Huhtikuun luetut

 Huhtikuu oli monipuolinen lukukuu. 
Pääsiäisen aikaan - kun pidin päättäväisesti sometaukoa ja puhelimen muutenkin enemmän poissa ulottuvilta - luin kirjan päivässä. En muista milloin viimeksi. Se oli ihanaa. 

Lue ainakin Julia Korkmanin kirja muistista - se on selkeä ja kiinnostava. Tämän jälkeen suhtaudut muistiisi, muistikuviisi ja muistoihisi toisella tavalla!

Uusin Jojo Moyes yllätti. Olen välillä ollut jo jättämäisilläni Moyesit kokonaan lukematta. Useammin kuin kerran on käynyt niin, että olen lainannut kirjan, mutta en ole lukenut alkua pidemmälle. Tai olen lukenut mutta pettynyt.
Tämä uusin yllätti positiivisesti - lue jos kaipaat hyvänmielen luettavaa!

#tuijalehtismaraton lähestyy loppuaan, nämä uudemman pään tuotannot eivät todellakaan puhuttele. Omituisia nimiä ja sekavia sukulaisuussuhteita, joilla on tarinan kannalta hyvin vähän merkitystä. 
Nyt kun lehtismaratoni on melkein valmis (ei, emme ole lukeneet kaikkia Lehtisen kirjoja. Lukematta on muutamia alakouluikäisille suunnattuja sarjoja sekä dekkarisarja ainakin) vapautuu tilaa kirjastossa seikkailemiselle.
Täytyy miettiä, löytyisikö joku kiinnostava teema johon uppoutua. Tai kirjailija. Tai sitten ihan vain seikkailla.

en voi lakata ihailemasta kirjahyllyä
Matala hylly oikeassa reunassa on minun hyllyni
se siirtyy toiseen huoneeseen kunhan 
huonepalapeli etenee riittävän pitkälle

Huhtikuu 2023

 

Mhairi McFarlane: Hulluna sinuun. Tajusin heti aloittaessani, että tarina oli minulle tuttu, mutta teksti tuntui vieraalta. Mietin, olinko ehkä kuunnellut kertomuksen? Tai lukenut englanniksi? Omien muistiinpanojeni mukaan olen lukenut tämän ihan suomeksi ja perinteisenä kirjana lokakuussa 2022. Ei haitannut tahtia, McFarlane on luotettava ja taitava chicklit-kirjoittaja. McFarlanen kirjoissa tapahtuu alusta loppuun, ja kertomuksissa käsitellään aina myös vakavia aiheita. Tässä tarinassa häävalokuvaaja Harriet joutuu vastaamaan puolivahingossa kyllä poikaystävänsä näytösluonteiseen kosintaan ja päätyy väistämättömän eron jälkeen kimppakämppään omassa elämässään epäromanttisista käänteistä toipuvan Calin kanssa. Lue!

 

Jari Koskinen: Sydämen muotoinen peruna - syöpäsairaan päiväkirja. Parantumatonta syöpää sairastavan Jarin päiväkirjaotteita koronavuosilta; kiitollisuutta, ahdistusta, elämää. Pieniä hartausmaisia kiitollisuuden hetkiä, ajatuksia ystävistä ja ystävyydestä. Koskettava, lempeä.

 

 Jojo Moyes: Lainakengissä. Olipa vauhdikas, elokuvamainen ja hyväntuulinen kirja! Sam löytää salikassistaan jonkun toisen upeat punaiset merkkikengät. Itse asiassa koko kassi on väärä. Nisha löytää salikassistaan jonkun toisen ällöttävät avokkaat. Itse asiassa koko kassi on väärä. Kummankin naisen elämä on keikahtamaisillaan kokonaan kumoon; Samin mies vain torkkuu sohvalla, Nishan mies hakee eroa - ja ne kengät. Nisha kaipaa kenkiään, Samin elämää ne boostaavat. Kepeä, hyväntuulinen, etenevä, ystävyydestä ja yhteistyöstä kertova todellinen hyvänmielen kirja. Luin ja luin, en malttanut lopettaa.

 

 Tuija Lehtinen: Sumulaakson salatut suhteet. #tuijalehtismaraton. Jatko-osa Sumulaakson kartano-sarjassa. Kartanosarja on kaikkinensa vähän outo väkerrys: kenelle ja miksi sarja on kirjoitettu, ja mihin kirjailija pyrkii - kartanoromantiikka nykyajassa istuu vähän huonosti suomalaiseen mielenmaisemaan. Hyvä viihdekirja on aina sen verran uskottava, että sen tapahtumat ovat jotenkin mahdollisia. Tässä kertomuksessa yliopiston tutkijatohtori Leaa pyydetään selvittämään Sumulaakson kartanon vanhan herran isän siskopuolten (?!) kohtaloita siltä varalta että siskosten elämässä olisi ollut jotain salattavaa. Siskosten kirjeet olivat säilyneet siskosten äidin läheisen ystävän tyttärentyttären pojanpojalla (?!!) Tätä sekavaa sukulaisuussoppaa selvitellään; siskokset, heidän kirjeensä ja päähenkilö jäävät ohuiksi rakennelmiksi, joista en ainakaan minä saanut minkäänlaista otetta. Erilaisia puolisukulaisia ilmaantuu vähän joka nurkan takaa.  Kirjailijan omin sanoin: "(...)Mitä oikein ajattelin tästä urakasta? Äkkiseltään nousi mieleen sana teflon. Mikään ei oikein tuntunut tarttuneen (...)"

 Donna Leon: Kuolema väärissä vaatteissa. Leonin tuotannon alkupäätä: signorina Elettra liittyy poliisivoimiin ja Pattalla on aviokriisi. Mietin, pitäisikö lukea suurennuslasi kourassa ja tarkistaa, mikä kaikki on matkan varrella muuttunut - kenen toimisto on ylhäällä, kenen alhaalla. En jaksanut, luin vain.

 Sophie Kinsella: Yllätä minut. Kahdeksan onnellista yhteistä vuotta takana, edessä yli kuusikymmentä vuotta. Sylvie ja Dan ajautuvat aviokriisiin, jota lisäksi varjostaa Danin erikoinen ja välttelevä käytös Sylvien perhettä, erityisesti menehtynyttä isää kohtaan. Kinsellan kirjojen sankarittaret ovat suloisesti elämässään eksyksissä, kevyesti myötähäpeää herättäviä, ehdottoman sympaattisia höselöitä ja kirjat itsessään melkein parasta stressiluettavaa. 

 

India Knight: Elämäni tarjottimella. Hersyilevä tarina Clarasta, jolla on suloiset lapset ja kelpo mies - ja jotenkin vajavainen elämä. Yksinäisyys, välimatka puolisoon, epämääräinen arjen laitamilla väijyvä tyytymättömyys ja elämän keskeneräisyys vaivaavat. Tarina etenee hersyillen ja hyväntuulisesti, loppuratkaisu on harmillisen lopussa (en vain tykkää siitä, että koko paketti menee uusiksi viimesillä viidelläkymmenellä sivulla, se jättää jotenkin henkilöt ja tarinan liian keskeneräisiksi.). Bongattu P:n sivuilta lempikirjavinkeistä. Suositus.

Jill Mansell: Ja sitten tulit takaisin. Didi ja Shay rakastuvat nuorina Venetsiassa - ja sitten Shay katoaa Didin elämästä kolmeksitoista vuodeksi. Selvittämättömät asiat heidän välillään kaipaavat selvittämistä, vaikka kumpainenkin on rakentanut elämänsä uusiksi. Herttainen viihdekirja, jossa vaikeitakaan asioita ei kypsytetä kovin syvälle. Nopeasti luettua suloista ajanvietettä, ei anna eikä ota. Suositus kumminkin ennemmin Mansellin kirjoille kuin Colganille. 

Jenny Colgan: Aamuruskoja ja uusia alkuja. Mt Polbearnen majakkasaarelle sijoittuva tarina. Pakollinen myrsky, ärsyttävä lunni (ja miksi jokaisen kappaleen välissä piti olla sen lunnin kuva? Säikähdin joka kerta että kirjan välissä on torakka tai muu hyönteinen, ällöttävää), leipomo ja onnellinen loppu. Höttöä, josta tiesin jo etukäteen että ei anna eikä ota; sopi luettavaksi pääsiäsiyönä oikeuslääketieteen päälle. Ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä Marisa muuttaa turvaan majakkasaarelle ja saa naapurikseen ärsyttävän pianistin. Liikaa taitekohtatapahtumia aivan loppusuoralla.

Ursula Vala: Kuoleman monet kasvot. Totuus oikeuslääkärin työstä. Jutustelevaa sävyä tavoitteleva kirja suomalaisesta oikeuslääketieteestä. Siinä missä maailmalla myös kirjallisuudessa debytoineet lääkärit kertova aidoista tapauksista, suomalainen salassapito ei siihen anna mahdollisuuksia - ja se jossain määrin vaikuttaa kirjan luonteeseen. Kirja on kuitenkin perusteellinen ja jutustelevan sävyinen kuvaus suomalaisesta oikeuslääketieteestä ja asioista joita tapahtuu kuolemassa tai kuoleman jälkeen. Oli paikoin henkisesti vaikeaa luettavaa: kun oma kuolevaisuus tulee liki, on pysähdyttävä hengittämään. Suosittelen silti.

Julia Korkman: Muistin varassa - oikeusprosessi ja totuus. Muistista ja muistamisesta oikeusprosesseissa kertova tietokirja, jota yksi (aikuisista) lapsistani suositteli voimakkaasti. Erittäin luettava ja etenevä ja todella kiinnostava kirja muistista. Mitä havainnoimme ja miten? Miten tulkki vaikuttaa muistikuviin ja sitä kautta oikeusprosessiin? Kuinka lasta kuullaan, mitä lapsi voi muistaa, voiko lapsen muistoja manipuloida? Kirjoittaja ottaa kantaa voimakkaasti ja tyylikkäästi myös suomalaiseen oikeuskäytäntöön. Lue!

Tuija Lehtinen: Studio Thora. #tuijalehtismaraton . Dia (?) työskentelee valokuvaajana, elää aktiivista liikunnallista elämää ja pohtii tulevaa: onko isotädin /tädin (menin sekaisin hahmoissa) yritys oikea työpaikka, vai voiko oman työn merkityksellisyys löytyä jotain muuta kautta? Kesäiseen maalaismaisemaan sijoittuva vähän hajanainen kertomus, kummallisen nimisiä hahmoja ja nopea loppuratkaisu. Tulipa luettua.

Tuija Lehtinen: Saimi, Selma ja salainen ihailija. #tuijalehtismaraton Saimi ja Selma -sarja on Rebekka-sarjan spinoff Rebekan vauhdikkaista pikkusiskoista. Kirja noudattelee pitkälti ensimmäisen Rebekka-kirjan juonta teatteriesityksineen ja muistuttaa toisaalta myös vauhdikkuudessaan Lehtisen tuotannon alkupään Masa-tarinoita. Ala- ja yläkoulun välimaastoon sijoittuva kepeä varhaisnuorten kirja. Tarkoitus ei ole lukea koko sarjaa, tämä oli kelpo maistiainen. (kirja nro 81)

värikoodisto
chicklit (viihde /feelgood/hömppä)
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja 
muu (proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)