Eilen harmitti kaikki.
Ja aivan erityisesti fillari.
En jaksaisi millään pohtia sitä, hankinko uuden vai huollanko vanhan en! ja jos hankin uuden niin mistä.
Kuka jaksaa tällä helteellä lähteä pyöräliikkeisiin vertailemaan hintoja ja malleja?
Varsinkaan kun ei ole pyörää millä mennä.
Soitin muutamaan liikkeeseen esikarsintamielessä.
 |
| kuvituskuva |
Hintahaarukka niissä 800-1000.
Jos oli tätä halvempi, piti vielä tehdä jälkiasennuksia: lukkoa, takatelinettä, jalkaa...niin että lopputulos olisi sama kumminkin.
Miksi edes myydään keskeneräisiä fillareita?
Ihan kun joku ostaisi pyörän mutta ei haluaisi ikinä lukita sitä? Vai onko tämä joku jenkkiläinen salaliitto että jokaisella on oikeus valita mimmoisen lukon haluaa?
Tai että ei lukitse?
Voisihan se lukko olla valmiina mutta sitten voisi valita että ei käytä sitä, jos ajattelee että se on valtakoneiston epäilyttävää hapatusta
luen juuri kirjaa salaliittoteorioista, kai niitä voi pyöränlukoissakin olla. varmaan varsin todennäköisesti on.
Tai ei tarvitse lokasuojia? Että ei ikinä pyöräile sateella?
Ja miksi ei asenneta jalkaa valmiiksi anteeksi seisontatukea? Mikä järki siinäkin on?
En minä ole mikään viisivuotias joka heittää fillarin työpaikan eteen nurmikolle odottamaan että koska mennään taas.
olisi oikeastaan ihan älyttömän siistiä tehdä niin. kurvaisin täyttä höökää työpaikalle ja nakkaisin fillarin kenoon terassille ja sitten kun päivä olisi ohi niin taas mentäisiin kuin lapsuudessa inkkaria ja länkkäriä vauhdilla karkuun pahoja poliiseja. en kyllä paljoa sellaisia leikkejä leikkinyt mutta välillä sentään
Ja aivan erityisesti minua harmittaa se käsijarruhommeli.
On kaikenmoisia kivoja pyöriä, mutta niissä on vain jalkajarru.
Se on vaarallinen ja hidas.
Sitten jos on käsijarru niin on rumanvärinen ja tylsä muutenkin koko pyörä.
Ollaanko me käsijarruihmiset jotenkin valkopyöräisiä tyyppejä? Että jos on käsijarru niin on niin huumorintajuton että ei voi olla muuta kuin valkoinen?
Jos kaikkien lisäosien lisäksi pitää vielä ostaa maalipurkki että saa kivan niin kyllä tulee hankala ja tyyris keikka. ja missä minä sen edes maalaan?
Aloin mököttää koko juttua ja mökötin koko illan.
Sanoin Lehtorille että pitäisi olla semmoinen fillarikeiju, joka toisi minulle sopivan, nätinvärisen fillarin minun vanhan rotiskoni paikalle pyöräkellariin ja veisi vanhan pois koska jos heivaan sen jätelavalle kuten Lehtori, se on minuutissa takaisin ja kolhii sitä minun uutta pyörääni.
Semmoisella tavalla olisi se fillarikeiju, että olisi kaikki valmiiksi kunnossa ja mieluusti vanha avainkin sopisi lukkoon.
Sen kun hyppäisi kyytiin vain ja pyöräilisi täyttä höökää kohti auringonlaskua.
Minua naurattaa mielikuva siitä, kuinka vaan hyppäät nurtsilla fillarin selästä pois ja pinkaiset töihin ja fillari jää nurtsille lojumaan :D
VastaaPoistaEristeteipeillä voi tuunata helposti pyöränsä enemmän oman näköiseksi :D Täällä meillä päin on sellainen ongelma, että jos jättää pyöränsä vaikka miten lukittuna metroasemalle, niin riski sille, että se siitä varastetaan on todella iso. Työkaverini pojan piti kulkea metrolla kouluun ja pyöriä varastettiin useita. Lopulta työkaverini keksi ratkaisun. Sai jostain 80-luvun ohutrenkaisen ja käyräsarvisen pyörän, hän maalasi sen räikeän vaaleanpunaiseksi ja koristeli räikeillä erkkateipeillä ja jopa maalasi satulan häijyn väriseksi. Se pyörä pysyi uskollisesti telineessä eikä siitä varastettu edes osia. Noh, tulipas nyt pitkä sivujuonne tähän tuunaa uusi pyörä vinkkiin.
Toivottavasti pyöräkeiju vierailee luonasi. Minulla on pihalla useampikin hujopeille pieneksi jäänyt pyörä. Keiju voisi olla kierrätyshenkinen ja ottaa meiltä yhden pyörän ja taikoa sen sinulle sopivaksi.
mulla on varmaan sama mielikuva :D
PoistaIhan hirveää kyytiä poljen läpi metsän, nakkaan fillarin nurtsille ja juoksen sellaista kauhovaa vauhtijuoksua suoraan puljun ovesta sisään. Ja päivän päätteeksi sitten sama toisinpäin. Pölyvana vaan jäisi ja verstaan ulko-ovi keikkuisi saranoillaan kuin saluunan ovi, kun juoksisin täysiä ulos.
Ei tullut fillarikeijua, itse piti laahautua markettiin. Enää puuttuu eristeteippi ja koristemaalaus.
Miten minusta taas on mahdonta löytää minkäänlainen pyörä jalkajarrulla. Kaikissa on vaan käsi.
VastaaPoistameidän täytyy varmaan vaihtaa kauppapaikkoja päikseen, niin saadaan kumpikin oikeanlaiset fillarit :)
PoistaMieluummin pyöräily kohta auringonlaskua kuin poliiseja pakoon ;-)
VastaaPoistahöh no tietenkin fillaroin poliiseja pakoon kohti auringonlaskua. Eikös silleen sen leikin just kuulu mennä?
PoistaKarmaiseva kohtalo, jos pyörä noin hajoaa ja sitten ei pääse filla-rilla
VastaaPoistamenemään. Tuohon lukkoarvoitukseen minulla on vastaus, mutta se on vähän tylsä vastaus kyllä. Nykyisin kuulemma varkaat ottavat mukaansa kaikki pyörät, joita ei ole lukittu rungosta kiinteään asiaan kiinni ainakin 10 kiloa painavalla paksusta ketjusta tehdyllä lukolla ja mielellään vielä toisellakin lukolla eri materiaalista. Paitsi että meidän työpaikan edessä valvontakameran alla on kyllä säilynyt monta kertaa työpäivän ajan fillari ihan hyvin sellaisella puolen kilon laattaketjulukolla kiinnitettyinä. (nyt kun tuo on ääneen sanottu eli kirjoitettu, lienee paras uskaltautua vihdoin etsimään se työpaikan pyörävarasto ;)). Mutta ei kannata kieltäytyä fillarikeijun tarjomasta uudesta pyörästä vaan, koska siinä ei ole kiinteää lukkoa, koska niitä irtolukkojakin voi kuljettaa pyörässä. Ainakin minun pyöräni lukon saa viikattua kasaan sellaiseen telineeseen, joka on pyörässä kiinni. -q
Ei tullut fillarikeijua, ihan itse piti vaivautua kauppaan :)
PoistaSen takia toivoisin, että pyörässä olisi valmiina edes jonkinlainen runkolukko luomassa näennäisturvaa, kun siinä marketissa, josta fillarin ostin, myytiin vain jotain rimpuloita perinteisiä ketjulukkoja. Olisi edes jonkinlainen hätävaralukko valmiina.