tiistai 5. elokuuta 2014

alemmuuskompleksoitunut

milloin oikein otan opikseni?
Vaikka olisi kuinka tylsää, ei ihmisen pidä lukeman sisustus- ja tyyliblogeja.
Ainakaan jos ei ole sisustusta eikä tyyliä.

Suuri sisustusbloggaus

Ajattelin, etten ole ikiaikoihin harjoittanut mitään sisustuksellista, mutta sitten muistin.
Juuri eilen toteutin mielettömän sisustuksellisen manööverin: otin toisesta kissanvessasta katon pois. Jee.
Ja siirsin koko laarin vähän parempaan paikkaan. Jee.
Kyllä on feng ja shui ja sisustus. (toivottavasti ei nyt ole kakkilaari missään tärkeässä nurkassa niin että fengit ja shuit eivät mene aivan keturalleen)
Pahoitteluni, en taida viitsiä kuvata tätä suurta sisustuksellista elementtiä iloksenne.
Ei ole sees se, ei edusta tanskalaista maalaisromantiikkaa (välihuom. asiaan hyvin omakohtaisesti perehtyneen informantin mukaan tanskalaista maalaisromantiikkaa edustaa murhanhimoisten koirien kansoittama kennel, että tiedoksi vaan teille tanskalaismaalaisromantiikkafaneille. Ei ole pajukoreja koska koirat. Ei valkoista, koska koirat. Ei istutuksia, koska koirat.), ei pohjoismaista disainia eikä vissiin oikeastaan mitään muutakaan järin kuvauksellista tyylilajia.
Epäilen ettei sitä kuonakaukaloa tee kuvaukselliseksi mikään järjestelmäkameran suodin (jollaisia en edes omista) eikä mikään kuvankäsittelyohjelma.
Mutta kuten kaikki kissanystävät tietävät, on laatikollaan kykkivä kisu kyllä jostain näkökulmasta katsottuna ihan arvokas ja syvästi keskittynyt näky.

Suuri tyylibloggaus

Minen ymmärrä, miten noilla tyylibloggareilla on niin pitkät käsivarret että ne itse selfioivat itsensä kokonaan kuvaan? Ei auta venkuraposeeraus eikä mikään, minusta mahtuu kuvaan vain kupu. Ei ole kuvauksellista sekään.
Mutta on melkein tyyli; ikiklassikko farkku+valkoinen. Aina hyvä valinta.


Suuri ruokabloggaus

Vietimme isolla porukalla aurinkoiltaa rannalla. Anoppi kaivoi kassinyssäkästään pirkkarinkeleitä (1,99€), mustikkasoppaa ja kertakäyttömukit.
Ei ollut rottinkikoria, ei täytekakkua, eikä kuohujuomaa.
Mutta keskenkasvuiset olivat kohtalaisen täytettyjä.

*

En osaa elää some-elämää, tilittää keski-ikäinen nainen.
Onko bloggaamisessa mitään mieltä, kysyy alemmuuskompleksoitunut.

7 kommenttia:

  1. My kind of woman. jee!

    Mäkään en osaa elää oikeaa some-elämää, koska en oikein ole sisutustuksellinen. Vaikka ostinkin Vallilan verhon viikko sitten.

    Pukineetkin mulla on vääränlaisia. Sulla oli juuri oikeanlaista yllä. ja vielä inhan kapeakin olet. :D

    Äläkä edes ala puhua ruoasta. Saatamme lasten toiveesta tänään syödä ikeasta ostettuja hodareita.

    VastaaPoista
  2. :D Meilläkin piknikillä tuppaa olemaan käytännön syistä mukana kylmälaukku (en tykkää ruokamyrkytyksestä), eväinä nakkipiirakoita paikallisesta leipomosta (ei mitään croissanteja ja terveellisiä salaatteja, koska oikeasti ois hyvä, että tuo nuorimmainenkin söisi jotain) ja runolliset pillimehut. Ei niistä kovasti viitsi postausta vääntää... ;) Tai sit vaihtoehtoisesti käydään ostamassa hienostuneet eväkset Hesestä. Mut hei, mä en olekaan määrittänyt itseäni bloggarina. Saan olla just niin säälittävän tyylitön kuin sielu sietää. ;) Paisti että mä olisin mieluusti sellainen tosi teräviä asiakirjoituksia vääntävä bloggaaja. Ei vielä ole onnistunut, kun toi visuaalinen puoli on valitettavan hallitseva. Niin ja siis paitsi, ei paisti, vaikka alussa ruoasta puhuinkin.

    VastaaPoista
  3. Just näin! :D

    Meillä tosin oli piknikillä vesimeloonia, kylmiä nakkeja, pilimehua ja keksiä - ja tyylinä pilkullinen lumipallo keskellä kroppaa mustien liian pienien bikinien välissä! :D

    Sisustus - kerättiin lasinsirpaleita pois vietiin roskat ulos ennen kuin lähdettiin!

    VastaaPoista
  4. Osaan SOMEn - kai. Sun blogia on Marika ihanaa lukea kun se on niin elämänmakuinen ja ihana... unohda nää ammattisisustajat, tyylityypit ja muut hömpät, niitä voi vilkuilla silleen chicklitin lailla, kevyenä kevennyksenä.

    VastaaPoista
  5. Hyvin meilläkin porskutetaan eteenpäin, vaikka koti on sisustamatta ja stailaamatta - ja kääks jopa siivoamatta ;)

    Meillä on rottinkinen eväskori. Säilytetään siinä Halloween rekvisiittaa. Eväät kulkee niin paljon paremmin Alepan muovikassissa tai kylmälaukussa.

    Itseni joudun monena aamuna stailaamaan toimistokuosiin ja välillä jopa jakkupukuun. Koville se ottaa - ihan joka kerta. Jotenkin etätyöt yöpaitasillaan on paljon enemmän mun juttu.

    VastaaPoista
  6. Moikka! Liityin joukkoon ja tulin tervehtimään ;)

    Tunnen tuskasi. Välillä yritän räpsiä kotosesta kuvia blogiini. Kuvakulmat on aina vähintäänkin outoja, kuvat tärähtäneitä ja kuvissa vilkkuu aina samat tietyt tilpehöörit ja nurkat. Ne ainoat, joita viittii edes yrittää esitellä. Viikonloppuna yritin ottaa kuvaa "herkullisesta" sunnuntaiateriastani. Se näytti läjältä en-nyt-viitsi-mainita-mitä lautasella. Kerran tein muotipostauksen. Kerroin auliisti, ettei mulla ole mitään käsitystä muodista. Laitoin kuvan uusista Espritin tennareistani, jotka olin saanut halvalla lastenosastolta. Silti sinnikkäästi jatkan yrittämistä... Eihän yrittänyttä laiteta :D

    VastaaPoista
  7. Sisustuksellisuus onkin tärkeä osa SOME-maailmaa, ja ruoka. *huokaus*

    No, pääasia kai, että lauma tulee ruokittua ja niillä on joku paikka jonne päänsä kallistaa? Onhan se pääasia, onhan?

    Kati+Etna: olisikin haastetta tehdä pillimehusta kuvauksellista...
    RvaK: samaa haastetta on kyllä Alepan muovikassissakin.

    Titta: tervetuloa, toivottavasti viihdyt! (meidän nuorimmaisella oli samanlaiset tossut viime syksynä...!)

    VastaaPoista