keittiöpohdinto ja blogiruokaviikko

Tunnustuksia.

Olen kasauttaja. Vaikka kuinka järjestän ja etsin jokaiselle tavaralle paikkansa, kerääntyvät tavarani kasoihin, nytysiin, röykkiöihin ja pinoihin kaikille mahdollisille pinnoille.

Keittiön työtaso on henkisen mielentilani mittari. Mitä kasautuneempi keittiön työtaso on, sitä syvemmällä olen itsessäni ja sieluni kurinoissa, marraskuussa tai muussa yleisessä pimeydessä.

Yksi nuoristani ei voi sietää kasautustaipumustani, eikä ainakaan sitä että keittiössä on kasoja, tai vain aavitosen kokoinen työtila pilkkomiseen ja muuhun puuhasteluun.

Aika noloa kun lapsi rupeaa komentelemaan siivoamisasioita.

Päätin järjestää pääkoppani, sieluni ja keittiöni työtason.

 

Ihan kuvan kaltainen työtaso ei sentään koskaan ole: meneillään on raivoisa raivausprojekti. Mutta tavoilleni uskollisena en tietenkään raivannut työtasoa voidakseni raivata kaappeja. 

Lopputulos on huomattavan huojentava, ja kokkailu muuttui aika paljon mukavammaksi.

Kaikkien aikojen blogiruokaviikko:

maanantaina tein Emman linssikastiketta (vähän omalla twistillä) - lämmin suositus, testaa ja totea hyväksi! Rinnakkaisruokana tarjoilin melkein itsekeksimääni stroganoff-tyyppistä bolognesesoossia. Se on ihan tavallinen jauhelihakastike, johon lisätään purkillinen craime fraichea tai smetanaa. On herkkua sekin. Kumpaakin jäi yli, ja jämät laitettiin pakastimeen odottamaan.

tiistaina testasin Rouva Kepposen savukalapastaa, joka ei ihan onnistunut. Selvästi puuttui valkoviinilasillinen vierestä, ja maustamisen kanssa olisi pitänyt olla rohkeampi.
Jatkokehittelyyn, ehdottomasti!
Itse pidän ehkä kuitenkin enemmän kylmäsavukalasta pastan kanssa.

Rinnakkaisruokana tarjoilin Pinkin carbonaraa: tähän ei löydy Pinkiltä ohjetta, mutta lukuisia mainintoja. Tein broiskupekonista. Se oli hyvää! (no pakkohan minun oli maistaa!) (olisi sillekin kelvannut joku viinilasillinen kyytipojaksi)

keskiviikkona tarjoilin itsekeksimääni mielikuvituksellista comboa riisiä ja kanakastiketta. Rinnakkaisruokaa ei ollut, koska kelpasi kaikille syöjille.

savukalapastaa Kepposlaisittain

Kaikkina edellämainittuina päivinä tarjolla oli myös kasviksia (=porkkanaa, kurkkua, paprikaa pilkottuna lautaselle) sekä oma viritelmäni tabouleh-salaatista.
Minä teen sen näin:

Mittaa astiaan 2 dl couscous-ryynejä, mausta suolalla ja jollain pippuriseoksella. Keitä 2 dl vettä. Kaada ryynien päälle. Anna ryynien turvota. Lisää vielä vähän suolaa ja (oliivi)öljyä, sekoita lusikalla irtonaiseksi.

pilko yksi  punasipuli hienoksi, laita salaattiastian pohjalle ja ripottele päälle aavistus sokeria, anna itkettyä hetkinen.

Kuutioi muutama vähän pehmeä tomaatti, lisää salaattiastiaan.

Lisää jo vähän jäähtynyt couscousryyni.

Hienonna ruukullinen persiljaa, lisää salaattiastiaan. 

Sekoita salaatti, maista ja mausta: lisää tarvittaessa öljyä, suolaa, pippuria. Minä laitoin myös hiuksenhienon lirauksen valkoviinietikkaa. (vajaan teelusikallisen!)
Anna maustua ja jäähtyä kylmässä.

couscousryynit turpoamassa

Aika aneemista, pitää näköjään treenata ruokakuvausta. 

torstaina tarjoillaan ilmeisesti makkaraperunat (eli lohkoperunoita ja jotain vähän parempia nakkeja, jotka Lehtori valitsi) ja perjantain ruoka on toistaiseksi mysteerin verhoon kiedottu salaisuus.

*

Kasauttamisominaisuuteni takia olen alkanut haaveilla omasta työtilasta tai työpöydästä. Nyt siirtelen tuikitärkeitä kasojani paikasta toiseen. Olisi mahtavaa jos olisi sellainen vanhanaikainen kirjoituslipasto jossa olisi postilokerikkoja ja muuta ja josta saisi kannen kiinni kun tulee vieraita.
Oliko joskus jossain lastenohjelmassa sellainen täti jolla oli hieno postilokerikkopöytä? 

Näyttäisi siltä että keskimmäinen lapsukainen lähtee ihan oikeasti opiskelemaan toiselle paikkakunnalle vuodenvaihteen jälkeen (nythän hän on ollut vajaa puolet viikosta pääkaupunkiseudulla, mutta käytännössä asuu edelleen meidän nurkissamme). 

Olen hyvin toiveikas oman työtila/kirjasto/vierashuone-hankkeen toteutumisen suhteen. 

Olen keksinyt jo ainakin viisi vaihtoehtoista mallia ja sisustusratkaisua. 

Tarvitsen poramiehen. 

Ja villeimmissä unelmissani myös lattiamiehen. Jee.

*

ajastettu postaus