Ruokaa kympillä - gurun ensimmäinen yritys

 Jo ennen kuin vuosi ehti kunnolla vaihtuakaan Pinkki haastoi minut kympillä ruokaa -haasteeseen.

Haasteen toteuttaminen on ollut työlästä: olemme palanneet kurinalaiseen kerran viikossa kauppaan järjestykseen, ja se on osoittautunut oikein hyväksi ratkaisuksi. 
Valitettavasti en kuitenkaan ole sellainen talousguru, että saisin hankittua kympillä koko viikon ruokatarvikkeet - mukaanlukien kissanruuat - meidän pienelle taloudellemme.

kuvituskuva: kiikkerä kori.
Ite tein.

Kuluneella viikolla tuli kuitenkin äkillinen ja ennakoimaton tarve ruokkia isompi lauma.
Yksi nuorista + kumppaninsa ilmoittivat tulevansa kyläilemään ja toivoivat sapuskaa pöytään.
Samalle päivälle osuivat lisäksi hautajaiset ei ketään minulle kovin läheistä ihmistä, ei tarvitse pahoitella ja arvelin että kahvittelun päälle myös me hautajaisiin osallistuneet saatamme kaivata kunnon ruokaa.
Varauduin ajatuksissani siihen, että
1) kekkerit loppuvat yhdeltä, viimeistään kahdelta
2) nuoriso tulee neljän jälkeen
3) ehdin laittaa kaikenlaista ruokaa
4) meitä on pöydässä viisi aikuista ruokailijaa.

Suunnittelin toteuttavani kympillä ruokaa haasteen oikein kelpo huijaustyylillä - tiedättehän sen: ostan kympillä jonkun perunapussin ja kaivan kaiken muun gourmet-annoksiin tarvittavan kaappini kätköistä, koska pakastimessa on äidin noukkimia sieniä ei ole!, puolikas hirvi ei ole! ja kellarissa laatikollinen italialaista viiniä ei ole!

Kävin hakemassa kaupasta pääruoka-ainekset:

niin guru sentään olen, että jäi vielä vähän ylikin!

Masterplään: teen patonkeja /sämpylöitä kuivatavarakaapin kätköistä oheen, kasviskeiton jääkaapin antimista alkuruuaksi ja jauhelihaperunalaatikkoa  ostettu kympillä pääruuaksi ja jotain kuivatavarakaapista jälkkäriksi, ehkä kakkua tai pullaa. 
Ja kas!
Pöytä on koreana kympillä!

Master-toteuma:

Tein aamulla leipätaikinan nousemaan.
Ruokailemaan tulevat nuoret halusivat jälkkäriksi lembasta ja hedelmäsalaattia.

Nuorista se, joka tuli kanssamme hautajaisiin, pyysi että saisi heti aamusta kaiken varalta kunnon ruokaa. Kaivelin kaapeista puoli tuntia ennen hautajaisiin lähtöä! olen guru! ainekset omaan versiooni sipulia, porkkanaa, kaalijutun jämät, kananmunia, nuudelia paistetuista nuudeleista. 

Tämän guruosion jälkeen homma alkoikin sitten rakoilla.

Hautajaisissa olikin ruokatarjoilu.

Söimme oikein kunnolla. Ja haimme vielä lisääkin.

Ruokailemaan tulevat nuoret halusivatkin tulla jo kolmelta.

Hautajaiset - tai siis muistelu - jatkui ja jatkui ja jatkui.
Melkein kolmeen asti.
aloin siinä vaiheessa vääntelehtiä niin levottomasti että anoppi huomasi. ja Lehtori myös.

Tulimme kotiin vatsat pullollaan ja kovalla tohinalla.
Melkein samalla ovenavauksella tulivat päivällistävät nuoret.
Ja se mukanamme ollut nuori alkoi vilkuilla kelloaan, että seuraavassa paikassa odotetaan.

Rupesin kovalla tohinalla puuhaamaan ruokaa kun ne ruokailemaan tulleet olivat kovasti nälkäisiä.

Sain aikaiseksi ne sämpylät ja leivän ja lembasta ja jauhelihaperunalaatikon ja hedelmäsalaatin.

Sitten me kaikki muut katselimme pöydän ympärillä kuvut pullollaan kun päivällistävät nuoret päivällistivät.
Paitsi se mukanamme ollut nuori hengitti sisäänsä puoli pellillistä lembaksia, kun ne ovat niin hyviä. 

Ruokaa jäi yli.

Että en oikein tiedä että tuliko tästä nyt hitti vai huti kympillä ruokaa -teemalla.
Mutta sain aikaiseksi kahdelle päivälle pääruokaa kympillä.
Ja leivät ja lembakset päälle. 

Jotenkin itse kuvittelen ostelevani kympillä maitoa ja jogurttia ja jotain ja jotain ja jotain ja sillä sitten elellään paitsi kissat useampi päivä putkeen.

sain jouluna amarylliksen
se kukkii vasta nyt

Että oliko kympin ruokahaaste hitti vai huti?

Ruokaa ja kulunkeja - seurantapostaus

Osallistun Pinkin arkiruokalistahaasteeseen.

Edellisessä postauksessa ennakoin ja suunnittelin alkavan arkiviikon ruokailuja.

Vaan kuinkas sitten kävikään?

 

Maanantaina - minulla kaksiosainen työpäivä, Lehtorilla pitkä työpäivä.
Tulin kotiin itkin vähän koska talo oli ekaa kertaa ihan oikeasti tyhjä, keitin riisiä ja söin vähän kanakastikkeen jämiä jääkaapista.
Lähdin töihin.
Lehtori tuli kotiin ja söi tai sitten ei; en tiedä, ei mitään havaintoa.
Nähtiin illalla.
Kanakastiketta ja riisiä vielä eväänä tiistaina töissä.

maanantai: riisiä, jämä-kanakastiketta, jämä-salattia

...ja pöydällä vain kaksi lasia

 

Tiistaina - sovittu yhteinen iltameno.
Tulin kotiin aikaisin ja valmistelin ruokia.

uunikasviksia menossa airfryeriin
olisi pitänyt laittaa parsakaali myöhemmin

työn alla herkkusienipasta

Lehtorilla oli pitkä työpäivä.
Kun se laittoi bussista viestin että on matkalla, minä laitoin pastat kiehumaan ja herkkusieni-sipulijutun tulille.
Pasta-ainekset ja kasvikset yhteensä ehkä hiukan reilun vitosen.

Söimme kiireessä herkkusienipastaa.
Lähdimme iltamenoon.

Otin leipää pakastimesta sulamaan.
Herkkusienipastan jämät keskiviikkona töissä.

Keskiviikkona Lehtorilla on aina keskiviikkoisin vapaaehtoisjuttunsa. En koskaan muista sitä, paitsi liian myöhään.
Menin kaupunkiin etsimään uikkaria, löysin nuorimmaisen.
Menimme syömään hampparit.
Maksoi kolmekymppiä yhteensä.
Uikkaria ei löytynyt.

Torstaina minulla oli pitkä työpäivä ja Lehtorilla kai myös.
Jouduin hakemaan lisäeväitä kun siirryin yhdeltä työpisteeltä toiselle.
Jogurttiin, juustokolmioon ja juomaan meni hiukan reilu vitonen.

Lehtori oli ruokkinut itsensä jotenkin.
Minulle se toi iltapalaksi salaattitiskin antimia.
ikiaikainen naistenlehtikikka miten saat säästöä ruokamenoissa: pistä joku muu maksamaan ruuasta.

 

Nyt on perjantai.

Kaupasta pitää hakea ainakin leipää ja jotain viikonloppuruokaa varmaan myös.
Paitsi jotain on kyllä viikolta vielä jäljelläkin.

Että aika sekavaa ja hajanaista oli ruokailu.

 

Jokapäiväiset ruuat - lähtötilanne

 Ihana P haastoi listaamaan arkiruokia ja ruokakuluja.

Me olemme nyt juuri - tällä ensimmäisellä haasteviikolla - jännittävässä tilanteessa: ensimmäistä kertaa kaksin.

Nuorimmainen muutti omilleen helmikuun puolivälissä, penkkaripäivänään. Samaan aikaan savolaistunut nuori tuli viiden viikon harjoittelujaksolle tänne länsirannikolle ja majoittui tietysti meille. 
Viimeiset viisi viikkoa olemme eläneet vuorotyötä tekevän, eväitä tarvitsevan aikuisperheen taloudessa.

Ja nyt sitten alkaa kahden aikuisen aikuiselämä. 

Lähtötilanne jääkaapissa

Viiliä, jogurttia, voileipätarpeita.
Pizzalauantain pizzanjämiä.
Pari maitoa. Appelsiinimehun pohjat.
Kanakastikkeen jämät. Joku currymaustettu korvikejauhis.

Pakastimessa leipää, marjoja, katkarapuja (pizzalauantain jämät) ja jotain muuta roinaa.

Muutamia tomaatteja, kurkkua, pari suippopaprikaa, porkkanoita, sipulia, banaaneja

Tilanne kuivatavarakaapissa:

itse asiassa tänne on jemmattu
jo sunnuntain ostoksetkin

Alustava kauppalista

Kaupasta tuotiin:

kissanruokaa
talouspaperia
litra jogurttia (evääksi)
kaurahiutaleita
yksi maito
ruuanvalmistuskermaa
appelsiinimehu
karpalomehu (Lehtorin)
oliiviöljyä (loppui juuri)
pari viiliä (syön joka aamu ja ilta viiliä)
mozzarellaa (hätävararuuaksi tai salaattiin)
pakastemansikoita (syön aamupalalla ja eväänä)
kuningasmarjapakaste (jos tekee mieli marjapuuroa)
muutama omppu (ensisijaisesti evääksi kotimatkalaiselle)
muutama mandariini (samoin)
punaisia linssejä 
sitruuna
oivariinia (kaiken varalta)
kanan minuuttipihvit
juustotahko (kaiken varalta)
kermaviiliä (kaiken varalta)
miniluumutomaattirasia
herkkusienirasia
falafel-pyörykät, pakaste (hätävaraproteiini)
sitruunapestoa
parsakaalia
sipulia
perunaa
kananmunia
2 pkt tortelloneja (tortellineja?)
2 pkt paseerattua tomaattia
käsisaippuaa
wc-puhdistusainetta
muutama pieni purkki jogurttia (lähinnä Lehtorille)
fetaa (vai olikohan se vuohenjuustoa?)
raejuustoa

Loppusumma 104 e - aika paljon minun mielestäni. Olin ajatellut että ehkä kahdeksankymppiä.

Plään:
Maanantaina meillä on kummallakin pitkä työpäivä. Minulla kaksiosainen. 
Syömme sunnuntain jämät: kanakastiketta. Keitän kaveriksi riisiä.

Muut päivät - järjestys vielä auki:

Uunifetapasta (tai ehkä vuohenjuusto; siihen tulee tomaatin lisäksi myös muita kasviksia)

Linssisoossi ja perunaa tai riisiä tai kaurahommelia, joka löytyi kuivatavarakaapista. 

Herkkusienipasta (tai riisi; minä tykkään riisiruoista, savolainen nuori taas ei. Olen elänyt viisi viikkoa ilman riisiä)

Broiskuleikkeet ja jotain; uunikasviksia, ehkä myös lohkoperunoita (kun meillä on se pöhötin, eli airfryer, niin johan pöhöttelemme!)

Hätävaraksi on tortellineja, ja pakastimessa on falafeleja, jotain kasvisjauhispihvejä ja niitä jämäkatkarapuja. 
Harmittaa: tomaattia olisi pitänyt ostaa lisää, niitä oli vähemmän kuin muistin.

Aamuisin syön voileivän ja viiliä jonka joukossa on mansikoita ja kaurahiutaleita. Ja kahvia.

Iltapalalla syön voileivän ja viiliä ja vadelmia. Yleensä ostan kotimaisia pakastevadelmia, mutta pakastimen siivous paljasti, että pärjään hetken ihan näineni.

Töihin otan evääksi jogurttia jonka joukossa on kaurahiutaleita ja mansikoita, ja usein jotain muuta (leivän, edellisen päivän jämiä) vähän päivästä riippuen. Jos vaikka menen aamulla uimaan, syön töihin tultuani voileivän.

Tähän asti olen syönyt päivän pääaterian aika pian työpäivän päätteeksi (minullahan on lyhyt työaika, normaalisti 8-14, paitsi kaksiosaisina päivinä, jolloin menen takaisin töihin viideksi tai kuudeksi)
Olemme pohtineet rupeammeko syömään vähän myöhemmin. 

Semmoisen sanon tästä aikuiselämän kynnyksellä olemisesta:

Haikeus.
Kaipuu siihen mitä joskus on ollut.
Haikeus siitä mitä koskaan ei tapahtunut. 
En koskaan kasvanut kärsivälliseksi, leikkisäksi, vaan annoin arjen heitellä.
Haikeus siitä millaista ei koskaan ollut mutta olisi voinut olla.
Kaipuu siihen kaikkeen mitä joskus on ollut.

Jos saisit pitää hyllyssäsi vain viisi kirjaa

Tarulta Sutkautuksista haaste: jos saisit pitää hyllyssäsi vain viisi kirjaa, mitkä ne olisivat?

Ihan ihana ja hankala haaste! Nykyään haluaisin pikemmikin päästä eroon kirjoista kuin haalia niitä ainakaan lisää hyllyyni, mutta kyllä ainakin toistaiseksi kirjahylly kuuluu talouteen ja hyllyyn kuuluu kirjoja. 

Lisäksi minulla oli vahva muistikuva siitä, että olisin tämäntapaiseen haasteeseen jossain välissä vastannut

Lempikirjat - tai merkitykselliset kirjat - vaihtelevat aina. Elämä kumminkin muuttuu. 
Ja paljon lukevalla ihmisellä on mielessään monenlaisia kirjoja. 
Eri tilanteissa eri kirjat nousevat merkityksellisinä mieleen.
Ja sitä paitsi, pitää voida valita monenlaisen genren kirjoja. Viisi kirjaa ei ehkä millään riitä.

jokaiseen aamuun

Tämän päivän listaus

Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. Tiedän että monet nostaisivat Yönaiset ykköseksi, mutta kyllä sentään Asiat! On suorastaan epäreilua, että joku osaa kirjoittaa niin inspiroivan kirjan. Tähän kirjaan olen viime vuosina palannut lähes vuosittain, aina kun olen erityisen lohdun tai inspiraation tarpeessa. 

Pidän valtavasti sellaisista kirjoista, joissa kirjoittaja elää ja kokeilee vuoden verran jotain itselleen uutta elämäntapaa. Näistä nostona ainakin A.J. Jacobs: Raamatullinen vuosi. Pistää pohtimaan maailmankatsomusta ja ihmisten suhtautumista uskontoon. 
Alkuvuodesta lukemani Konstigin Vuosi herrasmiehenä on hyvä haastaja, luen sen säännöllisesti uudestaan.
Gretchen Rubinin Onnellisuusprojekti ei ehkä tällä hetkellä ole samalla tavalla ajankohtainen, mutta silti... "Olen aina kuvitellut kasvavani pois omasta vajavuudestani" 

Tuija Lehtinen: Enkelinkuvia hiekassa. Kaikkien aikojen kotimainen nuortenkirja. Nyt kun olemme siskon kanssa lukeneet urheasti Lehtisen tuotantoa jo reilusti yli vuoden ajan, alan olla aika kypsä koko kirjailijaan. Mutta Enkelinkuvat ja Mirkka-sarja säilyttävät silti paikkansa. Mirkka-kirjoista erityisesti Riparikesä.
Ei pidä väheksyä myöskään Tarun kirjoituksessaan esiin nostamaa Sannan Jenkkivuosi -sarjaa. 
Ja nyt kun ajattelen asiaa vähän tarkemmin, pitäisi nostaa ehkä esiin Jukka Parkkisen Suvi Kinos -sarja. Sekä tuossa linkkaamassani kirjoituksessa mainittu Cynthia Voigtin Matkalla kotiin -sarja.

J.R.R.Tolkienin Taru sormusten herrasta lienee sellainen kirja, jota en luultavasti enää lue uudestaan, mutta sormussaaga kuuluu niin vahvasti omaan kasvamiseeni ja historiaani, että se on syytä säilyttää hyllyssä vain siksi. Syy löytyy täältä

lohtukirjahylly jostain menneisyydestä
suurin osa näistä lohtukirjoista on vaihtunut toisiksi.

Sitten meneekin jo mutkikkaammaksi. 
Palaan yhä uudestaan tiettyihin hömppäkirjoihin - vaikkapa Kinsellan Himoshoppaaja -sarjaan, tai dekkareihin - Donna Leonin Brunetti -sarjaan, mutta niiden lukeminen liittyy enemmänkin siihen että elämässä on stressiä, ja sielu kaipaa jotain yksinkertaista, tuttua ja vaivatonta lukemista.
Minulla on suunnilleen hyllymetrin verran lohtuhömpettä juuri tätä tarkoitusta varten: luettavaksi joko stressiaikaan tai kun lähtee johonkin reissuun suunnilleen yhdeksi yöksi. Sellaisia helppoja tuttuja kirjoja, joista ei haittaa vaikka niitä ei lukisikaan loppuun asti. En pysty menemään nukkumaan lukematta muutamaa sivua, ja sellaisiin tilanteisiin sopivat parhaiten hömppäpokkarit. lasketaan Leonin dekkarit myös hömpäksi.
Että jos saan sitten vielä vastata että lohtuhömppä.
Ja lohtuhömpän pitää ehdottomasti olla pokkarimuotoista, sellaista että voi huoleti kääntää kirjan selän kokonaan auki, taittaa kulman kirjanmerkiksi ja muutenkin kohdella vähän turhan huolettomasti.

koronakevään lohtukirjasto.
näistä yhä kokonaan lukematta Polkupyörällä ajamisen taito
ja Hyvät bileet.
Ne on poistettu lohtukirja-statuksesta.

Kolmen asian haaste

 

 Annukalta ❤️

Kolme asiaa joiden tekemistä olen lykännyt

Keittiön järjestely - joulun ympärillä nuorisoa pyöri nurkissa, osa pidemmän, osa lyhyemmän aikaa. Samasta syystä keittiöön ladattiin erikoisherkkuja ja ylenpalttista ruokavarastoa. Keittiön kaapit tursuilevat, työtaso pursuilee ja kaikki on kotoisassa ruuhkavuosikaaoksessa.
Tavoitteni on kuluvan vuoden aikana opetella elämään kuin aikuinen ihminen, asiallisesti. olen joskus aiemminkin, jopa ruuhkavuosina, pystynyt siihen että keittiö ei muistuta räjäytystyömaata

Kylpyhuoneen kaapin järjestely - kaiketi vähän samasta syystä myös kylpyhuoneen kaapin sisältö on levittäytymässä koko lähitienoille. Kun ollaan menossa saunaan, laudeliinat ovat kateissa. Kun tarvitaan puhdasta keittiöpyyhettä, ne ovat kateissa. Ja käsipyyhkeet myös. Kadonneiden pyykkien juurisyy on siinä, että minä kyllä keksin pyyhkeille paikat, mutta Lehtori vastaa pyykkien kaapittamisesta eikä tiedä niitä paikkoja. Ja lisäksi hän on totaalisen sokea sille, mikä kankainen tuote on laudeliina, mikä keittiöpyyhe ja mikä käsipyyhe. Ilmeisesti kyseessä on urbaani heikkonäköisyyden alalaljike, tekstiilisokeus. Se häiritsee minua vain silloin kun käsipyyhkeestä meinaa tulla laudeliina, ei muulloin. 

Takahuoneen kaappien järjestely - nämä kaapit ovat samassa tilassa kuin kylpyhuoneen kaappi. Minä keksin tavaroille paikkoja, ja Lehtori - tekstiilisokeudesta kärsien - kaapittaa niitä. Ilmeisesti meidän olisi syytä tarkastella pyykkihuollon prosessia uusiksi. On nimittäin aivan turhaa kirjoittaa koriin kaunista lappua, jossa lukee lasten lakanoita, jos kaapittaja ei erota lakanaa verhoista.
Harmillisesti tiedostan myös että tämä sokeuden alalaji on ilmeisesti perinnöllinen ja epäilen että se on siirtynyt osaan jälkikasvustamme. Ennakoin parisuhdekriizejä nuorison tulevaisuudessa, koska kaikki eivät ole yhä kevytmielisiä tällaisten asioiden suhteen kuin minä. Asia harmittaa minua vain vähän ja melko harvoin, oikeastaan vain siinä laudeliinojen kohdalla, koska se vaatii minulta tarkkaavaisuutta, kaiken muun voi aina oikoa ja korjata.

Bonusasia: pitäsi palauttaa takaisin iltavenyttely. Se jäi minulta syksyllä koulutusjaksolle yhdelle urheiluopistolle. Olin muutaman päivän mittaisessa koulutuksessa ja ilmeisesti unohdin pakata paluumatkalle mukaan iltavenyttelyni. Alkaa tuntua kropassa.

 

Kolme asiaa, joita kaipaan

tämä on vaikea kohta, kaipaanko erityisesti jotain?

Läsnäolemisen ja rauhoittumisen tunnetta - sitä että teen keskittyneesti mitä milloinkin teen.
Miksi sunnuntait ovat niin tylsiä päiviä? Koska en ole läsnä siinä hetkessä, vaan mietin tulevaa viikkoa.

En ehkä oikeastaan kaipaa erityisesti mitään.

Kolme asiaa jotka olen pannut merkille

Talitipuset laulelevat jo!
Yhdessä paikassa työmatkan varrella on joku varhaisheränneiden talitipusten keskittymä, sieltä huudellaan kovasti jo ti-ty! Viime - vaiko edellis? - talvena huomasin, että tässä meidän kulmilla tipuset ovat ruvenneet laulamaa tii-ty-ty, kaupungin keskustassa kuulin jopa perinteisen ti-ti-tyyn mutta työmaan tuntumassa vedetään lyhyemmällä murteella ti-ty. 

Paleleminen on loppunut.
Minua vaivaa joka syksy infernaalinen paleleminen, erityisesti iltaisin. Viime syksynä se alkoi aikaisin ja oli poikkeuksellisen paha. Oli jopa kolmen pyjaman iltoja. Yhtäkkiä aika lähellä joulua huomasin että paleleminen on loppunut näin on käynyt aiempinakin vuosina ja ei, huonelämpö ei muutu yllättäen lämpimämmäksi. Jostain syystä talvipäivänseisauksen tuntumassa huomaan että paleleminen on ohi, ja tarvitsen vain harvoin alkuyöstä edes lisäpeittoa. Samoihin aikoihin laitan yleensä kirkasvalon pois. 

Uimakunto on parantunut e-kor-tasolle.
Kun koronavuosina halli oli tämän tästä kiinni ja ties mitä kaikkea, en käynyt pariin vuoteen mitenkään säännöllisesti uimassa. Nyt alkusyksystä kun uimahallista oli taas tullut osa arkeani, huomasin että kyllä on kunto huonontunut ja tahti hiipunut. Vihdoinkin on alkanut tuntua siltä, että pysyn taas pinnalla ja etenenkin. 

Bonushuomio: kurkku eväsleivän päällä tai välissä voi maistua hyvältä. Minulla on ollut aikamoisia hankaluuksia leivän ja kurkun yhdistämisen kanssa koostumus, maku, ihan kaikki. Viime aikoina kurkku eväsleivän välissä on ollut yllättävän kiva juttu. Sekä mauste- että tavallinen. Välillä teen kotonakin ylimääräisen voileivän ihan siitä ilosta. Ihan niin pitkällä en vielä ole, että aamu- tai iltapalaleipään kuuluisi kurkkua.

 

Kolme asiaa jotka tekevät minut iloiseksi

Arjen jäsentyminen.
Maailmassa ja kotiympyröissä alkaa koko ajan enemmän ja enemmän tuntua siltä että pandemiapoikkeusvuodet ovat ohi. Uskaltaa suunnitella. Uskaltaa luoda rutiineja. Uskaltaa tehdä asioita.
Nautin ja iloitsen uimisesta. Siitä että voi mennä suhteellisen huoleti teatteriin tai museoon tai ainakin suunnitella sellaisia käyntejä. Ravintoloista.

Arjen jäsentyminen.
Kotipesä on tyhjentymässä. Tämä yhdistettynä koronavuosiin on sekoittanut aika lailla arjen kuvioita. Alan löytää liikunnan, lukemisen ja muut omat jutut mukavasti arkeeni. Illat työiltoja lukuunottamatta tuntuvat palauttavilta, maadottavilta, rentouttavilta. Tuntuu siltä että on aikaa.

Päivien valostuminen.

Bonusasia: löysin loppuvuodesta pari kivaa tunikamallia ja olen päässyt pääsääntöisesti eroon hupparilookista.
Minulla on arkikäytössä kaksi kivaa tunikaa, viikonloppurientoihin kolmas ja sitten on vapaapäivien lempipaita ja pari varavaatetta arkeen.

Kolme asiaa joita suosittelen

Kokeile joskus jotain uutta, erilaista, tavallisuudesta poikkeavaa.
Jos et ole penkkiurheilija, mene mielenkiinnosta katsomaan joku peli tai urheilutapahtumaan paikan päälle koris on uskomattoman nopeatempoinen laji! tai mene sporttibaariin.
Jos et ole museotyyppi, mene museoon pelimuseo Vapriikissa!.
Jos et ole koskaan kokeillut frisbeegolfia, kokeile! mutta älä heitä kiekkoa seuralaisen ohimoon siitä tulee noottia koko loppuikäsi. 
Maista mielestäsi kummallista ruokaa en tykkää sushista, en vieläkään.
Tai aja bussilla keskustaan ja jatka kävellen summanmutikassa.
Tai kokkaa erilaisesti, kokeile uutta reseptiä, tee voita, viiliä tai jogurttia.
Ole avoin elämälle ja asioille. voisin itse olla enemmänkin

Pidä huolta verenpaineestasi. Mittaa aika ajoin ja hoida jos näyttää nousevan.

Tee jotain luovaa. Kirjoita, piirrä, ompele, kudo, maalaa - mitä tahansa. Lopputuloksella ei ole väliä, unohda itsekriittisyys. Tee jotain luovaa mahdollisimman usein.

 Bonussuositus: pidä välillä taukoa netistä. uskomattoman vaikeaa, lähes mahdotonta, mutta tekee hyvää

 

Kolme asiaa jotka haluan tehdä pian

Kokeilla taas kerran, onnistuisiko lenkkeily.
Viime keväänä pääsin aika hyvään alkuun, vaikka matkat pysyivät tosi lyhkäsinä. Sitten tapahtui jotain ja lenksat unohtuivat.

Päättää lataanko bussikortin vielä kesäkuun alkuun asti.
Yleensä olen laittanut bussikortin pois kun pyöräilykausi alkaa. Nyt olen huomannut että kausikortti antaa minulle huomattavan vapauden tunteen. Miksi kahlitsisin itseni lähiöön pyörän varaan, jos saan elämääni enemmän aktiviteettia ja iloa pitämällä bussikortin voimassa? Pääsen kirjastoon ja uimaan ja vaikka mihin vähemmällä vaivalla. Vaikka olisihan se pyöräileminen minulle hyväksi. haluan pian ratkaista tämän sisäisen ristiriidan: pyörällä vai bussilla?

Kutoa valmiiksi sellaisen työn jonka lankoihin olin tosi pettynyt.
Ostin mielestäni kivat langat, mutta etenevässä neuleessa ne eivät olleetkaan onnistunut valinta. Harmittaa. Työ jäkittää, en aloita uutta ennen kuin tämä riiviö on valmis.

 

tämä väri ei toimi haluamallani tavalla, grr

Haastan:

rva Kepponen

Taru

Pinkki

haasteillen

 Birgitalta nappasin hyvänmielen haasteen

1. Asioita joista et kirjoittaisi blogissasi
Kirjoitan tai ainakin yritän kirjoittaa sellaisia asioita, jotka kehtaan kertoa vanhemmilleni ja tarvittaessa vaikka naapurintädille. 
Yhä vähemmän ja vähemmän nuorten asioista. Niistä olisi kyllä paljon kaikenlaista kerrottavaa.
En halua myöskään mouhata, läyhätä tai räyhätä, enkä olla tiedostava. Vaikka mieli tekisi.

2. Missä pihistelet /säästät
Aina aivan väärissä asioissa. Esim. en hanki bussikorttia vaan kärvistelen tyhmästi lähiön vankina. 

3. Missä et pihistele /säästä
Mottoni on että tärkeisiin asioihin riittää aina rahaa.
Ruuassa en säästä. 

4. Lempikotityösi
kokkaaminen tai leipominen varmaankin.

5. Inhokkikotityösi
Käsin tiskaaminen. Ehdottomasti. 
Ja pölyjen pyyhkiminen ja suursiivous.
Mutta kamalinta on käsin tiskaaminen. Erityisen kamalaa se oli kun oli lapsi ja lyhyt ja sitten kun piti laittaa astiat kuivauskaappiin, se vesi valui käsistä kainaloihin ja paidan hihat ja kaikki kastui. Kukaan (paitsi ehkä joku toinen yhtä outo) ei pysty ymmärtämään sitä miten inhalta se kainaloihin valuva vesi ja kastuvat hihat tuntuvat. Eikä auta se että käärii hihat tai tiskaa teepaidassa. Kastuvat hihat silti. Ja kainalot. INHAA.

6. Vanhin omistamasi esine
Olisikohan äidin isänisälle kuulunut Raamattu.

nimiösivu on kadonnut, joku on jälkikäteen kirjoittanut
kanteen 1868

7. Top-5 käyttämäsi puhelinappit
Wapp - yhteydenpito
Insta - ihan huviksi vain
Yle Uutisvahti - sivistykseen
Netvisor - työajan seuranta.
SportsTracker - kävelyt ja pyöräilyt päivittäin.
Stoppiappi - bussiaikataulut nyt kun liikun myös bussilla.
Pankkipalvelut

8. Käytätkö vitamiineja; mitä?
Satunnaisesti D-vitamiinia

9. Työ jota et voisi tehdä
Rantasiivouksessa oksennuksenkeräily

10. Mitä piirteitä arvostat toisessa ihmisessä
keskustelutaito - kyky kuunnella ja pitää yllä keskustelua
omassa itsessä viihtyminen - sellaisten ihmisten seurassa on helppo olla
rehellisyys 

11. Mitä sinulla on aina jääkaapissasi?
Ennen oli aina turkkilaista jogurttia. Nyttemin olen vaihtanut sen viiliin. 

12. Kaunein näkemäsi paikka?

Välimeri silloin kun taivas on jäätelönvärinen
kun on lempeää ja loma
ei väliä missä. 
Kunhan on ranta, meri, vuori ja jäätelönvärinen taivas

13. Mistä pidät itsessäsi?
Iloisuus ja huumori

14. Mistä et pidä itsessäsi?
se että ensimmäinen reaktioni melkein kaikkeen on ärtyisä ahdistuneisuus. 

15. Harrastus jonka haluaisit aloittaa
Haluaisin ehtiä kiinteään, säännölliseen harrastukseen.
Nyt näyttää taas siltä, että iltahommelit lisääntyvät.
Olisi kiva kokeilla piirtämistä ja puutöitä ja keramiikkaa ja vaikka mitä.

16. Kuvaile kotiasi kolmella sanalla
vaalea
kasaisa - ketä voimme siitä syyttää, kysyn vaan.
keskeneräinen - odottaa nuorison liikkuja omiin suuntiinsa

17. Mitä tekisit jos voittaisit lotossa 10 miljoonaa?
Tietysti laittelisin oman ja läheisten elämät kuntoon ja mukaviksi haluan asunnon keltaisesta talosta
Ja sitten perustaisin rahaston ihan tavallisille keskinkertaisille opiskelijoille. Sieltä saisi hakea avustusta vain jos on ihan tavallinen keskinkertainen. Lahjakkaita tuetaan monen rahaston kautta. Myös tavalliset tarvitsevat stipendejä ja tukea. Ei saisi hakea jos on lahjakas.
Voisin tukea myös urheiljoita.

18. Lempiherkkusi
Vadelmat.
Mansikat.
Lakritsisuklaa.

19. Mieleesi jäänyt Youtube-video?
https://www.youtube.com/watch?v=HN1hqpGr37s

Suomalainen kansantanssi: alussa on puolisen minuuttia höpinää ja sitten on silkkaa tanssia. Mun laps Däänsii siellä. Ja monella muulla Dääns -videolla myös. (Dääns on semmoinen tietynikäisten nuorten kansantanssijoiden oma leirijuttu. Ne tekevät aina vaikka mitä kaikkea hienoa)

Suomalainen kansantanssi on, voisi olla ja sen pitäsi olla kaikkea muuta kuin pokelan-pariskuntaa ja hansviliä.
olen joissain asioissa intohimoinen ja kansantanssin stigman hälventäminen on yksi niistä. vaikka en siitä mouhaakaan.

kuvakaappaus videolta

20. Lempihedelmäsi
Verigreippi jota en voi syödä. 
Myös sitruuna.

21. Mitä kaipaisit elämääsi tällä hetkellä
Harkintakykyä, malttia, viisautta ja pokerinaamaa.
Taitoa kuunnella.
Taitoa olla sanomatta liikaa.

22. Horoskooppimerkkisi ja nouseva merkkisi
Oinas
ja nouseva merkkini on venyttelevä kissa.

23. Mikä rästiin jäänyt asia pitäisi tehdä
Takahuoneen järjestely ja uudelleensisustaminen

tälle kaaokselle on tehtävä jotain

24. Tärkein asia jonka olet oppinut elämäsi aikana
Vaikka välillä vaikertaa ja tuntuu siltä että asiat eivät mene ollenkaan niin kuin pitäisi, niin jälkikäteen katsottuna useimmat jutut järjestyvät ihan hyvin.
(vaikka eivät ne tietenkään järjesty niin kuin itse oli hyväksi kuvitellut. mutta järjestyvät silti)

Jouluhaaste: sitä vai tätä?

 Sain hauskasen haasteen Jasukuvaa -blogista.

 

Missä vietät joulua?
Näillä näkymin kotona.

Mitä puuhastelet joulun välipäivinä?
Toivottavasti enimmäkseen vetelehdin kaikessa rauhassa.
Eikun välipäivinä? Olen töissä.

Joulupukin kuuma linja vai Samu Sirkan joulutervehdys?
Katson tosi vähän telkkaria ja mieluusti en ollenkaan aamuisin.
Mutta näistä kahdesta Joulupukin kuuma linja, jos on pakko valita.
Nuoriso todennäköisesti virittelee Joulupukin kuuman linjan käyntiin.
Itse katson jouluaattona Joulurauhan julistuksen.

Joulusauna aamulla, päivällä vai illalla?
Kun lapset olivat pieniä, joulusauna päivällä, heti joulurauhan julistuksen jälkeen. Nykyään yritämme saada illan viimeisen saunavuoron.

Joulukinkku vai graavilohi?
Graavilohi.
Ennen olisin vastannut kinkku. Niin sitä ihminen muuttuu.

Perinteiset jouluruuat vai erilainen menu joka vuosi?
Itse olisin kokeilunhaluisempi, mutta ympäristö on yhteisesti sitä mieltä että perinteiset ruuat.

Mitä kuuluu joulupöytääsi?
No ne perinteiset. Lanttulaatikko ja porkkanalaatikko (tyttären tekemänä), kinkku, savu- ja graavikalaa, rosollia (eli sallattia kuten näillä nurkilla kuuluu sanoa), kaikenlaista sekalaista ja hyvät jälkiruuat.

Jouluruokia vain aattona vai tapaninpäivään asti?
Aattona, ehkä niukinnaukin vielä joulupäivänä.
Tapanina pitää jo saada jotain muuta, vaikka pizzaa.

Vaalea vai tumma glögi?
Välttelen glögiä, pääni ei oikein tykkää siitä, mutta vaalea mieluummin.

Suklaakonvehdit vai vihreät kuulat?
Konvehdit.
Kuulat.
Konvehdit.
Molemmat!

Piparit vai joulutortut?
Piparit. Paras piparihetki on aattoaamuna ennen kuin kukaan muu on herännyt, on vielä hämärää, ja kupissa on höyryävää tummapaahtoista kahvia.

Parasta joulussa?
Joulurauha. Jouluilo. Täyttymys. Jouluyö.

Joululahjojen antaminen vai saaminen?
Nykyään antaminen. Olen alkanut toivoa, että massiivisesta lahjahärdellistä vähitellen päästäisiin eroon.

Pehmeät vai kovat paketit?
Kekseliäät kovat.

Lahjat aattona vai joulupäivänä?
Aattona tietysti.

Aito kuusi vai tekokuusi?
Tekokuusi. En kestä sitä aitokuusten varisemista ja muuta.
Tai voi olla aito pieni ruukkukuusi.

Suomenkieliset vai kansainväliset joululaulut?
Suomenkieliset, kyllä ne koskettavat syvimmin.

Juhlavaatteet vai rento oloasu?
Muuten voi olla miten vain, mutta aattoaterialla juhlavaatteet ja muutenkin arvokas asustus.

Joulutähti, hyasintti vai amaryllis?
Ei joulutähteä.
Hyasintti vähän varauksella, riippuu tosi paljon siitä, miten voimakas sen tuoksu on.
Amaryllis on aika uusi tuttavuus, alan vasta nyt ymmärtää sen päälle.
Aika usein olen joulupöytään asetellut punaisia ruusuja, ne ovat mielestäni kauniita.

Leffoja vai lautapelejä aattona?
Ei aattona kumpaakaan, mutta joulupäivänä tai tapanina mieluusti joku peli.
Muut voivat katsoa leffojakin, minulla ei kärsivällisyys riitä.
Mutta kirja! Hyvä joulukirja josta nautiskella kaikessa rauhassa pyhien aikana.

Kuvaile perinteistä jouluaattoasi?
Aattoaamuna suloista vetelehtimistä ja leppoisaa valmistautumista, päivällä herkkupöydän korkkaus ja joulurauhan julistus telkkarista ja samoihin aikoihin tarmokkaampi hääräily iltapäivän varalle.
Pöydän kattamista, ruokien valmistelua - mitä nyt vielä valmistella täytyykin.
Aaton vieraat - laajennettu lähiperhe - ovat viime vuosina tulleet meille syömään, ja niin luultavasti /toivottavasti on tänäkin vuonna. Syödään ja höpötellään, toisinaan on ollut jotain hauskaa ohjelmaa. Vieraat lähtevät aikanaan ja sen jälkeen oma väki saunoo, jakaa lahjoja ja ne jotka ovat hereillä, katsovat jouluyön messua Vatikaanista. (=lukevat kirjaa, herkuttelevat, jutustelevat)
Toivon että joskus jaksaisin ja viitsisin lähteä vaikka yökävelylle hautausmaalle tai tehdä jotain muuta vähän yllättävämpää, mutta niin kauan kuin porukan enemmistö haluaa pitää kiinni kaikista perinteistä, niin kauan olen minäkin niissä kiinni. eikä tosiaan näytä siltä että perinteistä ihan heti oltaisiin luopumassa, nuoriso on kamalan konservatiivista tässä asiassa.

Joulupäivänä ohjelmaa vai yökkärissä rennosti kotosalla?
Mitä vähemmän ohjelmaa, sitä parempi. Yökkärissä en pysty koko päivää vanumaan, mutta lököverskoissa kyllä.
Rentoilua kotosalla. Ainakin tänä vuonna, kun joulunpyhät osuvat viikonloppuun, eikä töistä ole vapaata tai lomaa.

Joulukoristeet pois heti vai vasta loppiaisena?
Loppiaisena. 

 

Kumpi mieluummin

skippaisin joulun - skippaisin uudenvuoden

luopuisin suklaasta - luopuisin juustoista

joulutee - joulukahvi

tekstiviesti - joulukortti

paljon lahjoja - lahjaton joulu

joulu ilman musiikkia - joulu ilman leffoja

joulu kotona - joulu muualla (haluan molemmat! haluaisin joskus kokea joulun jossain muualla tai jotenkin eri tavalla, kivalla tavalla, ei kurjalla)

vain jälkkäreitä - vain suolaisia

valokuvaisin kaiken - ei kameraa ollenkaan

 

*

adventtilaukalla: postaus päivässä jos hyvin käy.

Haastan mukaan Sutkautukset, Kepposkan ja Pinkin!