Näytetään tekstit, joissa on tunniste säästäminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste säästäminen. Näytä kaikki tekstit

talousguru paljastaa: tammikuun ruokamenot

 Kuittien perusteella taloustililtä meni tammikuussa ruokaan n. 530e.
en oikein tiedä, kuuluvatko joulukuun viimeisen päivän ostokset joulu- vai tammikuulle. Laskin ne nyt tammikuulle, kun tammikuussa se ruoka on syöty.
Päiväkohtaisesti siis n. 17e.



kuvituskuva. 
liikuntatuokion ohjaus


Ja viikon ruokaostokset ovat asettuneet tammikuun aikana noin 100e/vko. 
Mielestäni aika hyvin tiristetty reilusta 800e/kk alkukulutuksesta.

Kissanruokaan menee suunnilleen 15e/vko, siitä ei pysty tinkimään. Tai pystyy, mutta sen jälkeen vietetään unettomia öitä tai vieraillaan eläinlääkärillä.

Joka kerta kaupasta on ostettu myös muuta kuin ruokaa: talouspaperia, pyykinpesuainetta, kaikkea kodintarviketta. Ja herkkuja, tietysti.

Kutsuimme kertaalleen kaverit kylään ja söimme pizzaa, sillä viikolla ruokaan meni 130e.

*

Tammikuun lopussa sain loppupalkan.

Siirsin saman tien 1000e taloustilille ja siitä ostetaan ruokaa toivottavasti todella pitkään. 

Maksoin bussikorttia jonnekin kesäkuun loppupuolelle, ja jo ennen palkkapäivää ostin itselleni vuoden uinnit.

salilla: yritän aina soutaa tasan 1000m. 
en vain osu
siskoni on tässä tosi haka. hän osuu aina tasan tonniin.

Oleme eläneet kohtalaisen hyvin ja mukavasti. Ruoka on ollut mainiota ja aika usein olemme saaneet kahden-kolmen päivän sapuskat kertarykäisyllä.
Hävikin kanssa on vielä taistelua.

Sen verran tuhlailen, että haen lempisaippuaani varastoon ja ehkä saatan ostaa alelankoja kevään näperryksiä varten. Loppurahat sitten tiukan valvonnan alle ja säästöön.

puikoilla: karkkineule


Ruokaa kympillä - gurun ensimmäinen yritys

 Jo ennen kuin vuosi ehti kunnolla vaihtuakaan Pinkki haastoi minut kympillä ruokaa -haasteeseen.

Haasteen toteuttaminen on ollut työlästä: olemme palanneet kurinalaiseen kerran viikossa kauppaan järjestykseen, ja se on osoittautunut oikein hyväksi ratkaisuksi. 
Valitettavasti en kuitenkaan ole sellainen talousguru, että saisin hankittua kympillä koko viikon ruokatarvikkeet - mukaanlukien kissanruuat - meidän pienelle taloudellemme.



kuvituskuva: kiikkerä kori.
Ite tein.

Kuluneella viikolla tuli kuitenkin äkillinen ja ennakoimaton tarve ruokkia isompi lauma.
Yksi nuorista + kumppaninsa ilmoittivat tulevansa kyläilemään ja toivoivat sapuskaa pöytään.
Samalle päivälle osuivat lisäksi hautajaiset ei ketään minulle kovin läheistä ihmistä, ei tarvitse pahoitella ja arvelin että kahvittelun päälle myös me hautajaisiin osallistuneet saatamme kaivata kunnon ruokaa.
Varauduin ajatuksissani siihen, että
1) kekkerit loppuvat yhdeltä, viimeistään kahdelta
2) nuoriso tulee neljän jälkeen
3) ehdin laittaa kaikenlaista ruokaa
4) meitä on pöydässä viisi aikuista ruokailijaa.

Suunnittelin toteuttavani kympillä ruokaa haasteen oikein kelpo huijaustyylillä - tiedättehän sen: ostan kympillä jonkun perunapussin ja kaivan kaiken muun gourmet-annoksiin tarvittavan kaappini kätköistä, koska pakastimessa on äidin noukkimia sieniä ei ole!, puolikas hirvi ei ole! ja kellarissa laatikollinen italialaista viiniä ei ole!

Kävin hakemassa kaupasta pääruoka-ainekset:


niin guru sentään olen, että jäi vielä vähän ylikin!



Masterplään: teen patonkeja /sämpylöitä kuivatavarakaapin kätköistä oheen, kasviskeiton jääkaapin antimista alkuruuaksi ja jauhelihaperunalaatikkoa  ostettu kympillä pääruuaksi ja jotain kuivatavarakaapista jälkkäriksi, ehkä kakkua tai pullaa. 
Ja kas!
Pöytä on koreana kympillä!

Master-toteuma:

Tein aamulla leipätaikinan nousemaan.
Ruokailemaan tulevat nuoret halusivat jälkkäriksi lembasta ja hedelmäsalaattia.

Nuorista se, joka tuli kanssamme hautajaisiin, pyysi että saisi heti aamusta kaiken varalta kunnon ruokaa. Kaivelin kaapeista puoli tuntia ennen hautajaisiin lähtöä! olen guru! ainekset omaan versiooni sipulia, porkkanaa, kaalijutun jämät, kananmunia, nuudelia paistetuista nuudeleista. 

Tämän guruosion jälkeen homma alkoikin sitten rakoilla.

Hautajaisissa olikin ruokatarjoilu.

Söimme oikein kunnolla. Ja haimme vielä lisääkin.

Ruokailemaan tulevat nuoret halusivatkin tulla jo kolmelta.

Hautajaiset - tai siis muistelu - jatkui ja jatkui ja jatkui.
Melkein kolmeen asti.
aloin siinä vaiheessa vääntelehtiä niin levottomasti että anoppi huomasi. ja Lehtori myös.

Tulimme kotiin vatsat pullollaan ja kovalla tohinalla.
Melkein samalla ovenavauksella tulivat päivällistävät nuoret.
Ja se mukanamme ollut nuori alkoi vilkuilla kelloaan, että seuraavassa paikassa odotetaan.

Rupesin kovalla tohinalla puuhaamaan ruokaa kun ne ruokailemaan tulleet olivat kovasti nälkäisiä.

Sain aikaiseksi ne sämpylät ja leivän ja lembasta ja jauhelihaperunalaatikon ja hedelmäsalaatin.

Sitten me kaikki muut katselimme pöydän ympärillä kuvut pullollaan kun päivällistävät nuoret päivällistivät.
Paitsi se mukanamme ollut nuori hengitti sisäänsä puoli pellillistä lembaksia, kun ne ovat niin hyviä. 

Ruokaa jäi yli.

Että en oikein tiedä että tuliko tästä nyt hitti vai huti kympillä ruokaa -teemalla.
Mutta sain aikaiseksi kahdelle päivälle pääruokaa kympillä.
Ja leivät ja lembakset päälle. 

Jotenkin itse kuvittelen ostelevani kympillä maitoa ja jogurttia ja jotain ja jotain ja jotain ja sillä sitten elellään paitsi kissat useampi päivä putkeen.

sain jouluna amarylliksen
se kukkii vasta nyt



Että oliko kympin ruokahaaste hitti vai huti?


Ruoka- ja opiskeluviikkokatsaus 2

 Kävimme kaupassa viimeksi torstaina (tämähän alkaa nyt ihan samalla tavalla kuin edellinen ruokaviikkokatsaus)

Kauppaan meni 98e + sitten toiseen kauppaan meni 10e, kun hamstrasin jogurttia ja kalasäilykkeitä. 

Viikon aikana syötyä

Pe - torstain jämät + Lehtorilla afterwork työkaverin kanssa

La - Lihapullat arrabbiata-pestokastikkeella 

Su - sunnuntaipizza; serranokinkkua täytteenä

Ma - lihapullien jämät

Ti - minä söin pizzan jämiä, Lehtori söi muualla

Ke - Lehtori söi pizzan jämiä, minä tein kanakastikkeen arrabbiatapeston jämistä

Lihapullajuttuun meni kauppakuitin mukaan vajaat 8e (jauheliha, ranskalainen sipulikeitto mausteeksi, arrabbiatapesto, puoli pussia perunaa muusiksi; kastikkeeseen käytetty ruokakerma oli ylijäämää joululta.). Yhdelle ruokailukerralle tuli hintaa siis 4e, kun lihapullista riitti kahdelle aterialle. 

Pizzaan meni kuitin mukaan 9,35e (serranon kinkku, creme fraiche, juustoraaste, pizzataikina). Pizzasta riitti myös kahdelle aterialle, eli yhden ruokailukerran hinnaksi tuli 4,7e. Sunnuntaina pizzan kanssa juotiin lasilliset viiniä, arkena ei. Pizzan juustoraastetta jäi yli ja samoin creme fraichea. 

Kanakastikkeesta riittää myös kahdelle aterialle. Tai oikeastaan puolelletoista. Kanakastikkeen hinnaksi kauppakuitilta tuli vain 2,93e; suikaleiden osuus. Ruokakerma löytyi jääkaapista, samaan syssyyn kaapaisin kastikkeen sekaan ylijämä creme fraichet, arrabiatapesto oli ylijäämää lihapullista, ja tarjoiluvaiheessa ripottelin päälle juustoraastetta. 

Että ei tuohon varsinaiseen ruokaan nyt tällä tarkkailujaksolla mitään ihan hirmuisia summia rahaa mennyt.
Maitoa, kissanruokaa ja jogurttia on jäljellä. 
Leipää leivoin sunnuntaina, ja se menettelee vielä. 
Opistolle välipalaksi suunnittelemani omenat odottavat vielä välipalahetkiään.
Appelsiinit olen melkein jo syönyt.

Viikonloppuna on tarkoitus järjestää olut-tasting kavereiden kanssa: syödään pizzaa olen jotenkin jäänyt jumiin tuohon valkoiseen pizzaan ja maistellaan 0%-oluita. 
Teen ehkä kolme pizzaa - kala, ilmakuivattu kinkku ja sitten joku kasvisversio. Joku salaatti ideoita? pitää kehitellä myös ja jälkkäri.

*

Opiskelu alkaa olla rutiinia. 
Työssäoppimisjakso alkaa parin kuukauden päästä. Mietin välillä että olenko oikealla alalla, sitten tulee taas joku kiinnostava oppitunti ja olen että jee!
Kävin allekirjoittamassa keikkatyösopparin ja olin siinäkin ensin että kauh! Mutta sitten luin perehdytysoppaan ja en ole enää ihan niin kauh! Minulla on reilu viikko aikaa tehdä työkalupakki valmiiksi keikkahommaa varten, se jotenkin auttaa ettei kauhistuta.

*


*

Liikunta ja lukeminen sakkaavat tällä hetkellä, en vain jaksa. 

Toki luen ja liikun, mutta en todellakaan pääse viime syksyn määriin.

ruokaviikkokatsaus 1

Kävimme kauppareissulla viimeksi perjantaina. Silloin ostettiin niin monen päivän sapuskat kuin pystyttiin, viikonlopun synttärikahvitteluiden ainekset ja mitä nyt mieleen tulikaan.
Kuitin loppusumma oli 116e. 
Jotain pitäisi vielä saada hiottua pois. kissanruuasta tulee reilut 15e, siitä ei taida voida tinkiä.

Tähän mennessä syötyä: 

perjantai: linssijuttu. Ainekset löytyivät pääsääntöisesti kotoa.
Linssejä, tomaattisöösää, sipulia, porkkanaa, paprikaa, mausteita ja kyytipojaksi pastaa.
Leivoin leipää.

lauantai: vietettiin synttäreitä. Syötiin vähän mitä sattuu.
Kuluja tuli ainakin valmispasteijoista ja muiden leipomusten aineksista.
Tarjolla oli voileipiä, pasteijoita, unelmatorttua ja kääretorttua ja pikkuleipiä. Ja sekalaisia naposteltavia.
Ja päivänsankarin itsensä leipomia mokkapaloja.

sunnuntai: pizzapäivä. 
Valkoista pizzaa valmistaikinasta. Ainekset maksoivat n.13e. 
Pizzapohja, creme fraiche, kylmäsavulohta, juustoraastetta. Ja juomaksi otettiin lahjaksi saatua viiniä. 
Kokeilin pitkästä aikaa tehdä viiliä.

maanantai: kaali-jauhelihajuttu
Ainekset maksoivat n. 5e, lisäksi piti hommata n. 1,85 sweet chili -kastike. Harmitti kun otin vahingossa semmoisen missä on inkivääriä. 
Kaalijuttuun freesataan ensin kaalia ja sipulia (voi laittaa myös muita kasviksia), sitten paistetaan jauhelihaa lisäksi ja yhdistetään kaalit lihoihin. Tarjoillaan riisin tai perunan (tai pastan) kanssa, ja sen makean soosin ja seesaminsiementen, jos oikein herkutella haluaa. Ja voi laittaa myös lime-mehua meillä ei ollut.
Lisukkeena oli vielä tomaattia, paprikaa ja kurkkua.
Kaalia jäi vielä yli, tein siitä kaalisalaattia.
Vieläkin on kaalia tallessa, täytyy keksiä jotain.
Leivoin lisää leipää.
Viilistä tuli ihan syömäkelpoista.



tiistai: fetajuustojuttu - tällä hetkellä suosikkiruoka
ainekset maksoivat n. 4e + pastat. 
Minitomaatteja, suippopaprikaa, sipulia pilkotaan, fetakimpaleen kanssa pöhöttimeen pöhöttymään. Keitetään pasta, yhdistetään pastat feta-tomaattihässäkkään. 

Keskiviikkona aion syödä jämiä, koska Lehtori ei osallistu päivälliseen.

Torstaillekin löytyy ruokaa, ainakin jos vähän tutkii kaappeja tai pakastinta.
Maito saattaa olla lopuillaan.

*

Minulla on semmoisia probleemia tässä ruokaraportoinnissa, että kuinka lasketaan sipulit, suippopaprikat ja kaikki semmoinen, mitä käytetään vaikka kuinka monessa ruokalajissa?
Että pitääkö heti kaupasta tullessa laskea yksittäiselle jokaiselle sipulille ja porkkanalle ja kuudelle sentille paprikaa jokin hinta?

Entä pasta ja riisi? Pitääkö ne jotenkin laskelmoida aterian kokonaiskustannuksiin ja kuinka?

Aika vähällä vaivalla ne ruuan tärkeimmät komponentit saa alle vitosella, mutta sitten tulee kaikenmoista pasta-sipuli-paprika-peruna-oheiskulunkia.

En oikein nyt onnistu olemaan uskottava säästäväisyysruokabloggari.
Jotenkaan en näe itseäni punnitsemassa pätkää suippopaprikasta että voin laskea sille kilohinnan perusteella käyvän osuuden päivän salaatista.

Mutta kyllä vielä toteutan sen P:n toivoman kympillä ruokaa -haasteen!
Paitsi että tarkoittaako se, että kympillä kaikki mitä päivän aikana kuluu maidot sun muut hiutaleet vaiko vain ruuat?
Vai ylipäätään että mitä kaupasta kympillä saa ja mitä siitä syntyy?


*

Hailuja ruokasäästäväisyysniksejä:

Yritän opetella syömään aamuisin puuroa. Täysin odotusteni vastaisesti kaurapuuro ja maapähkinävoi ovat aika herkullinen yhdistelmä. 
Mutta onko se edukkaampaa kuin leipä? ainakin jos pitää investoida maapähkinävoihin?
Tai terveellisempää?
Jos ei ole edes jompaa kumpaa, niin palaan leipään.

Onko leivän leipominen itse edukkaampaa kuin ostaminen?
Jos ei ole, pidän kiinni kaupan leivästä.

Tai viilin viritteleminen?

Sen pahemmin leipominen kuin viilin värkkääminenkään eivät ole mitään ylivoimaisen hankalia hommia, mutta kannattaako niistä kumpikaan?

Juon aamuisin vähän pienemmän annoksen kahvia.
Se kyllä kompensoituu kun opistoruokalan lounaseen ei opiskelijoilla kuulu kahvi.
Opiskelijan jälkiruokakahvi maksaa euron. En kyllä rupea. 
Pitää ruveta aamuisin virittelemään termariin take-away-kahvi.
Niin että tällä taktiikalla kahvia kuluu vähemmän sijasta enemmän. 
Tai sitten pitää luopua lounaskahvista.

Ja kurssin ruoka-aika on niin tolkuttoman aikaisin että pidempinä päivinä täytyy ruveta kanniskelemaan jotain omppua tai vastaavaa välipalaa repussa mukana. Että ei tullut opistoruokailustakaan ihan pelkkää säästöä.




taloudellisuuspohdinto

 Taidan joutua opettelemaan kokonaan uudenlaisen elämänasenteen.

Noin yleisesti ottaen olen yhtäaikaa huoleton ja säästäväinen rahojeni kanssa.

Huolettomasti härvään menemään sitä, mikä käyttötilillä on, ja sen vastapainoksi hysteerisen nipona pidän kiinni niistä pienistä käpysistäni joita olen onnistunut säästöön riipimään. 

Pitää ruveta ajattelemaan päinvastoin. Rohkeasti ottaa säästöistä käyttöön se, mitä elämiseen tarvitaan ja kun sen kerran on käyttötilille siirtänyt, täytyy ruveta pitämään aivan tiukkapipona kiinni jokaisesta killingistä.

Siinä on opettelemista. 

Ja toinen, mitä täytyy nopeasti sisäistää, on se että kyse ei ole tammikuusta tai helmikuusta.
Kyse on vuodesta ja kahdesta.

Ei riitä että olen säästäväinen koko tammikuun - tammikuussa on kuitenkin periaatteessa käytössäni ihan normaali palkka.
ja itse asiassa vähän enemmänkin kun palkanlaskenta oli unohtanut indeksikorottaa palkkoja, ja ne tulivat nyt kerralla. ja menivät säästöön. tiukasti.

Ei.
Tammikuussa opetellaan.
Helmikuussa toteutetaan ja sitten aletaan kituuttaa.


Meidän taloudenjaossamme minä vastaan ruuasta ja Lehtori asumisesta.
Lehtori vastaa myös enemmän säästämisestä ja sijoittamisesta.
Minä vastaan lapsista.
tai mitä lapsia ne nyt enää ovat. aikuisia. yksi niistä tarvitsee vielä vähän boostausta, kaksi muuta ovat jo aika omavaraisia.

Normaalisti olen laittanut aina palkkapäivänä 800e taloustilille, ja aika tarkkaan sen olen meidän kahden hengen taloudessamme kuluttanutkin.
se on voinut kyllä pitää sisällään nuorison kauppareissuja ja ties mitä ylimääräisiä roskaruokasyöminkejä.

Se pitää saada muuttumaan. Ja paljon. 



Päätoimisena opiskelijana kuulun semmoisen ylellisen etuuden piiriin, että lähipäivinä saan oppilaitoksesta ilmaisen ruuan. 
Sovimme Lehtorin kanssa, että kouluruoka on meillä kummallakin päivän pääateria.
Ja kotona syödään pieniä Juttuja.
mehän elämme vain Jutuilla. Luulen että Juttuvalikoima muuttuu laatikoiksi ja keitoiksi, joista riittää useammalle kuin yhdelle aterialle.

Toisena opettelen punalapputuotteet. Minussa on syvään iskostettuna semmoinen pelko, että vanha ruoka tappaa. 
Minun on ollut todella vaikea opetella syömään useana päivänä peräkkäin samaa ruokaa, mutta siihen olen hiljalleen oppinut.
Olen uskaltanut jatkaa kun en ole kuollut. eivätkä lapset. eikä Lehtori.



Nyt pitäisi sitten rohkaistua ostelemaan punalappuja ilta-alella tai ilman
ilman. en jaksa olla hereillä niin kauan että saisin illan tupla-alen.

Kyllä oli kuulkaa semmoinen olo että pelaan hengelläni rulettia kun tein sapuskaa punalappujauhelihasta. 
Mutta olen hengissä!
Olen hengissä vaikka söin sitä kahtena peräkkäisenä päivänä!
onnistuin huijaamaan punalappuja.

Kolmantena mietin, mistä kaikesta voin luopua.
Ensimmäinen, ja kipeää tekevän konkreettinen, on kotimainen pakastevadelma. Tähän mennessä olen kuluttanut sitä kaksi tai kolme rasiallista viikossa. Se on kymmenen tai viisitoista euroa. Viikossa. 
Sieluun sattuu.
sekä niihin kulunut raha että herkusta luopuminen. ja ei. älkää tulko ehdottamaan mitää marjastamista kesäisin. meidän lähiökeittiömme pakastimeen ei mahdu vuoden vadelmia jos vaikka sen verran jostain onnistuisinkin niitä noukkimaan.
Rakastan vadelmia jogurtissa tai viilissä, mutta niille on jatkossa paikkansa vain juhlapäivinä.



Toivon, että saan opiskelijakortin todella pian. Liikuntapalveluilla on tammikuussa kamppis: koko vuoden liikunnat alehintaan. Opiskelijalle se on 100e. Saan sillä satasella käydä vuoden aikana uimassa ja punttisalilla ja kaikissa kaupungin maksullisissa omatoimiliikunnoissa vaikka joka päivä.
Tavalliselle aikuiselle se on 200e.
tämä on yksi hienoimmista konkreettisista päätöksistä joita Turku on tehnyt edistääkseen kaikenikäisten ihmisten liikuntamahdollisuuksia ja hyvinvointia. Olen odottanut tätä kausituotetta jo elokuusta asti. 
Että sen ostan heti tammikuussa. Joko täydellä hinnalla tai opiskelijahinnalla.
toivottavasti opiskelijakortti ehtii!

Opiskelijakortilla lataan myös bussimatkoja.
Minulla on tavallisen aikuisen bussikorttia suunnilleen helmikuun puoliväliin asti, mutta heti kun saan opiskelijakortin, menen muuttamaan bussikortin ja lataan siihen säästöillä bussimatkoja mahdollisimman pitkäksi aikaa. 

Kiipeilykortti katkeaa helmi-maaliskuun taitteessa. Silloin pitää tehdä väliarvio siskon kanssa: ehdimmekö käydä hallilla niin paljon, että vuosijäsenyys kannattaa pitää voimassa. Ja onko siitä opiskelijavaihtoehtoa.

Pankista käyn katkaisemassa kaikki suoravelotukset. Minulta menee palkkatililtä suoraan hiukan sijoitukseen ja hiukan sille säästötilille, jota nyt alan syödä. On aivan turhaa kierrättää rahaa edestakaisin. Ne suoraveloitukset tauolle, kunnes minulla on joku käsitys siitä, miltä talouteni alkaa vaikuttaa.
aika ovela on ollut se pankkineuvoja, joka nuo säästöt ja sijoitukset on minulle rakentanut. en pääse itse katkaisemaan niitä suoraveloituksia.
Luottorajaa korotin jo aiemmin syksyllä kun oli syvä epätoivon hetki. 

Äänikirjapalvelun olisin halunnut maksaa vuodeksi eteenpäin. Se ei kuulemma ollut mahdollista. 
Minulla on sellainen perhejako-hommeli ja kanssani kirjoja lukevat ja kuuntelevat kaksi nuorta. 
Sanottavaa säästöä ei olisi tullut siitäkään, että me jokainen olisimme ottaneet kullekin erillisen opiskelijahintaisen palvelun ja haluan pitää tämän voimassa näillä nuorilla, että tulevat lukeneeksi tai kuunnelleeksi edes jotain. 
Olisin mieluusti maksanut siitä palvelusta kerralla vuodeksi eteenpäin, nyt kun vielä on hyvät ajat.
Vähän olen pahoillani joustamattomuudesta.
En jaksa etsiä, onko joku toinen palvelu notkeampi tässä asiassa, ehkä selvittelen pikkuhiljaa.

Verokorttia pitää vissiin rukata jossain välissä. Ehkä helmikuussa. Tai maalis. 

Keikkahommista menen sopimaan tammikuun puolivälin tuntumassa - kun olen saanut lukujärjestyksen ja henkilökohtaistamissuunnitelman. 


*


Lehtori on meidän perheen ainoa sivistymätön, joka ei opiskele yhtään mitään. Paheksuimme häntä.
Ehdotin että se alkaisi opiskella jotain.
emmä nyt mitään väitöskirjaa jatka, mitä mä siitä hyödyn?
Minä sanoin että ei kaikesta aina tarvitse niin hyötyä olla, voisi mennä vaikka heprean alkeita opiskelemaan tai jotain muuta ihan huvikseen.
Ei ollut kuulemma tullut ajatelleeksikaan semmoista vaihtoehtoa.


*


tätä matkaa voi seurata myös instassa @keksiakainen_aikuisopiskelija - tuu matkalle mukaan!



tämä metsätie jää kohta taakse.
tämä on työmatkan
synkein ja pelottavin kohta 
varsinkin iltapimeässä.