taloudellishallinnallisideoita

Viime viikolla laatujulkaisu antoi taas kerran säästövinkkejä, ja koska en vain millään opi, minkätasoisia pätevät säästövinkit ovat, menin ja klikkasin.
Grr, grr ja vielä kerran grr.

1. kilpailuta
2. maksa ajoissa, ettei tule muistutusmaksuja
3. avaa säästötili
4. tee kauppalista
5. myy kirpparilla
6. valmista illallinen ja vuokraa elokuva

1. done
2. aina
3. kaksikin, mutta mistäs sinne rahat ilmestyvät?
4. aina; mutta toimiiko lista, jos siinä lukee että kaviaaria, shamppanjaa ja marmoroitua tluupiffiä?
5. en viitsi
6. juu ihan päivittäin, ja eikös vuokraamisesta aiheudu rahanmenoa.

Ihan oikeasti hei.
Tässä ei ole yhdenyhtä todellista säästövinkkiä - ne ovat taloudenhallintaa, menojen pienentämistä.

Minun nähdäkseni säästäminenon sitä, että on ylimääräistä finanssia jota voi lykätä säästöön, ja jonka voi sitten joskus käyttää johonkin hauskaan.
Tai tarpeelliseen.
Mieluummin hauskaan kumminkin.

Miten taloushallitaan silloin, jos on jo kilpailutettu, jos tehdään itse kotona eväät, kaffet ja illalliset, luetaan lehdet kirjastossa ja lainataan kirjat sieltä, jos valitaan kaupan halpamerkkejä ja suunnitellaan taloutta?
Mistä revitään se säästöön menevä summa?

Aina nimittäin ei ole kyse huonosta taloudenhallinnasta, vaan vaikkapa siitä, että elämäntilanteet muuttuvat, lapset kasvavat ja sen myötä kulut myös.
Olemassaoleva raha voi ihan hyvin riittää elämiseen, mutta säästöön ei ehkä jää mitään.
Tai olemassaoleva raha, joka aiemmin on ollut hyvinkin riittoisaa, hupeneekin äkkiä nopeammin.

Tämänhetkisessä elämässäni vallitsee vahva  taloudenhallinta,  etsin edukkaita hankintoja, harjoitan ostamattajättämistä, hankintojen lykkäämistä tai ajoittamista; varsinkin nykyisellään kun taloutemme tulot koostuvat puolestatoista keskitulosta ja menot neljästä aikuisesta+yhdestä teinistä.

Säästämisideoita - sen lisäksi että eväät, kirjasto, kaupan merkit, kilpailutus ja illallinen kotona

Minulta menee pankkisedän käskystä ja ohjelmoimana tietty summa palkasta suoraan vanhuudenvara-rahastoon, ja toinen summa saman pankkisedän vähän älytettyä minua sivutilille, jonka olemassaolon yritän unohtaa.
Siinä on se, miten ihan oikeasti säästän.
Näkkärirahoja.
Ehkä - jos elän oikein säästeliäästi - voin ehkä vanhana humputella muutaman kuukauden (n=3) etelän lämmössä.



kuvassa näkyvä raha liittyy juttuun
tiukalla taloudenhallinnalla mahdollisti kuvassa näkyvän ilon



Palkkapäivänä yritän lykätä jemmatilille jonkinmoisen summan ja toivon ettei siihen tarvitsisi kajota.
Jemmatilille lykättyä rahaa käyttää harkitummin, koska siihen ei ole korttia, vaan täytyy mennä verkkopankkiin siirtelemään rahoja.
Kun käyttötilillä on vähemmän rahaa, siihen pienempään summaan suhtautuu kunnioittavammin.

Aika usein täytyy jossain vaiheessa turvautua jemmaan. Jemmasumma ei järin kasva, mutta ei onneksi ihan hirveästi pienekään.
Jemmatilille siirrän aina lomarahat ja veronpalautukset. Ne käytetään kesällä ja jouluna, yritän saada jotain jäämään niistäkin aina säästöön.

Jemmatilille kilahtaa pankin ohjelmoinnin ansiosta myös joku killinki jokaisesta pankkikortilla tehdystä ostoksesta. Parikymppiä kertyy siitäkin kuukaudessa.

Palkkapäivänä - tai niillä main - nostan myös käteissumman kukkaroon. Sitäkin yritän varjella viimeiseen asti. Taas kerran: kun käyttötilillä on vähemmän rahaa, siihen suhtautuu kunnoittavammin. Ja on mukava yllätys löytää kukkarosta vararaha hätävaratilannepäivänä.

Ostosten keskittämisellä saa vielä toistaiseksi bonuksia. Bonusrahat menevät kauppaketjun kortille ja tilille. Niitä käytetään joulu- ja pääsiäisruokiin. Muulloin niihin ei kajota.

Vältän viimeiseen asti luotolle ostamista ja luotolla maksamista, ja hirmu usein luottoon turvauduttuani maksan summan pois heti sillä rahalla, jonka olin yrittänyt lykätä jemmaan.

Yritän maksaa kaikki laskut heti, sillä tavalla näen koko ajan todelliset käyttövarani.


Puuttuuko listasta mielestäsi jotain olennaisen tärkeää?
Mitkä ovat omat keinosi piilottaa rahaa?



*

elokuun postaus päivässä -tavoitepostaus





12 kommenttia:

  1. Loistavia rahansäästö- ja piilotusvinkkejä :) Varsinkin tuo käteisen nostaminen voisi olla hyvä konsti mullekin. Huomaan nimittäin tosiaan suhtautuvani pankkitilillä olevaan rahaan turhan huolettomasti silloin, kun sitä rahaa vielä on. Mutta aika pian sitä ei enää ole, kiitos sen huolettomuuden. (Tosin mulla se huolettomuus yleensä on sitä luokkaa, että ostan alesta kaksi paitaa vitosella ynnä muuta semmoista syntistä meininkiä...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä vähemmän on enemmän: kun näyttäisi siltä että rahaa on vähemmän, siihen suhtautuu kunnoittavammin.

      Poista
  2. Mä luin ton saman vinkkijutun ja revin päästä hiuksia. Mä haluan OIKEITA ohjeita.

    Tässä yksi. Syö riisipuuroa usein :D
    Tänään juuri tein kattilallisen lounaaksi. Lähinnä sitä syö kaksi lapsista, mut onhan se halvempaa kuin vaik kaksi lättypitsaa.

    Mun täytyy kanssa tehdä se jutska et menee killinki pankkikortin käytöstä toiselle tilille. On joskus pitänyt mut unohtunut. Pari kymppiä on pari kymppiä!!!

    Vinkki on myös se, et hanki lapsi joka ei ole kiinnostunut vaatteista. Mun esikoinen ON kiinnostunut ja voi että....
    Keskimmäinen ei ole, joten siihen ei mee rahaa. Vielä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riisipuuro on hyvä idea!
      Ja tosta pankkikorttihommelista tulee äkkiä ylimääräistä ihan huomaamatta.

      Poista
  3. Välihuuteluna vielä, että hirveän monet säästövinkit on kohdistettu ihmisille, joilla oikeasti on rahaa ja sen myötä mahdollisuus tehdä erilaisia todellisia valintoja.

    Jos rahaa on oikeasti kovin vähän, tai peräti riittämättömästi, ei oikeastaan mikään säästövinkki taida kovastikaan lohduttaa. (muistan vielä liian elävästi ne ajat kaukaisessa menneisyydessä)

    Aina kun kotona puhumme raha-asioita (ihan liian usein) täytyy muistuttaa itseään, että on yleellisyyttä kun voi murehtia sitä, kumpi maksaa jonkin tietyn suuremman hankinnan, vaikkapa nyt ne lukiokirjat. Että ihan oikeasti ei tarvitse pohtia sitä, onko varaa hankkia ne kirjat - voimme murehtia vain sitä, kumman finansseista ne hankitaan.

    Siksi mietin joka kerta kun taloudellisia täällä pohdin, onko minulla kompetenssia murehtia taloutta ääneen, kun finanssia on perustarpeisiin riittävästi.

    VastaaPoista
  4. Minä puolestani olen päättänyt, että EN pidä enää käteistä lompakossa. Koska sieltä se valuu mystisesti varhaisteinin hyppysiin. Aina. Jokaista killinkiä myöten.

    Muuten ei ole vinkkejä lisättäväksi listaan. Tuo ostamattajättäminen on ainakin pomminvarma keino. Ja tietenkin lastenhankkimattajättäminen. Tai jos lapsen kuitenkin hankkii, niin harrastuksiinviemättäjättäminen. Terv. nimim. lätkäjätkän mutsi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. lastenhankkimattajättäminen säästövinkkinä on kyllä tarkemman harkitsemisen arvoinen...varsinkin tässä vaiheessa kun niitä on kolmin kappalein ;)

      Lätkä taitaa olla kalliimmasta päästä lajeja?

      Poista
    2. No ei se lätkä vielä mitään, mutta kun nyt tuo juniori on innostunut surffauksesta. Ja sehän se näin järvisuomalaiselle vasta halpaa hupia onkin... Noei, se yhdistyy kyllä kätevästi koko perheen yhteiseen lempiharrastukseen, matkailuun. Joka on tyyppiä priceless.

      Poista
  5. Minulle käy kuin Careliannalle. Olenkin vakuuttunut, ettei verottaja aikoinaan poistanutkaan lapsivähennystä. Se siirtyi suoraan meidän lompakkoon ja siellä on pysynyt.
    Ihme touhua totisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen välittömästi yhteydenottoa sekä verottajaan että valtion tieteellistaloudelliseen tutkimuskeskukseen, että moinen rahan haihtuminen saataisiin tutkittua ja mahdollisesti aisoihin.
      Eihän tuossa nyt ole mitään laitaa.

      Poista
  6. Erinomaisia neuvoja. En vielä uskalla edes miettiä rahanmenoa siinä vaiheessa, kun meillä on 3 teinin menot.

    Minulla on kolme tiliä: yhteinen taloustili, oma tili ja jemmatili. Heti palkkapäivänä menee tilisiirrot taloustilille ja jemmatilille.

    Lapsille ja itselleni pyrin ostamaan mahdollisimman paljon alennusmyynnistä ja kierrättämään poikien kesken kaikki kamat.

    Punalaputetut tuotteet on meillä tuttu näky. Meillä syödään iltaisin tosi paljon keittoja. Helppo tehdä iso satsi ja taloudellista. Ja sitten yksi syy on se, että yritän itse vahtia että paljon kaloreita menee iltaisin ja keittoateria on täyttävä.

    Meillä talous ei ole vuosiin ollut tosi tiukalla, mutta se on ole todennut, että jos ei pidä varaansa niin menot kasvavat äkkiä hurjasti. Itse pysyttelen poissa kaupoista ja kauppakeskuksista - ihan pelkkää säästöä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa tilirakenteessa on järkeä; vaikka epäilen että vanhat koirat eivät ehkä opi uusia temppuja.

      Punalaput ja alelaarit ovat kovassa käytössä, keitot taas eivät meillä uppoa - ne ovat ajan ja rahan haaskausta.

      Ostamattajättäminen ja kaupassakiertämättömyys ovat kyllä säästövinkeistä aivan ylittämättömimmät.

      Poista