Jos saisit pitää hyllyssäsi vain viisi kirjaa

Tarulta Sutkautuksista haaste: jos saisit pitää hyllyssäsi vain viisi kirjaa, mitkä ne olisivat?


Ihan ihana ja hankala haaste! Nykyään haluaisin pikemmikin päästä eroon kirjoista kuin haalia niitä ainakaan lisää hyllyyni, mutta kyllä ainakin toistaiseksi kirjahylly kuuluu talouteen ja hyllyyn kuuluu kirjoja. 

Lisäksi minulla oli vahva muistikuva siitä, että olisin tämäntapaiseen haasteeseen jossain välissä vastannut


Lempikirjat - tai merkitykselliset kirjat - vaihtelevat aina. Elämä kumminkin muuttuu. 
Ja paljon lukevalla ihmisellä on mielessään monenlaisia kirjoja. 
Eri tilanteissa eri kirjat nousevat merkityksellisinä mieleen.
Ja sitä paitsi, pitää voida valita monenlaisen genren kirjoja. Viisi kirjaa ei ehkä millään riitä.





jokaiseen aamuun





Tämän päivän listaus


Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. Tiedän että monet nostaisivat Yönaiset ykköseksi, mutta kyllä sentään Asiat! On suorastaan epäreilua, että joku osaa kirjoittaa niin inspiroivan kirjan. Tähän kirjaan olen viime vuosina palannut lähes vuosittain, aina kun olen erityisen lohdun tai inspiraation tarpeessa. 

Pidän valtavasti sellaisista kirjoista, joissa kirjoittaja elää ja kokeilee vuoden verran jotain itselleen uutta elämäntapaa. Näistä nostona ainakin A.J. Jacobs: Raamatullinen vuosi. Pistää pohtimaan maailmankatsomusta ja ihmisten suhtautumista uskontoon. 
Alkuvuodesta lukemani Konstigin Vuosi herrasmiehenä on hyvä haastaja, luen sen säännöllisesti uudestaan.
Gretchen Rubinin Onnellisuusprojekti ei ehkä tällä hetkellä ole samalla tavalla ajankohtainen, mutta silti... "Olen aina kuvitellut kasvavani pois omasta vajavuudestani" 

Tuija Lehtinen: Enkelinkuvia hiekassa. Kaikkien aikojen kotimainen nuortenkirja. Nyt kun olemme siskon kanssa lukeneet urheasti Lehtisen tuotantoa jo reilusti yli vuoden ajan, alan olla aika kypsä koko kirjailijaan. Mutta Enkelinkuvat ja Mirkka-sarja säilyttävät silti paikkansa. Mirkka-kirjoista erityisesti Riparikesä.
Ei pidä väheksyä myöskään Tarun kirjoituksessaan esiin nostamaa Sannan Jenkkivuosi -sarjaa. 
Ja nyt kun ajattelen asiaa vähän tarkemmin, pitäisi nostaa ehkä esiin Jukka Parkkisen Suvi Kinos -sarja. Sekä tuossa linkkaamassani kirjoituksessa mainittu Cynthia Voigtin Matkalla kotiin -sarja.

J.R.R.Tolkienin Taru sormusten herrasta lienee sellainen kirja, jota en luultavasti enää lue uudestaan, mutta sormussaaga kuuluu niin vahvasti omaan kasvamiseeni ja historiaani, että se on syytä säilyttää hyllyssä vain siksi. Syy löytyy täältä

lohtukirjahylly jostain menneisyydestä
suurin osa näistä lohtukirjoista on vaihtunut toisiksi.

Sitten meneekin jo mutkikkaammaksi. 
Palaan yhä uudestaan tiettyihin hömppäkirjoihin - vaikkapa Kinsellan Himoshoppaaja -sarjaan, tai dekkareihin - Donna Leonin Brunetti -sarjaan, mutta niiden lukeminen liittyy enemmänkin siihen että elämässä on stressiä, ja sielu kaipaa jotain yksinkertaista, tuttua ja vaivatonta lukemista.
Minulla on suunnilleen hyllymetrin verran lohtuhömpettä juuri tätä tarkoitusta varten: luettavaksi joko stressiaikaan tai kun lähtee johonkin reissuun suunnilleen yhdeksi yöksi. Sellaisia helppoja tuttuja kirjoja, joista ei haittaa vaikka niitä ei lukisikaan loppuun asti. En pysty menemään nukkumaan lukematta muutamaa sivua, ja sellaisiin tilanteisiin sopivat parhaiten hömppäpokkarit. lasketaan Leonin dekkarit myös hömpäksi.
Että jos saan sitten vielä vastata että lohtuhömppä.
Ja lohtuhömpän pitää ehdottomasti olla pokkarimuotoista, sellaista että voi huoleti kääntää kirjan selän kokonaan auki, taittaa kulman kirjanmerkiksi ja muutenkin kohdella vähän turhan huolettomasti.

koronakevään lohtukirjasto.
näistä yhä kokonaan lukematta Polkupyörällä ajamisen taito
ja Hyvät bileet.
Ne on poistettu lohtukirja-statuksesta.

1 kommentti:

  1. Erinomaiset valinnat <3! Ja hei toi Cynthia Voigtin Matkalla kotiin -sarja, se oli ihana, pakko tsekata löytyykö kirjastosta.

    Se on jännä, että TOP 5 :stä löytyy monelta nuoruuden kirjoja!

    VastaaPoista