Kuukauden kymppi

Selasin vanhoja blogimerkintöjä. 

Olen vuosi sitten kirjoittanut Kuukauden kymppejä.
Täytyy saada vähän eloa blogiin, joten pitkästä aikaa iloksenne: Kuukauden kymppi

Kuukauden ensimmäisen aamun ensimmäinen ajatus
Onks pakko jos ei yhtään tahdo?
Rikkonaisen ja valvotun yön jäljiltä ei yhtään tehnyt mieli nousta, kissa oli levittäytynyt jalkohin, harmitti jo valmiiksi.
Sitten muistin että taloyhtiön sukitusurakka oli meidän asuntomme osalta ohi, ja sain nousta pesemään hampaat ihan omassa kylppärissä, tiskata kissanruokakippoja villisti ja vapaasti juoksevan veden alla ja parasta kaikesta: sain nousta aamupalalle, joka tarjoiltiin ihan oikeista astioista, ei kertakäyttölautaselta! Jogurtti maistuu sadasti paremmalta ihan oikeasta kiposta. 

Tämän kirjan aion lukea
Karanteenipaniikissa olen haalinut nurkkiini valtavia kasoja luettavaa, joille ei tunnu olevan riittävästi aikaa.
Täytyy antaa mahdollistuus ainakin seuraaville opuksille:
- Pauliina Kainulainen: Suuren järven syvä hengitys (suositus tuttavalta; tälle annettava mahdollisuus)
- Roope Lipasti: Aviotärähdys (Lipasti! olen juuri saamaisillani varauksen)
- joku Edward Snowdenin elämänkerta (minulla on niitä kaksi erilaista lainassa, Isoveljen suosituksesta)
- Tuomas Marjamäki: Siitä tulikin farssi (aloitin innolla, jäi työstressin takia kesken)
- opiskelukirjat (2kpl)

Työasia jonka aion saada valmiiksi
Hankehommeleita; pitää järjestää pari koulutusta ja työstää opus painokuntoon. (olen kirjoittanut vuosi sitten ihan samoja juttuja, hankehommelit eivät koskaan lopu)
Syyskuun viimeisenä päivänä testasin minulle uudensorttista lähestymis- ja toimintatapaa: kutsuin ihmisiä rutinapiiriin ilman mitään agendaa. Oli hedelmällistä: yritän järjestää lokakuussa pari vastaavaa. Jollain fiksummalla nimellä tietenkin.

Työasia jonka tiedän roikkuvan
Yksi uusi työasia ei varsinaisesti roiku vaan uudistuu ja toistuu joka päivä. En tykkää siitä hommasta, enkä meinaa millään haluta tehdä sitä. Ja se täytyy hoitaa joka ihmeen ikinen päivä.

Lausahdus josta saan energiaa arkeeni juuri nyt
Jaksaa-jaksaa.
Töissä riittää tekemistä. Kotona on omat juttunsa. Jossain välissä ihan varmasti tulee se hetki, että vähän hellittää. Siihen asti jaksetaan.

Ruoka jota aion kokeilla
Aion kokeilla kaunista esillepanoa eri aterioilla. Haluan että meillä on ruokapöydässä mukava tunnelma ja haluan edes vähän nähdä vaivaa ateriaympäristöön.

melkein Kreikassa <3

Tässä kuussa tapahtuvista asioista eniten aikaa olen laittanut tämän suunnitteluun ja nyt se toteutuu

Viime aikoina en ole järin suunnitellut muuta kuin työjuttuja, ja niitäkin aika suurpiirteisellä kädellä. 
Haluaisin että pystyisimme viettämään hääpäivää edes jollain tavalla, tosin viime vuosina tämä merkkipäivä - tai sitä lähin viikonloppu - on vähän turhan voittopuolisesti osunut jomman kumman tai kumpaisenkin työpäivälle.

Asia joka tuntuu ristiriitaisimmalta
Todella täydet työpäivät. Viime viikkoina olen tehnyt todella paljon ja ahkerasti töitä. Ne syövät arkiviikoista kokonaan päivät maanantaista keskiviikkoon. Se tuntuu hyvältä, koska voittopuolisesti olen pitänyt tästä osasta työtäni, se tuntuu hyvältä koska sillä tavoin ansaitsen perjantain opiskelurauhan. Mutta palautuminen ja lepääminen jäävät vähiin, en ehdi kunnolla rentoutua, enkä pysty keskittymään niihin perheen asioihin jotka todella vaatisivat huomiotani.
Edessä on myös työviikonloppuja, vaikka nekin yleensä ovat hyviä keikkoja, en pidä siitä ettei viikossa ole yhtään kokonaan työtöntä päivää.

välitankkaus ja väliuinti kaksiosaisen työpäivän keskellä

Tavoite joka on mahdollista saavuttaa
Opiskelutavoitteet! Opiskeluiden aikataulu sopii kutakuinkin täydellisesti muuhun elämääni ja olen vähintäänkin kohtalaisen innoissani opiskeluista. Lokakuun aikana pitää työstää ensimmäisen kurssijakson portfolio, ja sen tekeminen on 1)välttämätöntä; 2)mahdollista ja 3)mieluisaa. 

Mitä haluaisin muistaa tästä kuusta
Pidän toiveet pienenä: toivottavasti meillä on mukavaa nyt heti tulevana viikonloppuna, tarkoitus on mennä koko perheen voimin yhdessä syömään. Kunpa se toteutuisi, kunpa meillä olisi mukavaa, kunpa nauraisimme paljon ja kunpa ruoka olisi hyvää.

Muuta lokakuusta
Yritän pitää itseni budjettikurissa ja -järjestyksessä. 
Olisi paikallaan kirjoittaa vapaa-ajalla päiväkirjaa tai muita muistiinpanoja.
Kunpa pystyisin opiskelujen lisäksi korvamerkitsemään itselleni myös liikuntaa. Työpäivät ovat olleet vähintäänkin täysiä, usein kaksiosaisia siten että käyn kotona vain syömässä ja palaan takaisin: arjessa ei ole ollut tilaa säännölliselle liikkumiselle. Tunnen sen itsessäni.
Taloyhtiön sukkaurakka on osaltamme ohi ja olen luvannut palkita itseni muutamalla mukavalla sisustusjutulla ja rempan poissiivoamisella. 

*

ajastettu postaus