kirjahylly ja muistoja

 Kirjahyllyn järjestelyurakka tuli vihdoin valmiiksi. 

Pari kuukautta siinä meni.

Hyllyssä oli vaikka mitä, ja aivan erityisesti siinä oli silkkaa kaaosta.
Pahimmillaan minusta tuntui etten voi mennä koko huoneeseen kun hylly kaatuu niskaan, tai kriiziyttää muuten.

lähtötilakaaos sivuhyllyissä
huom. esim. rikkinäinen tuuletin

kaoottinen lähtötilanne hyllyn pääosiossa
esim. käyttökelvoton pyöräkypärä

tämäkin on vielä keskeneräisestä
mutta jo selkeämmästä vaiheesta

Viimeisenä urakkana istahdimme sunnuntai-iltana setvimään mappeja ja valokuvakansioita. Kävi ilmi että kirjahyllymme mappihyllyssä oli tyhjiä, käyttämättömiä mappeja, puolitäysiä mappeja ja uskomaton määrä muistoja.

joskus kauan sitten suunnittelin jatkotutkimusta, ehkä väitöskirjaa
yhdestä mapista löytyi taustatyötä
olenko ihan oikeasti käyttänyt sanoja subjektin häälyvyys?

 

Olin jo heittämässä väitöskirjan tynkää menemään, mutta Lehtori ehdotti että säilytän kumminkin hyllyssä. Kansiosta  löytyi englanniksi pitämäni (?!?) esitelmän kalvosulkeiset ja varsinainen teksti. Outoa. Minulla ei ole siitä minkäänlaista muistikuvaa.
Enkä varmasti ole puhunut englantia.
Esitys on päivätty kuukautta ennen Isoveljen syntymää, siis noin 24 vuotta sitten. Ilmeisesti raskaus on pöperöittänyt pääni niin tehokkaasti että koko esityksestä hyvä kun edes tutkimustyöstä on mitään muistikuvaa.
En kaipaa sitä.
Jäi mukava fiilis penkoa papereita.
Paitsi siinä kohden kun yhdessä paikassa luki että Fukuyaman ja Baudrillarin näkemyksiä ja siinä kohtaa olin että ihan taatusti ei ole minun tutkimustyötäni.
Tarkemmassa luennassa paljastui, että olen printannut säästäväisenä ihmisenä omia luonnoksiani Lehtorin gradun luonnosten kääntöpuolelle.

 

Opiskelin myös kaiken muun ohessa (puhe)viestintää. Kun aloitin opintoni, Turussa oli mahdollista suorittaa tiedotusopin perusopinnot silloinen appro, niihin kuului myös jonkin verran puheviestintää ja se puheviestinnän joku muutaman opintoviikon kokonaisuus taisi olla kieltenopiskelijoille pakollistakin.
Jossain 1990-luvun puolivälin tietämillä olin silloin jo aika pitkällä opinnoissani tiedotusoppi laajeni viestinnän aineopintojen (cumu) kokonaisuudeksi ja oli mahdollista valita joko tiedotusopin tai puheviestinnän linja, tai erikoistuminen tai mikä sen nimi nyt sitten ikinä olikaan.
Semmoista olen veivannut ja nauttinut siitä suunnattomasti.
Väittelimme ja opettelimme oikeaa äänenmuodostusta ja vaikka mitä kaikkea.

lopputyö Parkkinen&Parkinson

 

Useampia teatteriesityksiä teimme lopputöinä. Oli työryhmä Parkkinen&Parkinsonin Suvi Kinos -dramatisointi, sitten teimme joulukalenterin muistan että oli ainakin sikabaletti ja humanistin itsenäisyyspäivälaulu ja sitten oli Puuhka.

 Puuhka - kolmiulotteinen naistenlehti

Multimediallisuutta ennen multimediaa: muistan että teimme ainakin lukijamatkavideon naapurirakennuksessa ja sitten meillä oli keskiaukeamapoika ja voi hyvänen aika mitä kaikkea! Käsikirjoitusta en löytänyt, mutta kaikenlaista taustamateriaalia - siis ihan tieteellistä sellaista aikakaus- ja naistenlehdistä.

Tuli metkan nostalginen fiilis.