lauantai 30. lokakuuta 2010

tunnustuksia

täytyy tehdä tunnustus. Jos olette kuvitelleet, että olen keski-ikää kiihtyvällä tahdilla lähestyvä, kaupungissa asuva puolipullea entinen kotiäiti, olette aivan väärässä.

Nyt seuraa avautumista.

Oikeasti nimeni on Arnikki Lehtolapsi ja asun keskisuuressa jurtassa saunan takana melko lähellä maakellaria. Lapsia jurtan mailla kiitää kohta puolen tusinaa, poika on Hoag Alatinälkäinen ja sitten meillä on neljä tyttöä: Koillinen, Kaakko, Luode ja Etelä. (ei saatu antaa nuorimmalle nimeksi Lounas, koska lapsi kuulemma traumatisoituu jos sanotaan, että nyt syödään Lounas) (mutta kyllä lapsi traumatisoituu siitäkin, jos sanotaan nyt syödään Etelä, kun kannibalismi on kuitenkin tabu heimossamme). Ja mies on MaksKroon, se jaksaa nostaa itsensä yhdellä kädellä. Ja sitten se metsästää jousipyssyllä ja keräilee meille ruokaa lähitienoilta.

Elämme omavaraistaloudessa sen jurtan mailla: kasvatamme villaeläimiä, turkiseläimiä ja puuvillaeläimiä ja kyyttöeläimiä ja viljelemme turnipsia ja muinaisviljoja.

Eikä meille ole vedetty sähköjä, vaan tämä kompuutteri toimii kuntopyörägeneraattorilla, jota lapset vuoronperään polkevat. MaksKroon rakensi sen ihan itse. Ja tietokoneen myös. Kävyistä.

Että sellainen tunnustus.

*



2 kommenttia:

  1. Polut ovat näemmä aika totaalisesti vaihtuneet sitten viime näkemän. Onnea valitsemallesi tielle ;)

    VastaaPoista
  2. no ehkä kuitenkin jatkan ihan tutulla linjalla...

    VastaaPoista