sävelkorvattoman mureh

Ajaa köröttelimme appivanhempien kyydillä kotiin kahvikekkereiltä. Auton radiossa soi se semmoinen ihana biisi dii-di-di-diii-dii.

Tiesin että se on joku ihan ihana ja semmoinen mistä tykkään ja vielä semmoinen, että se nimi pitäisi tulla ihan tuosta vaan mieleen.

Kysyin appiukolta että mikä biisi tämä mahtaa olla, onko Anitran tanssi vai mikä.

Ei saanut appiukkokaan päähänsä sitä, mutta oli sitä mieltä että säveltäjä on melko suurella todennäköisyydellä Grieg.

Biisin lopuksi radion ystävällinen rouva kertoikin, että kyseessä oli Peer Gynt osa2, opus mikälie ja viuluja veteli Göteborgin orkesteri. 

Sen yksittäisen kohdan nimeä radion ystävällinen rouvakaan ei kertonut, ja sekös mieltäni jäi kaihertamaan. 

Varsinkin kun se biisi muistuttaa yhtä, mikä muistuttaa toista ja kolmattakin, joista yksi on se kehtolaulu jonka nimeä en muista. 

Että mistä biisistä tai mistä neljästä biisistä tässä oikein nyt on kyse.

Mutta eipä hätiä mitiä, kun pienellä ihmisellä on kaiken aikaa tai ainakin melko usein, tavoitettavissaan päivystävä viulisti.

Ei muuta kuin kysymään.

Naurukouristus: "se hieno kohta tulee jo ekalla sivulla"

Sisko <3!

ps. ongelmakimpun oikea ratkaisu - minun korvissani enimäkseen yhtä ja samaa biisiä:

Solveigin laulu. Siltä Greigiltä siis.

Ja Moldau kuuluu Smetanalle.
Värmeland on trad.
Ja kehtolaulu siis Edelfeltin Järnefeltin.