Syyskuussa kärsin jonkinlaisesta lukujumista: ehkä työhässäkän takia (siirryin tekemään sijaisuutta toiseen toimipisteeseen ja jouduin opettelemaan uuden lapsiryhmän tavoille).
En oikein jaksanut keskittyä lukemiseen, kaipasin helppoa, tuttua, lempeää luettavaa.
Syyskuun luetuista suosittelen L.T.Shearerin Kissa joka ratkaisi kolme murhaa. Lisää tällaista letkeää, ei kovin pelottavaa cozy crimea!
Syyskuun luetut käänteisjärjestyksessä alla.
Cecilia Ahern: Sadan nimen mittainen matka. Toimittaja Kittyn mentori kuolee, ja samaan aikaan Kitty itse on urallaan hankalassa paikassa. Mentorilta jää jälkeensä sadan nimen mittainen lista ja toive kirjoittaa heistä juttu. Keitä nämä kaikki ihmiset ovat? Miksi heistä pitäisi kirjoittaa? Kevyesti sadunomainen hyvänmielenkirja. E-kirja.
Tuuli Kivijoki: Syksyn sävyjä Lemmenlahdella. Lemmenlahti-sarjan toinen osa. Annika ostaa-päräyttää omakotitalon yksin. Miten käy, selviytyykö hän talon ylläpitämisestä, ja mitä tekemistä naapurikadun koiraa ulkoiluttavalla miehellä on hänen pihassaan. Ennalta-arvattavaan lopputulokseen päätyvä, hiuka kömpelö hyvänmielenteos, tulipa luettua. E-kirja.
Donna Leon: Ylimyksen kuolema. Pellolta Venetsian ulkopuolelta löytyy pahoin maatunut ruumis, sinettisormus vierellään. Onko kyse muutama vuosi sitten kidnapatusta nuorukaisesta, ja kuka on murhan takana. Alkupään Brunetti oli vähän ryhditöntä luettavaa, Leonin tyyli kirjoittaa on vuosien varrella muuttunut, ja niin on myös maailma ympärillämme. E-kirja
Donna Leon: Perintöprinssi. Brunetti pohtii lähipiirissään tapahtuvaa aikuisen ihmisen adoptiota. Hyvää, lukukelpoista perus-Brunettia arjen vastapainoksi. E-kirja
Liisa Tavio: Suukkoja ja villivihanneksia. Sinkku Krista muuttaa kavereineen maaseudulle tädiltään perimäänsä taloon. Hyvästi tinder-treffit, tervetuloa oikeat ihmiset ja kohtaamiset. Tyyppiä tulipa luettua. E-kirja.
L.T.Shearer: Kissa joka ratkaisi kolme murhaa. Letkeää cozy crimeä: eläkkeelle jäänyt poliisi Lulu ratkoo ystäväperheseensä kohdistunutta rikosta puhuvan kissansa Conradin kanssa. Tykkäsin tästä enemmän kuin sarjan ensimmäisestä osasta: lukija pidettiin kärryillä tapahtumista ja tilanteista, ja välillä olin jopa edellä poliisia rikoksen ratkaisemisessa. Puhuvan kissan hahmo on kirjoitettu hyvin, se ei ole liian outo eikä liian maaginen. Suosittelen cozy crimen ystäville, ja sellaisille joita hurjat dekkarit pelottavat. Mukavaa, huoletonta viikonloppulukemista. E-kirja.
Heikki Aittokoski: Kunnon kansalainen. Saunassa kuuluu olla hiljaa, pohtii kunnon kansalainen (Ville?). Pikkuhauskaa ja pikkunäppärää mielensäpahoittajan tyyppistä kikkailua nykypäivän ja menneen entisten aikojen, hiljaisuuden ja puhumisen ympärillä. Kertomus oli lievästi ehkä dystooppinen, ja loppupuolella juonessa oli joku idean häivähdys, kokonaisuutena en pitänyt, oli sanakikkailuissaan vaivaannuttava, ja liian ilmeisellä tavalla mielensäpahoittajan manttelinperijä. E-kirja.
Donna Leon: Anteeksiannon houkutus. Tuttua ja turvallista Brunettia päiväkirjana: olen myös päivisin ollut niin uupunut, etten jaksa jatkuvasti uutta ja ihmeellistä. Tässä kertomuksessa Brunetti ratkoo kadulta tajuttomana löytyneen miehen tapausta: onko mies saanut selville jotain koululaisille suuntautuvasta huumekaupasta, vai miksi hänen kimppuunsa on hyökätty? Sujuvasti etenevä retki Venetsiaan. Joskus vielä teen sen mitä eräs ystäväni kertoi itse tekevänsä: kulkee googlemapsin avulla Brunetin kanssa samoja reittejä! E-kirja.
Marian Keyes: Sushia vasta-alkajille. Tuttu ja turvallinen Keyes yöpöytäkirjana. Lukeminen on kestänyt ikuisuuden, kun olen ollut iltaisin niin väsynyt. (viimeiseen kymmeneen sivuun meni kolme iltaa!) Kertomus sijoittuu vasta perustettavaan naistenlehteen, jonka päätoimittajaksi kutsutaan kovapintainen Lisa. Hankalampi juttu: Lisa kuvitteli ryhtyvänsä päätoimittajaksi New Yorkissa, ei Dublinissa. Lehden toimituspäällikkö Ashling varautuu aina kaikkeen ja on koko ajan huolissaan, hänen ystävänsä Clodagh puolestaan kärsii kotiäitinä yksinäisyydestä ja kokee olevansa kaiken hohdokkaan ulkopuolella. Keyes ei petä, kertomus etenee sujuvasti, pinnan alla on muutakin kuin höttöä.
Terttu Tupala: Tee ruusuista seppele. Vietimme ystävien kanssa syyskuun alun viikonlopun Tampereella; muistin yhtäkkiä tämän tyttökirjan, jonka tapahtumat sijoittuvat Tampereelle, vuoteen 1937, ja teki mieleni lukea pitkästä aikaa se. Pappilan Marja -sarjan viimeisessä osassa Marja on muuttanut koulukortteeriin Tampereelle, ja käy yhteiskoulua. Uusia ihmisiä, uusia oppiaineita, uusia oivalluksia kasvamisesta ja aikuistumisesta. Tupalan pehmeä, muisteleva tyyli antaa ymmärtää, että ehkä kyse on omista muistoista ja kokemuksista? Hyvä, pehmeä, nostalginen lukukokemus.
Jill Santopolo: Laulu joka soi yhä. Emilyllä on ihana aviomies ja alkava raskaus. Raskaus menee kesken, ja samaan aikaan Emily kuulee radiossa laulun, joka kertoo hänestä itsestään; opiskeluvuodet, rakkaus ja kadotetut mahdollisuudet saavat Emilyn kipuilemaan parisuhteessaan ja elämässään. Herttainen, vähän jopa sadunomainen hyvänmielenkirja musiikista ja rakastamisesta.
Caroline Säfstrand: Villien unelmien viinitarha. Erican on päästävä hetkeksi pois kaupungista, työstään, elämästään. Hän hyppää junaan ja päätyy puolivahingossa skånelaiselle viinitarhalle. Miten Erican elämä kietoutuu viinitarhan omistavan Marcuksen, tämän isoisän, vauhdikkaan naapurin ja kaupungissa asuvan Lilianin elämään? Niin levollista hyvänmielen luettavaa. E-kirja.
värikoodisto
chicklit (viihde /feelgood/hömppä)
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja
muu (proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)
Tarun lukeminen on minulle aina suuri urakka - siihen liittyy niin paljon niin suuria asioita: kasvamista, kavereita.
