Heti alkoi mieleni minun tehdä langattomia luureja minunkin.
Etsin tietoa ihmeellisestä intternetistä ja vertailin ja tutkailin, ja menin hörluurikauppaankin tutkailemaan niitä.
Pankkitiliä tutkailin myös kovasti.
Ja uhmakas olin, että kyllä voin ja saan itselleni semmoiset ostaa.
Mitä väliä sillä, että en oikeastaan lainkaan kuuntele mitään - paitsi öisin niitä äänikirjoja, ja siihen aparaattiin, iankaikkisen vanhaan podiin, eivät langattomat kuulokkeet käy.
Langalliset luuurit nyt joka tapauksessa tarvitsen, koska nykyiset ovat rikkoutuneet.
Että kahdet luurit, hyvät mieluusti.
Ihan selvästi jos minulla olisi langattomat hörluurit niin johan kuuntelisin musiikkia lakkaamatta.
Olin jo koriini semmoiset poiminut ja melkein kassajonossa elektroniikkaliikkeessä kun tulin katumapäälle.
Vein ne takaisin naulakkoon ja lähdin tyhjin toimin liikkeestä ja päätin että vertailen vielä vähän.
Menin toiseen kauppaan.
Ja ruokakauppaan.
Ja nettikauppaan.
Ja voi sitä vertailun määrää!
Ja taas menin sinne elektroniikkaliikkeeseen, ja olin melkein kassajonossa, enkä kumminkaan ostanut.
Menin uudestaan ruokakauppaan ja plokkasin hyllystä halvimmat ja rumimmat langattomat luurit, en semmoisia kuin olisin oikeasti halunnut.
Langalliset poimin koriini myös.
Ja olin kassajonossa ja sitten kävin palauttamassa ne langattomat kun olivat niin rumat.
Langalliset ostin halvimmat, mutta ne olikin sitten jo ihan pakko ottaa koska yöäänikirja ei enää helise ja soi korvissani.
Kyllä voi ihan käsittämättömän vaikeaa vatkaamista olla ihmiselle hankintojen tekeminen.
Ainoa asia, minkä pystyn ostamaan ihan tuosta noin vain vips! on maito. (no ehkä muutama muu ruokatarvike myös)
Ymmärtänette, että vaatevalikoimani on pienehkö, koska en vain pysty päättämään.
Kuinka kauan voi ihminen arpoa sukkien tai kalsarien tarvetta?
Viikkotolkulla.
Ja sitten minulla on kaikkia ihmeellisiä sisäisiä rajoitteita niin kuin että ei voi ostaa yhtä paitaa ellei löydy toista myös tai jotain, joka vaihtelee aina sen mukaan miten häiriintyneessä tilassa pääkoppani kulloinkin on.
Esim että en ota sukkia koska tässä kaupassa ei ole semmoisia paitoja kuin haluaisin.
Tai en osta luureja kun vaan en osta.
Yhtään en ymmärrä semmoisia, jotka pitävät ostoslakkoa.
Minun pitäisi pitää ostamattomuuslakko.
Paitsi maidosta, leivästä ja vessapaperista, niitä voisin ostaa vähemmän.
*
postaus päivässä elokuussa
jaksaa-jaksaa
Hah, mullapa onkin sellaiset langattomat hörluurit :D Tosin vielä paketissa, kun en tiedä, että mitä niillä tekisin. Sain synttärilahjaksi Hra Kepposelta. Jälkikasvu on niitä himoinnut ja yrittänyt sosialisoida. Kohta alan kulkemaan ne korvissa, vaikka niistä ei mitään kuuluisikaan.
VastaaPoista