maanantai 3. syyskuuta 2012

hyviä ystäviä ja olympiatason äitejä

puuhakas viikko avautuu edessä: tyttöjen soittotunnit alkavat, Isosisko lähtee leirikouluun, muutamat vanhempainillat ja kokoukset siihen päälle. Ja yksi visiitti pääkaupunkiin.
Eipä pääse pitkästymään.

Viikonloppuna istuimme hetken iltaa ystävien kanssa: ei olla pariin vuoteen nähty.
(miten voi aika niin rientää? miten voi olla niin paljon tekemistä ihmisillä?)
Saimme viehättävän kurkistuksen teini-ikäisten maailmaan. Isoveljeä vuotta vanhempi tyttö on totisesti aivan eri maailmasta kuin Isoveli - ja Isosiskon ja Isoveljen väliin jäävä tyttö se vasta voikin olla todellinen...
Ja se sama, joka hetkeä aikaisemmin äyskäisee verenpainetta nostattavasti vanhemmilleen, voi silti juosta pikkutytön askelin trampalle pomppimaan ja tulla sisään silmät kirkkaina ja posket punaisina.
Sanoin hraH:lle, ettei pitäisi nauraa, se on meillä edessä - ja hyvin lähellä kaiken lisäksi. ("mun päässänihän se tukka on!" murisi Isoveli vain pari päivää sitten)

Maailmassa on muutamia sellaisia ihmisiä, joiden kanssa ei haittaa vaikka aikaa ehtiikin kulua. Jutut jatkuvat siitä, mihin ne ovat jääneet, yhtä luonnikkaasti kuin eilen viimeksi oltaisiin tavattu.
Vai onko suhde tuore juuri sen takia, että riittävän harvoin nähdään?
Keskustelu lainehti lapsista koulutuspolitiikkaan, asuntolainoista työasioihin ja taas takaisin lapsiin.
Keski-ikäistä?
Varmasti, mutta niin leveä oli hymyni, kun kotiin pääsimme.

*

Jo pariltakin taholta minua on muistettu:

Kiitos Pikku Himpulat ja Ukkovallan Akka - kaksi olympiatason äitiä on jättänyt minulle viestin:


Tunnustuksen säännöt:
1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it -lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se on kerrottu vain Post it -lapulla, ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Minulla on pelkästään lempiblogeja, mutta jatkan tunnustusta edelleen fanittamilleni ihmeellisille äiti-ihmisille:

Tahdon Asiat: hatunnosto! Olen mykistynyt päivienne organisoinnin edessä. Puhumattakaan puuhakkaista tenvavista. Tässä jos missä on olympiatason äiti.

3xikuisuus: Joskus pieni ikuisuus sitten oltiin blogilistalla melkein peräkkäin. Ja hyvin samassa tilanteessa välillä oltiin: ei ollut finanssia, mutta nuorisoa sitäkin enemmän. Olympiatason äiti tässäkin, ehdottomasti.

Pinkki /Keinosiementäjä: on vaan niin ihana! Sanomattakin selvää, että voittaja-ainesta.

Vuoksen ja luoteen Sofiann on tietysti kaikkien esikuva. Ja Mirka olympiatason äiti hänkin.

Ja tietysti Vintti. Melkein liian ammattimainen olympiatasolle, mutta huippua kuitenkin!

4 kommenttia:

  1. Meidän perheen isosisko oli leirikoulussa viime viikolla. Hyvin iloinen ja merkillistä kyllä hyvin pitkä tyttö palasi neljän päivän reissulta kotiin. Emme saaneet tarkkaa kuvausta leirikoulun tapahtumista mutta kylläkin näimme useita muutaman sekunnin videopätkiä tytön kännykästä. Videoiden pääroolissa oli Paras Ystävä ja vuohi.

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Sait sen myös takaisin :)

    VastaaPoista
  3. (Olen samaa mieltä isoveljen kanssa. Se päättää, kenen päässä se tukka on kiinni.) ;)

    VastaaPoista
  4. Flora: tärkeimmät asiat tietenkin ikuistetaan kuviin!

    Neo: tietyin varauksin. Muttakun sitä tukkaa on vähintään kolmen normaalikasvustoisen ihmisen verran ja se sojottaa suoraan ylöspäin... Tällainen lyhyt ihminen ei näe sen kasvuston takaa mitään.

    VastaaPoista