liikunta- ja yhteiskunnallinen pohdinto

tuoreen käännynnäisen innolla laahasin sohvanmuotoiseksi jäykistyneen ruotoni jo toisen kerran viikon sisään uimahallille.

En ole käynyt uimassa varmaan pariin vuoteen, kun pelkkä ajatuskin on saanut aikaan palelua ja vilunväreitä.
Ihmeen tutusti vesi silti kannatti ja kuljetti, löysin räpiköinnilleni rytmin ja jonkinlaisen mielekkyydenkin.
Aloin harkita säännöllisempää uintiharrastusta.

Kotimatkalla muistin, että silloin joskus minulla oli aikaa ja energiaa käydä uimassa ihan säännöllisesti ja tehdä vaikka mitä - miksi muka nyt ei olisi?

Tyhjensin uimakamat kuivumaan, pakkasin reppuun valmiiksi jo kymmenen kerran rannekkeen. Ehkä sen voisi vaikka ladata?

*

Yritän pysytellä politiikan ulkopuolella, mutta kyllä silti hiertää tämä työttömien aktiivimalli.
Se vain ei kuulosta reilulta.

Pitäisikö olla myös semmoinen, että olisi sanktio yrityksille, jotka eivät tiettyyn ajanjaksoon työllistä yhtään työtöntä?
Varsinkin jos käyttävät tukityöllistettäviä ja työkokeilijoita.
Semmoinenkin voisi olla että jos tulee yt:t, niin sanktio niillekin yrityksille, kun tuottavat lisää työttömiä.

Ja pitäisi olla realistisia työpaikkoja eikä mitään puhelinmyyntiä provikkapalkalla.

*


6 kommenttia:

  1. Tuossa juuri kurkkasin, että yli 95 000 ihmistä on aktiivimallista meidän kanssamme samaa mieltä...

    Uimiselle peukku kunhan et ui Ruotsin puolelle ja lakkaa kirjoittamasta ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjaana, mä uin enimmäkseen selkää. Mä päätyisin varmaan johonkin neuvostoliittoon, jos oikein lähtisin kauhomaan ;)

      Poista
  2. Minäkin yritän kovasti pitää poliittiset näkemykset ihan vain omana tietonani, mutta sen verran on pakko todeta, että joku tuollainen sanktiomalli olisi hyvä! Tai vastaavasti jokin kannustinmalli, tyyliin pieni verohelpotus kaikille yrityksille, jotka eivät järjestä yyteitä eivätkä tuota yhtään työtöntä, ja astetta suurempi vielä sellaisille, jotka palkkaavat niitä työttömiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastuu ei voi olla pelkästään työttömällä itsellään, vaan myös työllistävällä osapuolella. Jos työpaikkoja ei ole, niitä ei ole.
      Näkisin myös että erilaiset epätyypillisemmät työsuhteet ja työajat voisivat olla jonkinlainen ratkaisu: lyhyempiä työaikoja, enemmän aikaa elämiselle - mutta firmalle kaksi työntekijää.

      Poista
  3. Minua kiinnostaisi kovasti, että mikä mahtaa olla TE-keskusten tarjoamien kurssitusten kustannus yhteiskunnalle? Montako kertaa kannattaa käydä CV:n tekokurssi? Vähän aikaa sitten seurasin sivusta, kuinka näiden palvelujen tuottajat olivat kovin harmissaan, kun määrärahoja leikattiin. Jonkun business saa juuri yhteiskunnan varoin lisäpiristeen.

    Tiedostan sen, että työttömyys helposti passivoi ja työnhakijat tarvitsevat välillä poitiivista kannustusta, uusia kontakteja ja parhaimmillaan verkostoitumista. En oikein osaa nähdä, että miten tämä edistää kumpaakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. järjestetäänkö niitä kursseja edes tarpeeksi, että sinne voi päästä aina tarpeen vaatiessa?
      Ja onko muutakin kuin sitä CV:n tekoa? Jotain mikä oikeasti työllistäisi?

      Työttömyys taatusti passivoi ja kaikenlainen kannustaminen on varmasti tarpeen, ainakin joillekin, mutta ihan kaikki eivät ole työttömiä omasta halustaan. Tuntuu jotenkin epäreilulta, että ihmistä rangaistaan, jos jotain paikkaa on hakenut reilut sata hakijaa, eikä ole tullut valituksi. Eri asia on, jos ei koskaan mihinkään hakeudu.

      Poista