 |
| väliin on vähän tämmöinen olo |
Tänä vuonna ihmetellään:
1. pitäisikö kehittää ruoka- ja ravitsemuspuuskahdus?
taaskotätäsamaa
2. voisiko jostain saada rahaa?
haluan uusia muistikirjoja, kyniä, kumeja (miten voi olla koululaisenemmistöinen talous, jossa ei ole yhtään pyyhekumia, kysyn vaan?) laukkuja, kenkiä, tavaroita nuorisolle ja vaatteita ja lomamatkoja meille kaikille
3. olisiko aika löytää taas liikunnan ilo?
ruotoni on jäykistynyt sohvanmuotoiseksi, kummastakin polvesta kuuluu narks-skrääh, vasemmasta pahemmin, ja niskasta rousk silloin harvoin kun pää suostuu kääntymään
4. voiko työstressille tehdä jotain?
työpäivien tunnit eivät meinaa millään riittää ja henkeä salpaa kun ajattelen kaikkea sitä mitä en ehdi
missä ihmeen välissä minun työpäivistäni on tullut näin ylikuormattuja?
Olenko tullut hitaammaksi näin vanhemmiten?
5. mikä voisi olla uusi kiva inspiroiva harrastus?
joka ei olisi ehkä liikuntaa
mutta joka ei aiheuttaisi niska-hartia-ja-jäykistymisprobleemia.
tai voisinko edes löytää kiinnostavaa luettavaa enkä vain vanhoja tuttuja kirjoja?
Kuluneena osavuonna olen nimittäin:
tehnyt yhtä ja samaa ruokaa päivästä toiseen, maannut sohvalla lukemassa vanhoja tuttuja kirjoja työstressaantuneena ja kuunnellut polvien ja niskan rohinaa kun olen työläästi vaihtanut lönöttävän istuma-asennon vähän vähemmän lönöttäväksi.
Jee sille.
 |
| teinin sweet sixteen -kattaus |
ps. on muuten ihan käsittämättömän ärsyttävää, kun meneillään on jo toinen kirjaston kirja, johon joku besserwisser on tehnyt oikolukumerkintöjä, kommentoinut pilkkuvirheitä ja tehnyt omia reunamerkintöjä ja arvailuja siitä, kuka on syyllinen.
 |
| ajattelin mennä sokerilakkoon. saahan sitä ajatella kaikenmoista |
Onpa inspiroivaa osavuosikatsastella jo tässä vaiheessa vuotta. Ei huono yhtään.
VastaaPoistaMä pohdin samoja kuin sinä.
Sillä erolla että mä luen vanhoja tuttuja kirjoja just nyt mieluummin kuin uusia, vaikka tiedän että niistä uusistakin tulee suosikkeja. Kun maailma koko ajan muuttuu, niin voiko kirjoista saada turvaa?
LIIKUNTA?!
kirjoista nimenomaan saa turvaa.
PoistaStressikautena tutut ja turvalliset lohduttavat!
no liikuntapa hyvinkin. Ei onnistu.
Mäkin ajattelin sokerilakkoa. Suoritinkin, päivän, mutta sitten päälleni hyökkäsi mustikkasuklaakonvehtirasia.
VastaaPoistaJos keksit, miten ruoka- ja ravitsemuspuuskahduksen saa, kerro!!
onneksi kaikenlaiset aikomukset voi aina aloittaa uudestaan. Kun on selviytynyt kunnialla hyökkäilevästä konvehtirasiasta voi hyvillä mielin mennä lakkoon, ja sitten ollakin taas jo valmiina taisteluun seuraavaa hyökkäilevää sokeripeijoonaa kohtaan.
PoistaKerron heti, jos keksin :)
Ihan loistava aika tehdä osavuosikatsaus, tykkään! Paitsi että en tykkää sun työstressistä - toivottavasti saat sen talttumaan jotenkin.
VastaaPoistaSokerilakkoa olen minäkin miettinyt, josko sitten seuraavan osavuoden aikana sen saisi käyntiin? Ja liikunta myös, mutta se pitää pitää saada käyntiin nyt heti, myös mulla rutisee, rusahtelee ja jumittaa vähän joka puolelta.
Kestäisin vielä besserwisserin pilkkuvirhemerkinnät, mutta että arvailee syyllistä kirjaston kirjassa, niin EI SAA tehdä. Haluan itse keksiä, kuka teki sen. Ja sitä paitsi on kyllä tyhmää tehdä edes niitä pilkkuvirhemerkintöjä kirjaston kirjoihin.
Mukavaa loppuviikkoa Marika <3
minua häiritsevät ne pilkkumerkinnät ihan älyttömästi.
PoistaMinusta se tyyppi on nimittäin huiskinut niitä sinne ihan ylettömän paljon liikaa. Tekstin soljuvuus häiriintyy. Grr.
Voi. Haluaisin kanssa uuden muistikirjan. Kaikkien niiden vanhojen uusien, mutta edelleen tyhjien muistikirjojen jatkoksi :). (Valitsen aina mahdollisimman kauniin, mutta se ei nähtävästi kannata, koska en osaa liian kauniiseen kirjoittaa mitään riittävän kaunista riittävän kauniilla käsialalla.)
VastaaPoistaToivon, että löytäisit vähän edes liikunnan iloa tai jotain muuta kivaa, millä pääset edes välillä edes vähän eroon työstressistä ja rutinoista <3.
Kyllä se liikunnan ilo aikanaan löytyy taas. Nyt pitää ilmeisesti elää vielä hetki talviunivaihetta :)
PoistaUudelle muistikirjalle on aina paikkansa.
Lakkasin hankkimasta liian nättejä, sellaisiin ihan tavallisiin voi riipustella-raapustella ihan mitä vain ja tavallisella käsialalla.
Nättejä en osaa minäkään käyttää :)
Apua kuka sotkee kirjastonkirjoja!
VastaaPoistaNiin tuttua tuo sohvaperunahommeli ja niskasta kuuluu naks, jos se siis kääntyy ja kaikenlaista muutakin vaivaa on alkanut pukata iän myötä ja tästähän se taas vaan ajan kanssa huononee. Noh olen yrittänyt vitkuttaa itseni taas sohvalta ja onnistunut muutamana päivänä mainioisti ja en muuta toivo, kunpa tämä kestäisi.
Tsemppiä Marika sinne ja mukavaa viikon jatkoa. <3
Ehkä toisinaan pitää hetken olla talviunilla, sitten jaksaa taas innostua liikunnastakin :)
PoistaKunhan ei sinä aikana lopullisesti kangistu!
Iloa viikonloppuun!