kyselyangst /päivä 14

Ristiriitaisia tunnelmia: nuoriso on ollut meillä aika tiukassa lie'assa, ei kaveritapaamisia.
Tiedän, että niiden kaverit tapaavat toisiaan ihan säännöllisesti.
Näen miten paljon tämä käy voimille.

Ajattelen, että tämä sairaus on kuitenkin jossain vaiheessa sairastettava.
Ja poden huonoa omatuntoa siitä että käymme kaupassa.

Illan uutislähetyksen aikoihin sohvannurkassa käväisi vuorollaan kaksi hyvin hiljaiseksi muuttunutta nuorta.
Niillä oli ollut mielessään päivämäärä, jonka jälkeen kaikki muuttuisi paremmaksi - olisi koulua, kavereita, harrastuksia, ihmisiä.

Sama päivämäärä oli omassa mielessäni.
Realistina tiesin, että poikkeusaika tulee jatkumaan, mutta toivoin että siitä olisi tiedotettu vasta vähän myöhemmin.
Jokainen päivä toivonsyrjää olisi tervetullutta.

Haluan tehdä niin kuin kuuluu ja haluan että nuorison mielenterveys säilyy.

*

Olen ponnekkaasti vähentänyt uutisten seurantaa.
Poistin kaikkien iltapäivälehtien syötteet laitteiltani.
Ylen otsikoiden annan tulla.
Yhteiskuntatieteilijä-historioitsija-filosofin kanssa eläessä on hyväksyttävä jatkuva uutisvirta:
Yle - France24 - BBC - CNN - Japaniteevee - satunnaiset poikkamat kaupallisille kanaville.
Jos olo tuntuu kuormittuneelta, yritän organisoida itseni suihkuun, leivontaan tai mihin tahansa näpertelypuuhaan siinä vaiheessa kun uutisrinki alkaa pyöriä.

*

Lehtori tilasi Frasier Crane -boksin. Katsomme joka ilta kaksi jaksoa, nauraminen tekee hyvää.

*

Kuulun johonkin taloustutkimuksen tai vastaavan tutkimuspaneeliin.
Minulta kysyttiin että onko pettämiskäytäntönne parisuhteessa a)lisääntynyt b)vähentynyt c)pysynyt ennallaan.

Tuli ihan mieleen pikkukeskosseurantakyselyt aka kaivaako lapsenne nenää riittävästi.
(nenänkaivasmisangst 1)
(nenänkaivamisangst 2)

Onko näihin kysymyksiin olemassakaan oikeaa vastausta?
Kysyin Lehtorilta. Hän sanoi että c)pysynyt ennallaan.
Mitä siitä pitäisi ajatella?

(minä vastasin että d, kysymys ei koske minua)
(Lehtori ei tiennyt että oli myös d, että älkää surko äiti ja isä, kaikki on ihan vaan d)


11 kommenttia:

  1. Myötäahdistuin eilen omassa sohvannurkassani samaisesta uutisesta kaikkien etäopiskelun osapuolien puolesta :(.

    Alkoi ahdistaa myös ihan omastakin puolesta, koska koulujen ja nyt myös ravintoloiden pitkitetty kiinnipitäminen tietää sitä, että vielä hetki sitten yksinyrittäjämiehen kriittiseksi luokitellulta työltä putoaa pohja, kun elintarvikkeiden jakelu noihin suuntiin päättyy. Eli ei muuta kuin lappu luukulle ja sitä rataa. Alkaa taas ahdistuskierre alusta.

    Joka aamu suren yksin kouluun kävelevää pientä tyttöä ja yksin perhepäivähoitajan kanssa kävelevää pientä poikaa. Kummaltakin puuttuu ne kaverit, vaikka koulu- ja hoitopaikka on säilyneet.

    En oikein nyt osaa edes kirjoittaa mitään järkevää, joten voin vaan toivoa kestämistä sekä nuorisolle että teille aikuisille. Ei oo heeppoo sanoi mun nuorempi poika pienenä. Ei oo ei <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kun elämä vaikertaa, niin se vaikertaa - näin sanoi minun nuorimmaiseni. Siinä on suuri viisaus.

      Joskus vaikertaa ja ei oo heeppoo.

      <3

      Poista
  2. Siis että "onko pettämiskäytäntönne parisuhteessa..."??? Liittyikö kysely korona-aikaan, vai ihan muuten vaan? Oli niin tai näin, onpa todella hilpeästi muotoiltu kysymys :D Piti oikein ruveta miettimään, että onko meillä miehen kanssa olemassa joku pettämisKÄYTÄNTÖ. Täytyy ottaa puheeksi illalla, heh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. juuh, tähän poikkeusaikaanpa hyvinkin. Kohta keltainen lehdistö toitottaa ties mitä keksiäkäisten pettämiskäytännöistä.
      Ei puutu hetkeen keskustelunaiheita kun käydään käytännöt kohta kohdalta läpi :)

      Poista
    2. ja niin, saattoi se sana olla myös -tavat. Mutta ei asia siitä muuksi muutu ;)

      Poista
  3. "onko pettämiskäytäntönne..." Voi jestas sentään, minun korviini tuo särähtää siihen tyyliin, että pettäminen on normikäytänne ;-)

    Mä heilun kahden vaiheilla, välillä päätän etten näe nuortamiestä ja välillä ajattelen, että kyllähän sitä nyt voi silloin tällöin nähdä. Olen kuin säännötön heiluri, jota tuuli (tai koronanpelko) heiluttaa äärilaidasta toiseen. Tiedän, että kaveri näkee ystäviään. Toivottavasti hallitusti, jos mikään tässä vaiheessa nyt voi olla hallittavaa.

    Tsemppiä kotioloihin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no on kai sekin käytäntö ettei :)

      Totta, kotoa muuttaneseen on vaikea suhtautua - meillä kun nuorella vielä on kontaktia isänmaan palveluksessa oleviin, sieltähän sitä tautia sitten tulee, jos tullakseen on.

      Toistaiseksi ollaan tavattu nuorta miestä, eihän sitä nyt voi kokonaan yksikseen jättää, nyt kun kaverit ovat pitkään kiinni, eikä ole seuraa.

      Poista
  4. Nuorista minäkin olen huolissani. Eristäytyminen ei tee hyvää meille vahemmillekaan, mutta nuorilta puuttaa lisäksi vielä sellainen aikajänteen jäsennys, joka aikuisilla on. Kun on elänyt vasta vuosia 15, kaksi kuukautta kavereitta ja harrastuksitta on ikuisuus. On se sitä minullekin, eipä sillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. nuoret elävät niin isosti, paljon isommin kuin me aikuiset. Nämä asiat ovat niin valtavan suuria, ikuisia ja pohjattoman pohjattomia nuorille. Aikuisella sentään on tuo aikaperspektiivi.

      Poista
  5. Pettämiskäytännöt muuttuneet :D :D :D Hauska kysely sanon.

    VastaaPoista