Lorvista liikkujaksi - elokuun liikehdinnät

Olen yrittänyt tsempittää itseäni kohti liikkuvampaa elämäntapaa.

Keväällä pääsin uintien kanssa hyvään rytmiin; kävin uimassa säännönmukaisesti pari-kolme kertaa viikossa. Sitten tuli kesä: oma halli meni kiinni ja kohta perään sulkeutui kaupungin iso hallikin.
Kävin kyllä ulkouimaloissa, mutta en samalla intensiteetillä - koko kesän keskiarvo jäänee alle kertaan viikossa.

Kokonaistavoitteenani on, että keho alkaa kaivata säännöllistä liikuntaa ja toivottavasti sen seurauksena voin paremmin. Tai en ainakaan huonommin.



En ole sisäisesti kovin kurikas, vaan tarvitsen ulkoisia motivaation vahvistajia. Onneksi olen vähään tyytyväinen: jonkinlaisena palkkiona toimii suoritusten kirjaaminen (ja niillä leveily julkisesti).
Ja suorituksen jälkeen paras palkinto on kuuma suihku - uinnin jälkeen ihana sauna.

Vaan miten sujui liikunnallisryhdistäytyminen elokuussa?
Lajivalikoimaani kuuluvat sauvakävely, lenkki ja uinti. Sauvakävelyyn ja lenkkiin sisältyy myös pururadan jokamiesliikuntapaikan vekottimissa häröily sekä venyttely.
Sauvon ja lenksaan lähipururadalla vajaan parin kilometrin kierroksen, siihen menee jälkihetkutuksineen suunnilleen kolme varttia.
Uimahallissa polskutan vähintään puoli tuntia (1 km); usein pidempäänkin (40-45min), jos aikataulut antavat myöden.

Kuun puolivälissä latasin uimarannekkeeseeni kummankin hallin käyntejä kymmenen kappaletta.

Olen kirjannut elokuulta 17 liikuntakertaa
7 krt uinti
4 krt hölkkälenkki => polvi otti nokkiinsa
4 krt sauvakävely
2 krt kiipeilyhallilla muutenkin kuin juomassa kahvia (suunnilleen 15 reittiä yhteensä)

Liikuntatahti yleisesti ja uintitahti erityisesti tiivistyi kuun loppua kohden kun työ alkoi käydä voimille ja sen jälkeen ensin aukesi kaupungin iso halli ja paria viikkoa myöhemmin myös oma kotihalli.
Isolla hallilla huomasin, että pysynkin pinnalla jo täysmittaisessa altaassakin. Kun oma halli aukesi, olin niin helpottunut että meinasin hengittää veden alla. Tai meinasin unohtaa hengittää. Tai jotain muuta kalamaisen kummallista.





3 kommenttia:

  1. Hyvin olet päässyt liikkeelle, hatunnosto sille. Mun saldo ei ole ihan noin hyvä (vielä), mutta olen edelleen ihan onnessani siitä uinnin tekniikkakurssista. Kuherruskuukausi tosin loppui viime sunnuntaina, kun ekaa kertaa olikin jo ihan sikavaikeeta, mutta pysyin edelleen pinnalla ja pääsin myös eteenpäin. Hengittämisen kanssa kyllä oli välillä vähän niin ja näin, mutta - kuten sullakin - en sentään hengittänyt veden alla, vaikka pari kertaa meinasinkin. Oli niin paljon muita muistettavia juttuja, että se hengittäminen vähän niinkuin unohtui :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa kuulla, että tekniikkakurssista on aina vain iloa ja hyötyä!

      Poista
  2. OOh, mikä liikuntahirmu sinusta on sukeutunut. Hyvä määrä! Hyvä sinä!

    VastaaPoista