään ja on hämärää


arkena salongin pöytä on työpöytä
Lehtori on alati toimintavalmiudessa


 Juhlat on juhlittu ja lomaa on aina vain jäljellä!
(ja yleistä muutonjälkeisraivausta, valitettavasti)

ps. yleisvalmistelu-siivouskurimuksessa siirryin laatikkoviineihin.








Kommentit

  1. No huhhuh. Onhan sitä siinä (ollut) urakkaa kerrakseen. Ihan hengästyttää pelkkä ajatus, mutta lopputulos selvästi palkitsee, joten oli varmasti kaiken väärtti.

    Ei liity varsinaisesti mihinkään, mutta ilokseni bongasin lehtorin kännykän, joka näyttää olevan samaa (näppäin)mallia kuin mun ukkelilla. Katoavaa kansanperinnettä, josta pitää visusti kiinni :).

    Mukavaa loppulomaa salonkiin, saliin, hyggenurkkaukseen ja yöpöydän äärelle!

    VastaaPoista
  2. Samaa siristeli silmiään hän, vanhanaikainen kunnon kännykkä? Nimim. Doro toimii mainiosti tällaisella esimummelilla!

    VastaaPoista
  3. Hurjan ahkeria olette olleet. Minä rymsteerasin vain kuopuksen huoneen ja meinasin jo siitä saada slaagin. Ehkä pitää alkaa laajentaa näitä raivaushepuleita, että sitten aikanaan kestää rippijuhlat sun muut :D

    Rentoa juhlien jälkeistä elämää! Ps. laatikkoviini kuulostaa just hyvältä.

    VastaaPoista
  4. Onpas siellä ahkeroitu! Eli siis pinnatuolit todellakin s a a maalattua tasaisesti? (Viheltelee, ihan muuten vaan)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyllä pinnatuolien maalaaminen tasaisesti varmaan onnistuu joltakulta.
      Minä se en ole :) (lahjattomat harjoittelee, amatöörit venyttelee ja pohjatyöt ovat viitteellisiä; tällä motolla eletään!)

      Poista
  5. Aijettä miten magee lipasto!!! Luulen, että sitä tekopyökkilastulevyä vain oli yhteen aikaan ihan joka paikka turvoksissa, joten ylenpalttinen altistus on aiheuttanut jonkinlaisen massapsykoosin ja saanut suuren osan suomalaisista luulemaan, että se on hyvä materiaali. Ja on se varmasti ollutkin, kun on näihin päiviin asti kestänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selvästi on kyseessä massapsykoosi, mitään muuta selitystä asialle ei voi olla.

      Poista
  6. Tarvitsisin tuollaisen raivausinspiraation. Meidän esikoinen aikoo skipata koko rippikouluhomman, joten saan vielä pari vuotta lisää aikaa ennenkuin on pakko ;) Tosin olen jo miettinyt rippikahveja lähiravintolassa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kahvit lähiravintolassa on loistava vaihtoehto! Olemme moneen kertaan pohtineet samaa, mutta meillä homma kilpistyy väistämättömiin jatkoihin, jonne kuitenkin laahautuvat "kaikki". joka tapauksessa pitäisi siivota ja raivata...

      Poista
  7. Vau! Uskomatonta raivausta! Tuo yöpöytä on todella hienon näköinen ja tuolit ja sali. Onneksi olkoon omasta huoneestakin :)

    VastaaPoista
  8. Hei onpas teillä kiva koti hyggenurkkineen kaikkineen. Ihan uus elämä makkareineen kaikkineen. Mutta sitä vaan kysyn että miltä tuntui kun esikoinen läks? Mulle tuli taas jo kyynel!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti