Toukokuun luetut, lukutunnit 51,5 h.
**lukuaikani katkeaa virallisesti aina kunkin kuukauden loppupuolella, n.24-26. päivä. Yksinkertaisuuden vuoksi lasken lukuajan kalenterikuukauden mukaan.
62. Faith Hogan: Kirjakaupan naiset. Robyn on halunnut perustaa kirjakaupan pieneen irlantilaiskylään. Joyn ranskalainen taidekauppiaspuoliso menehtyy ja jättää testamentissaan taulun toimitettavaksi Irlantiin. Naisten tiet kohtaavat. Perusjuoninen hyvänmielenkirja vei kuitenkin mukanaan ja oli varsin lukukelpoinen. E-kirja, 10,5h
61. Gillian Harvey: Linna Ranskasta ja menoksi. Söötti perusjuttu: unelmien linna Ranskasta, lapsihaave ja muutama muu juttu kohtaavat matkan varrella vaikeuksia, onneksi parisuhde ja linna pelastuvat, ja lapsikin saadaan aikaan. Perushöttöä, ei ota eikä anna. E-kirja, 9h
60. Tapio Lehtinen, Ari Pusa: Kippari Lehtinen ja uusi sukupolvi - purjehtien maailman ympäri. Tykkään yleensä matkakirjoista, ja pyöräily- ja purjehduskirjoista aivan erityisesti. Olen lukenut Lehtisen aikaisempia purjehduskirjoja, mutta tämä oli kyllä auttamattoman tylsä. Purjeita purjeiden perään. Tavallaan on hyvin ymmärrettävää, että kun matkaa tehdään joukkueena ja tiiminä, on paljon vaikeampaa kertoa tunteista, tapahtumista ja tunnelmista, ja tietysti purjehduskilpailussa eniten merkitsevät purjeet, mutta silti. Olisin kaivannut enemmän muuta kuin purjeita. Loppusuoralla sentään välillä syötiin ja juhlittiin, muuten enimmäkseen vain reivattiin. Meinasin moneen kertaan jättää kesken, mutta purjehduksen valmistelu oli vienyt niin pitkälti kuunteluaikaa, etten enää raaskinut lopettaa vaan sinnittelin loppuun asti. Äänikirja, 12 h
59. Hanna Velling: Kesälaineita. Kampaajana työskentelevä Kirsikka hangoittelee hiljaa itsekseen maailman muutosta vastaan: parempi on elellä itsekseen ja tehdä töitä yksin - vai onko. Vähän hitaanlaisesti etenevä, hiukan tapahtumaköyhä, tulipa luettua. E-kirja, aika tuntematon.
58. Emma Alftan: Syteen tai saveen. Keski-ikä, työt ärsyttävät, parisuhde tökkii ja puoliso on etäinen, lapsi kasvamassa aikuiseksi - ja isä joutuu ensiapuun; missä vaiheessa kuppi menee nurin? Dorit jättää työpaikkansa, päättää olla muuttamatta miehensä kanssa maailmalle ja päätyy perustamaan savityöpajan. Hyväntuulinen, hauskakin, leppoisaa luettavaa. E-kirja, 10h.
57. Anne Booth: Pieniä ihmeitä. Kolmen nunnan asuttama luostari kärvistelee lopunajan tunnelmissa: mistä rahaa luostarin ylläpitoon, vai onko mitenkään realistista edes haaveilla sellaisesta? Miten italialainen pikkukaupunki mitenkään liittyy tähän luostariin - ja miten suuri merkitys on rakkaudella. Olen ehkä joskus vuosia sitten lukenut tämän kirjan, mutta se on autuaasti unohtunut. Tarina lähti käyntiin vähän tahmeasti, mutta sai sentään onnellisen loppunsa. E-kirja, 10 h
värikoodisto
viihde /feelgood/hömppä
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja
muu proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)
Huhtikuun luetut, lukutunnit 129 h.
**lukuaikani katkeaa virallisesti aina kunkin kuukauden loppupuolella, n.24-26. päivä. Yksinkertaisuuden vuoksi lasken lukuajan kalenterikuukauden mukaan.
56. Johanna Aatsalo: Paljastus - tarina dopinguutisesta ja toimittajasta, joka haluttiin vaientaa. Jatkoin myös suomalaisen hiihdon dopinguutisen liepeillä. Vaikka Nokkosen ja Aatsalon kirjat ovat ilmestyneet päinvastaisessa järjestyksessä kuin mitä ne kuuntelin, oli tämä järjestys minulle sopivampi. Nokkosen kirja oli hyvin täsmällinen aikamääreissään ja minun oli helppo sen kautta hahmottaa koko uutiskaaoksen kokonaisuus. Kun kuuntelin Aatsalon kirjan vasta toisena, minulla oli jo selkeä käsitys siitä, mitä, miten ja milloin asiat ovat tapahtuneet, ja pystyin kuunnellessani keskittymään kokonaan Aatsalon omaan tarinaan, hänen näkökulmaansa. Aatsalon oma kertomus oli sujuva - kuten toimittajien kirjoittamat kirjat yleensä ovat - ja kokonaisuutena koko jupakka (joka ei oikeastaan ole ollenkaan oikea sana tälle vyyhdille!) aivan käsittämätön. Suositus. Äänikirja, 10h.
55. Jenna Kostet: Yöperhosten talo. Jatkoa 1930-luvun Turkuun sijoittuvalle, Ahlgrenin suvusta kertovalle tarinalle. Suvun villikkonuori, Lempi on kyllästynyt työhönsä vanumammalla ja etsiytyy töihin hotelli Hamburger Börsiin. Kieltolain päättyminen muuttaa hotellin ja Lempin elämää ja Ahlgrenin suku kohtaa järkytyksen. Pidin keskimmäisestä osasta eniten. Kirjat ajoittuvat vähän reilun vuoden ajanjaksolle, se oli mielestäni onnistunut ratkaisu, mikä auttoi pitämään koko suvun tarinan koossa. Historialliset kertomukset eivät ole suuria suosikkejani, mutta uskallan suositella tätä hyvänmielen sarjaa luettavaksi. E-kirja, 9h.
54. Jenna Kostet: Valkoisen linnun kaupunki. Jatkoa 1930-luvun Turkuun sijoittuvalle sarjalle, joka kertoo yläluokkaisemman suvun serkusten tarinaa. Fanny on taideopiskelija, jota uudet modernismin aallot eivät kiinnosta, ja kaikkiaankin taiteen tekeminen tuntuu tyhjältä. Syksyn ja talven mittaan Fanny saa uudenlaisen otteen elämästään ja taiteestaan. Mielestäni sarjan paras osa. E-kirja, 9h.
53. Jenna Kostet: Sinisiipisten saari. 1930-luvun Turkuun sijoittuva feelgood-kertomus. Tarina toi vahvasti mieleen Runotyttö-kirjat: hiljainen, herkkä orpotyttö, ankaran ja rajoittavan suvun paineissa alkaa katkoa kahleitaan. Historialliset kertomukset ovat minulle aina haasteellisia, kun alan kiinnittää huomiota aivan vääriin asioihin, enkä anna kertomuksen viedä. Nyt pohdiskelin, kauanko kesti junamatka Turusta Helsinkiin tuolloin. Ja samoin, Turkuun sijoittuvat kertomukset ovat haasteellisia, kun olemattomalla suunnistustaidollani alan vaellella päähenkilöiden kanssa samoilla kaduilla. Olen aivan eri mieltä siitä, miten pitkään jotkut välimatkat kestävät ja mitä mistäkin näkyy. Sinänsä kirja sijoittui kiinnostavaan aikakauteen, sillä tiedän omien isovanhempieni eläneen, asuneen ja kohdanneen 1930-luvun Turussa, ja yritin lukea kirjaa myös niillä silmillä. Herttainen, sympaattinen, verkkaisesti etenevä hyvänmielen kertomus. E-kirja, 8h.
52. Kimmo Nokkonen: Likaista hiihtoa ja puhdasta pajunköyttä. Suomalaisen hiihdon dopingskandaalien liepeiltä. Kirjan kuunteleminen oli tavallaan tajunnannyrjäyttävää: piti koko ajan pitää mielessään, ettei doping ole se rikos, jota tässä selvitellään, vaan dopingia joudutaan selvittämään, jotta saataisiin oikaistua STT:n herjausoikeuskäynnissä tapahtuneet virheet. Kirja oli selkeä kuunnella, sujuva ja sillä tavoin toteutettu, että pysyin aikajanalla mukana varsin vaivattomasti. Ja aihepiiri on varmasti tuttu ainakin jollain tavoin kaikille "karpaasien" ajoilla eläneille. Olen kuunnellut myös Nokkosen aiemman kirjan taideväärennöksistä. Tämä oli selkeämpi ja sujuvampi kokonaisuus, ehkä osittain aihepiirin tuttuuden ansiosta. Arvostan myös sitä, että kirjoittaja toi varsin selkeästi oman kantansa ja kehittämisehdotuksia esiin. Äänikirja, 10,5h
51. Kirsi Pehkonen: Unelmien talo Jylhäsalmelta. Jylhäsalmi-sarja on toimivaa kotimaista hyvänmielenkirjallisuutta, tässä kertomuksessa kulkevat rinnakkain kotikulmilleen palanneen kiinteistövälittäjä-Pipsan ja hänen välittämänsä kesäpaikan kertomukset. Lämpimän kesäinen lukukokemus, odotan aina uusia Jylhäsalmia! E-kirja, 10,5 h
50. Tuuli Kivijoki: Kuulaita kesäöitä Lemmenlahdella. Kepeää kesäistä välihömppää, ihan lukukelpoinen. E-kirja, 7h.
49. Anton Monti: Ultrat - väkivalta ja mafia Italian jalkapallokatsomoissa. Kuuntelen sellaisia kirjoja, jotka kiinnostavat, mutta joita en ehkä muuten tulisi lukeneeksi - tämä oli yksi sellainen. Jalkapallon kannatuskulttuuri on jo itsessään omanlaisensa, ultrakulttuuri vielä siitä asteen verran enemmän, ja italialainen ultrakulttuuri se vasta erikoista onkin. Kirja alkoi eri joukkueiden kannattajatapausten esittelyillä ja jatkui teoriaosiolla, itselleni ehkä päinvastainen järjestys olisi ollut sopivampi: varsinkin alkupuolella menin tavantakaa sekaisin erityisesti Milanon kahden eri joukkueen ultrien kanssa, ja mafiaperheet tuottivat nekin välillä tuskaa. Aihe oli kuitenkin yllättävän kiinnostava: käsittämätöntä minne kaikkialle mafian lonkerot ulottuvat ja millaisella tavalla! Kirja oli sujuva ja etenevä sekä asiantunteva esitys aiheesta, suosittelen futisfaneille ja jalkapallokulttuurista kiinnostuneille. Lupasin Lehtorille lähteä tarkastelemaan meidän paikallista hegemoniaotteluamme tästä näkövinkkelistä. Äänikirja, 6 h.
48. Tuija Kauppinen: Pyörillä päästään - polkupyörällä pitkin Japania ja Etelä-Koreaa. Leppoisa ja mukavasti etenevä, jotenkin zen-mäisen rauhallinen matkakirja. Tykkäsin kulkea tämän pyöräkaravaanin matkassa! E-kirja, 5,5 h.
47. Asta Ikonen: Rakkautta rappukäytävässä. Kaipasin huoletonta välipalalukemista, ja sellaisen löysin. Sympaattinen, nopealukuinen pikkutarina riitapukareista rakastavaisiksi -malliin. E-kirja, 4h.
46. Erkka Mikkonen: Homona Putinin Venäjällä. Sateenkaariväen maailma on minulle aika vieras. Tämä kirja oli todella silmiä avaava, kiinnostava ja oikeastaan aika järkyttävä. Kirjoittajan näkökulma on yhtäaikaa toimittajan, tavallaan puolueettoman katsojan näkökulma, ja samalla kuitenkin myös syvästi henkilökohtainen näkökulma, johon sekoittuvat rakkaus kieleen ja kulttuuriin sekä rakkaus kumppaniin - ja sitä myötä uuteen kotimaahan kohdistuvat pettymykset ja pelot. Viime kädessä se, mitä naapurimaassa on tapahtunut sateenkaariväestön oikeuksissa, koskee siellä oikeastaan mitä tahansa vähemmistöä, sen lisäksi suuresti myös naisia ja oikeastaan aivan koko kansaa - ja juuri se oivallus tekee koko asiasta järkyttävän. Ihmisoikeudet naapurimaassa (nekin vähät, joita siellä on ollut, tai joita kohti jotenkin on pyristelty) ovat viimesen parinkymmenen vuoden aikana kaventuneet ensin lähes huomaamattomasti ja sitten yhä kiihtyvämmällä ja jotenkin mielivaltaisemmalla tavalla. Suositus tälle selkeästi etenevälle kirjalle! Äänikirja, 9,5 h
45. Cathy Kelly: Irlantilaiset häät. Kirja, jota olin suunnitellut lukevani pääsiäisenä, ja aloitinkin sen silloin. Olen yleisesti ottaen tykännyt Kellyn kirjoista, mutta tämä oli kyllä aika heikko esitys. Neljän kauniin siskoksen elämään oli kasattu kaikki mahdollinen: vanhempien erosta näiden uuteen avioliittoon, riippuuvuussairauksia, lähisuhdeongelmia... ja kaikki ratkesi luonnollisesti parhain päin suunnilleen yhdessä aukeamassa. Juuei. E-kirja, 12h.
44. Jari Jolkkonen: Nasaretin mestarin tarina. Bongasin kirjan kirjakaupasta ja laitoin lukulistalleni tietämättä mitään Jolkkosen tv-sarjasta. Mainostin kirjaa myös Lehtorille, joka kanavasurffasi samaan aikaan ja totesi, että täältä näyttää tulevan tämmöinen saman kaverin tekemä telkkariohjelma. Katsoimme sarjan pääsiäisen alla, ja jatkoin lukemalla kirjan samaan syssyyn. Kirja ei varsinaisesti antanut sarjaan kovin paljoa uutta. Ne asiat, jotka tv-sarjasta puuttuivat, olivat todella kiinnostavia vaikkakin pintaraapaisuja, mutta pääosin kirja noudatti tv-sarjan kulkua lähes repliikin tarkkuudella. Suosittelen ensisijaisesti katsottavaksi tv-sarjaa. Maisemat! Verkkaus ja rauhallinen levollisuus! Jolkkosen murre! Kirja ja sarja sopivat erinomaisesti pääsiäisen ohjelmaksi. E-kirja, 9h.
43. Milly Johnson: Tiramisua ja uusia alkuja. Polly on juuttunut elämässään surkeaan parisuhteeseen ja huonoon työpaikkaan. Hänen ainoa ilonsa elämässä on luovan kirjoittamisen kurssi, ja siellä hiljalleen syntyvä toisenlaisesta elämästä kertova romaani. Polly päätyy onnettomuuteen, menettää muistinsa ja uskoo olevansa romaanikäsikirjoituksensa henkilö. Heppoisa hyvänmielenkirja, nopeasti luettu. E-kirja, 14,5h.
42. Åsa Bonelli: Minun tarin@ni. Railakkaasti bilettävä some-influensseri My päätyy intervention kohteeksi, ja hänet lähetetään koiratarhalle Toscanaan, vieroittumaan sekä somesta että päihteistä. Ihan symppis pikkutarina, ei ota eikä anna. E-kirja, 4,5h
värikoodisto
viihde /feelgood/hömppä
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja
muu proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)
Maaliskuun luetut, lukutunnit 135h (+Elias Lönnrot, aika tuntematon)
**lukuaikani katkeaa virallisesti aina kunkin kuukauden loppupuolella, n.24-26. päivä. Yksinkertaisuuden vuoksi lasken lukuajan kalenterikuukauden mukaan.
41. Kaisa Korpela: Uuninpelti-identiteetti. Millaista on muuttaa puolison työn perässä Piilaaksoon - millaisia kulttuurieroja tulee vastaan, miltä tuntuu aluksi olla pelkkä kotirouva? Kirjan esittely luokittelee kirjan fiktioksi, mutta lukiessa ei tullut sellaista tunnetta - vaan lukukokemus oli varsin elämäkerrallinen. Ihan ok välipala. E-kirja, ei aikatietoa.
40. Tuija Lehtinen: Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta. Välipalana lauantaisen työpäivän päälle vanhaa tuttua Tuija Lehtistä. Ei kuulu mitenkään Lehtisen parhaimmistoon, mutta ei ole myöskään aivan toivoton - lukukelpoinen siis, ja auttoi rentoutumaan ja nollaamaan lauantaisen aamupäivän työt, ja teki päivästä vapaapäivän tuntuisen. E-kirja, 10h.
39. Sohvi Kangasluoma: Sitten purjehdimme pohjoiseen - merkintöjä arktisilta meriltä. Matkakirjoja julkaistaan nykyisellään aika harvakseltaan, some ja matkojen seuraaminen reaaliajassa vievät tietenkin kaistaa näiltä. Kangasluoma, arktisten alueiden tutkija ja purjehtija, on purjehtinut ja talvehtinut puolisonsa kanssa arktisissa alueilla. Kirja on sujuva yhdistelmä tieto- ja matkakirjaa, erityisesti arktiksen geopolitiikka kiinnosti minua, ja samoin oli kiehtovasti esitetty näkemys jäästä, jäätyneistä merialueista toimijana. Suositus tälle myös heille, joita kiinnostaa ympäristöpolitiikka pohjoisessa, edellämainittujen lisäksi. Äänikirja, 10h.
38. Inkku Kärkkäinen: Vaniljaa ja vaahteranlehtiä. Ammattijärjestäjä Minnasta ja hänen rosoisesta perhe-elämästään kertovan sarjan kolmas ja viimeinen osa. Kirjassa oli kaiken arkihärdellin lisäksi jotain levollista, jonkinlaista ymmärrystä siitä, että pikkulapsiperheen arki on välillä aika kuoppaista, uuvuttavaa ja parisuhdetta haastavaa. Pidin ja luin aikalailla kertaistumalta. E-kirja, 6,5h.
37. Aino Leppänen: Pihapiirissä suhisee. Mustikkapolku-sarjan toinen osa: Mustikkapolulle ovat päätyneet enemmän-vähemmän vahingossa asumaan perheet, joita yhdistävät sekavat sukulaisuus-ystävyys-rakkaussuhteet. Pienessä pihapiirissä tapahtuu uusirakastumista ja eroja. Symppis pikkutarina. E-kirja, 7h. ,
36. Talia Hibbert: Hanki elämä, Chloe Brown. Chloen hankala krooninen sairaus on jämäyttänyt hänet elämään lapsuudenperheensä suojelussa, mutta yllättävä arjen käänne saa Chloen sisuuntumaan ja muuttamaan omilleen. Omilla elämiseen liittyy tietysti myös vankka aikomus kokea kaikkea kokematta jäänyttä ja hurjaa. Naapurissa asustelee ärsyttävä mutta henkeäsalpaavan komea talonmies, jolla taakkanaan kariutunut ura taiteilijana. Kuinka näiden kahden siipirikon käy? Hauskanen, aika ennalta-arvattava, etenevä, ihan lukukelpoinen. E-kirja, 13h. ,
35. Laura Sola: Sadannella sivulla kuolee koira. Jonkinlainen elämäntapatyötön Ella voittaa jättipotin. Todellisen jättipotin, ja saa päähänsä hankkiutua eroon yhteiskuntaa rasittavista ökyrikkaista - kyllähän maailma sillä muuttuu paremmaksi paikaksi? Hupaisa, kevyesti yhteiskunnallinen cozy crime. E-kirja, 14h. ,
34. Petri Saraste: Kirjeenvaihtaja. Uutisten kirjeenvaihtajana toimineen Sarasteen työhönsä liittyvät muistelukset. Monenlaista ihminen pääsee ja päätyy näkemään ja kokemaan tuollaisessa työssä. Toimittajien kirjat ovat yleensä sujuvia ja eteneviä, niin tämäkin. Joistain asioista olisin ehkä kaivannut enemmän tietoa, aina voisi kertoa enemmän itsestä, omasta elämästä - mutta toisaalta vuonna 2022 ilmestynyt kirja tuntui ennakoivan ja ymmärtävän sitä, mihin olemme tänä päivänä päätyneet. Jollain tavalla tarkkanäköinen näkökulma! Äänikirja, 5 h ,
33. Jesse Mäntysalo, Jari Veijalainen: Vuosaaren palkkamurha - Volkan Ünsalin tapaus. Selkeästi etenevä tapaustutkimus, toisti vuosilukuja ja ihmisten nimiä niin hyvin, että pysyin kärryillä, vaikka ajatukset välillä harhailivatkin. On se Aarnio vaan eri epatto, niin monen isomman rikoksen takaa hänen nimensä ilmestyy, tavalla tai toisella. Kuuntelin halukkaasti, oivallinen lukija (Jukka Pitkänen). Äänikirja, 13,5 h ,
32. Aino Leppänen: Kunnes Parkinson meidät erotti. Tositapahtumiin perustuva rakkauskertomus pitkästä parisuhteesta, vakavasta sairaudesta ja hoitovirheestä. Seija ja Timo joutuvat koulussa samaan pulpettiin vierekkäin istumaan, ja siitä alkaa arkisen yhdessäolemisen lempeä elämä. Kaunis, herkkä, vähän surullinen. Suositus. E-kirja, 6,5h. ,
31. Eli Åhman Owetz: Kesä kulkurina. Anna-Lisa päättää tehdä irtioton arjestaan ja toimistoelämästään, ja elää kesän kulkurina klassikkokirjan "Kulkijan pilvilinnat" -tarinan mukaan. Hän vaeltaa ympäriinsä vintagekirppikseltä toiselle, etsii suuntaa elämälleen ja kohtaa erilaisia ihmisiä (miehiä) - voisiko tältä reissulta löytyä elämän tarkoitus ja mies? Sympaattisen kesäinen, vähän naiivi kertomus. Olisi kannattanut lukea ehkä kesäaikaan, lomalla. E-kirja, 8h. ,
30. Soili Pohjalainen: Tukka hyvin. Ilona on vuokratuolikampaaja, kampaamo on remontissa, eikä rahaa ole yhtään liiaksi. Tytär muuttaa omilleen ja varakas eksä häiritsee Ilonan elämän liepeillä. Ihan leppoisa ja arkinen hyvänmielen kirja. E-kirja. 8h. ,
29. Minna Kettunen, Siamäk Naghian: Siamäk Naghianin uskomaton elämä - Tuulen kieltä etsimässä. Elämäntarinoiden arvioiminen on aina vähän hankalaa - miten arvioida kirjaa, ei elämää itsessään. Iranin vallankumouksen seurauksena Siamäk ei päässyt opiskelemaan, edessä oli armeijaa ja ankaraa sotimista. Sodasta traumatisoituneena, yhteiskuntaan silti kelpaamattomana ja vähän puoliksi vahingossa Siamäk päätyy Suomeen vuonna 1986 kielitaidottomana, opiskelemaan. Kirja on kaunis ja viisas, jopa vaikeiden sotavuosien kohdalla. Pohdiskeleva, kielellisesti rikas. Kuuntelin äänikirjana, sopi kuunneltavaksi. Yhden runon poimin itselleni muistiin. Suositus. Äänikirja, 6h. ,
28. Irma Sulkunen: Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa. Kiinnostava, selkeästi kirjoitettu tietoteos /elämäkerta Kalevalan ja suomalaisuusaatteen suurmiehestä. Oliko ikoninen Lönnrot niin ihmeellinen kuin mitä hänestä luotu ryysyistä rikkauteen tyyppinen sankarimyytti antaa ymmärtää, vai millaisesta henkilöstä oikeastaan on ollut kyse? Lehtori luki perinteisenä kirjana ja minä e-kirjana, aloitin Lehtorin suosituksesta. Meinasin alkupuolella hyytyä aivan kokonaan kaikkiin esiinputkahteleviin ihmisiin, vuosilukuja oli onneksi aika vähän, mutta edetessään teos selkeytyi. Olisi kannattanut lukea paperikirjana, niin olisin voinut tarvittaessa palata aina takaisin (mutta Lehtori ehti palauttaa paperiversion kirjastoon!). Yritin lukea kovin huolellisesti, josko kotioloissa olisi ollut pistarit edessä, mutta Lehtori oli suopealla tuulella ja päädyimme ihan vain keskustelemaan aiheesta 😉😁. Suositus, jos aihe kiinnostaa. E-kirja, ei aikatietoa. ,
27. Elizabeth Gilbert: Kanssasi joelle asti. Gilbert kertoo kiihkeän, erilaisten addiktioiden ja kuolemaan johtavan syövän sävyttämän rakkaustarinan. Kirja oli hämmentävä lukukokemus: toisaalta tarina oli intensiivinen, kirjaa oli vaikea laskea käsistään, toisaalta jokin tökki koko ajan. Minun piti pitkää pohtia, mikä kirjassa häiritsi: Gilbert hyödynsi rakastettunsa (vaikeaa) elämää oman agendansa, oman selviytymistarinansa esilletuomiseen, ilman että kirjan varsinaisella päähenkilöllä oli oikeastaan omaa ääntä. Gilbert puhuu omasta rakkaudestaan addiktiona, jota vertaa rakastettunsa vaikeaan alkoholismiin ja huumeaddiktioon, ja kertoo omasta addiktiostaan (?) selviytymisestä ikään kuin osana rakastettunsa kuiville pääsemisen ja kuoleman tarinaa. Tulipa luettua, hämmentynyt fiilis jäi. E-kirja, 12 h. ,
26. Hannu Salmi: Frans Leijon: kuurosokean ihmeellinen elämä. Kuuntelin äänikirjana kuurosokean Frans Leijonin (1878-1947) elämäntarinan. Historioitsijan kirjoittama tarina oli kiinnostava, mutta varsinkin alkupuolella vilisi vuosilukuja (joita minun oli kuunnellessa vaikea hahmottaa). Kiehtova elämäntarina. Äänikirja, 6,5h.
25. Virva Harmio: Kuin silittäisi vastakarvaan. Mailiksen vuosikymmeniä kestänyt avioliitto päättyy yllätyseroon näennäisesti pienen sanaharkan jälkeen. Miten oppia elämään itsekseen, mitä tinder-deittailu on keski-ikäiselle ihmiselle, voiko ylipäätään enää löytää uuden ihmissuhteen. Ihan sympaattinen, mutta jotenkin epätasainen ja paikoin epäjohdonmukainen keski-ikäistarina. E-kirja, 9h.
värikoodisto
viihde /feelgood/hömppä
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja
muu proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)
Helmikuun luetut, helmikuun lukutunnit n.100,5h.
**lukuaikani katkeaa virallisesti aina kunkin kuukauden loppupuolella, n.24-26. päivä. Yksinkertaisuuden vuoksi lasken lukuajan kalenterikuukauden mukaan.
24. Jesse Q. Sutanto: Vera Wongin vinkit vainajia vakoileville. Chinatownin oma maijapoppanen työntää nenänsä sellaisiin etsiväasioihin, joihin hänen ei pitäisi missään tapauksessa sekaantua, ja samaan soppaan Vera nappaa mukaansa myös alati laajenevan perhepiirinsä. Mainiota cozycrimeä, tällä kertaa hyvin vakavasta aiheesta, ihmiskaupasta. Mainiota luettavaa! E-kirja, 9h.
23. Joonas Konstig: Vuosi herrasmiehenä, realityproosa. Niitä kirjoja, joita tykkään suositella toisille ja lukea uudestaan itsekin. Tällä kertaa suosittelin kirjaa Isoveljelle, joka innostui siitä oikein kunnolla, ja niissä fiiliksissä luin sen jälleen itsekin uudestaan. Tämä kirja on vaan niin hyvä: syöksyy suoraan asiaan ja on jollain tavalla hyvin avoin. Ja jalostava, tekee itsekin mieli olla herrasmies, tai edes hyvä ihminen. e-kirja, 13h.
22. Donna Leon: Puhdistava tuli. Olen lukenut tämän Brunettin jo aiemmin alkukielellä (englanniksi), ja jo silloin ihmettelin vähän koko tarinaa. Rikos, ja ylipäätään koko kertomuksen juoni on jotenkin sekava ja epämääräinen, kertomuksessa on useampia alkuhäntiä, jotka jollain oudolla kiepautuksella yritetään solmia yhteen. Vianello ja kreivi puuttuivat kokonaan, samaten herkulliset ruuat, viinit ja leppoisat keskustelut Brunettin pariskunnan välillä. Ehkä Leonin tahti alkaa hyytyä. E-kirja, 8,5h.
21. Saana Nilsson: Suojeluenkeli. Millaista on työskennellä SuPossa? Millaista on kirjoittaa kirja työstä, josta ei oikeastaan voi kertoa yhtään mitään? Aloin kuuntelemaan kirjaa vähän varuillani, mutta totesin, että onpa mainio opus, ja vaihdoin samaa päätä käyttöliittymän kuuntelusta lukemiseksi. Kirja on syystäkin vähän pirstaleinen, lyhyiden muistelusten ja kappaleiden kokoelma, ja suurin osa kirjan sisällöstä on tullut näkyviin jo haastatteluissa ja kirjan esittelyissä. Pidin kumminkin, sujuvaa, hyväntuulista tekstiä. Suositus. Äänikirja - e-kirja hybridi, 8 h.
20. Sanna Vaara: Modernien munkkien matkassa. Hillitön henkinen elämäni. Olen yrittänyt lueskella kymmenen vuotta sitten lukemiani kirjoja. Ihmettelin, miksi tämä ei tuntunut yhtään tutulta; varmaan siksi, kun olin kymmenen vuotta sitten lukenut samalta kirjoittajalta jotain aivan muuta. En oikein tiedä, miksi ja kenelle tämä kirja oli kirjoitettu. Kirjoittaja oli viettänyt parin viikon jakson modernien munkkien retriitissä, henkistymässä ja etsimässä omaa polkuaan. Sikäli kun ymmärsin oikein, modernissa munkkiudessa on kyse jonkinlaisesta rusinat pullasta -henkisyydestä: vähän jotain kaikista mahdollisista suuntauksista, ilman mitään selkeää oppia. Kirja oli suoraan sanottuna mielestäni vähän pitkäveteinen, mutta kuuntelin sinnikkäästi loppuun. (yritin pitkään ymmärtää, miksi olen silloin kymmenen vuotta pitänyt kirjaa hauskana ja hyvänä. Kun sitten tajusin, että kyse on ollut aivan toisesta kirjasta, olin jo niin pitkällä retriitissä, että sinnittelin loppuun asti.) Äänikirja, 6,5 h
19. Alison Espach: Hääväkeä. Phoebe on suunnitellut päättävänsä päivänsä kauniissa luksushotellissa, joka on varattu koko viikoksi hääseurueen käyttöön. Morsian ja Phoebe tutustuvat puolivahingossa ja päätyvät viettämään aikaa yhdessä. Kirja oli kertakaikkisen hieno: hauska, surumielinen, oivaltava; sellainen jonka en olisi halunnut loppuvan ollenkaan. Lempeä, lämmin, hauska tarina ihmisenä olemisen vaikeudesta, keskeneräisyydestä, omaksi itsekseen kasvamisen vaikeudesta.
"Ehkä he kaikki ovat yksinäisiä. Sellaista ihmisenä eläminen ehkä on. On kohdattava jatkuvasti se tosiasia, että on yksi olento yhdessä ruumiissa. Ehkä kaikki valvovat öisin ja keksivät päässään syitä sille, miksi ovat yksinäisimpiä maailmassa."
"Kasvaminen siksi, joka haluaa olla, on samanlaista kuin kaikki muukin. Se vaatii harjoittelua. Ja uskoa, että jonain päivänä vielä herää mestarina" (sitaatit kirjasta, käännös Tuulia Tipa)
Pidin, nautin, alkupuolella millainen tahansa loppu olisi ollut onnellinen loppu. Suositus. E-kirja, 16,5h
18. Anne Louise Morseth: Onnellinen loppu. Suurta kaunokirjallisuutta kirjoittava, vähän ylimielinen Love Sandström laitetaan tekemään yhteistyötä romanttista nuortenkirjallisuutta kirjoittavna Karon kanssa. Tarina tarinasta itsestään: onnellisesta lopusta ja miten siihen mutkien kautta päädytään. Oikein lukukelpoinen hyvänmielen kirja. E-kirja, 11 h.
17. Arto A. Manninen: Noin yksi vuosi. En ole hetkeen vaellellut kirjastossa, mutta kun alkukuusta vaeltelin, lainasin tietysti myös kasan lukemista. Manninen vietti vuonna 2011 vuorotteluvapaastaan osan Kreikassa, Samoksen saarella, osan Hollannissa. Päiväkirjamuistelukset olivat leppoisaa iltaluettavaa: haaveilin vuorotteluvapaasta, vapaudesta ylipäätään ja rauhassa olemisesta. Vähän pohdiskelin kirjan julkaisemisen ideaa: miksi nyt, yli kymmenen vuotta tapahtuneen jälkeen; miksi päiväkirjamuodossa; ja erityisesti, miksi nyt, kun vuorotteluvapaasta ei enää voi edes haaveillakaan. Tykkäsin kyllä lukea, tykkään ylipäätään matkakirjoista, ja aivan erityisesti näistä tällaisista, joiden tarinoissa keskeinen rooli on tietynlaisella päivien toisteisuudella. Perinteinen paperikirja (!).
16. Piia Leino: Ruma kassa. Selailin tammikuun lopulla ensimmäistä blogiin tallentamaani lukuvuotta 2016: olen näköjään kirjannut lukemaani jo kymmenen vuoden ajan. Päätin lukea joitakin satunnaisia kirjoja uudestaan. En muistanut tätä kertomusta ollenkaan, mutta se resonoi hienosti tammikuussa kuuntelemani Kohti kehorauhaa -kirjan kanssa. Kaupan kassalla puurtava "ruma" Sarianna houkutellaan mukaan erikoiseen tosi-tv ohjelmaan Rumat vastaan kauniit. Paratiisisaarella rumat tytöt kilpailevat kaunotarten kanssa, luvassa on rahapalkinnon lisäksi lahjakortti kauneusleikkauksiin. Kirja kommentoi äärimmilleen viedyn ruma-kaunis-vastakkainasettelun kautta ulkonäkökeskeistä maailmaamme. Olen kymmenen vuotta sitten kirjoittanut: "hauska, räävitön, groteski", olen suunnilleen samaa mieltä yhä. En ehkä pitänyt aivan niin hauskana kuin silloin kymmenen vuotta sitten, mutta pidin siitä kuinka tämä kirja keskusteli päässäni kehorauha-kirjan kanssa. Ehkä olemme pienen askeleen liikkuneet kehorauhan akselilla? E-kirja, 6,5h.
15. Unni Wenche Tandberg, Marianne: Silloin enkelit itkevät. Mariannen erikoinen lapsuus jehovantodistaja-äidin ja valtakirkkoon kuuluvan isän kanssa. Lapsesta tulee äidin uskonnollisen vallankäytön ja hallinnan väline, ja hän on koko ajan ristiriidassa sekä vanhempiensa kanssa, että myös itsensä kanssa. Aikuistuessaan Marianne alkaa pyristellä irti lahkosta, mutta helppoa se ei ole. Äitisuhde olisi luultavasti ollut ongelmallinen, vaikka äiti ei olisikaan kuulunut todistajiin. Kertomus oli kiihkoton, ja rauhallinen lukija sopi siihen hyvin. Jaksan aina vain ihmetellä niitä ihmisiä, jotka tämän ilmeisen ilottoman lahkon jäseniksi päätyvät. Se pelko: jatkuva väärintekemisen pelko, maailmanlopun pelko ja se, että tässä uskossa kaikki vastaukset on annettu valmiiksi ja on opeteltavissa ulkoa, kummastuttaa minua jatkuvasti: miten tällä rytmiryhmällä voi olla seuraajia, ja uusia seuraajia? Ja kaikki ne ristiriitaisuudet ja pelot, joiden kanssa lahkoon kuuluvien vanhempien lapsi joutuu elämään - se on lähes kohtuutonta. Selviytyäkseen jollain tavalla lapsen ainoa keino on valehdella: valehdella itselleen, vanhemmilleen, lahkoon kuuluville ystävilleen, lahkoon kuulumattomille koulukavereilleen - elämä on jatkuvaa valhetta ja valheiden paineista muodostuvaa jatkuvaa ristiriitaa. Äänikirja, 5,5h.
14. Rachel Lucas: Kesä Applemoressa. Applemore-sarjan 3. osa. Tiukka Charlotte havittelee erikoista kartanoa itselleen, mutta siitä on kiinnostunut myös kartanon omistajan sukulainen. Kaksikon elellessä saman katon alla tapahtuu kaikenlaista ennalta arvattavaa. Ihan sympaattisen kesäinen viihdekirja. E-kirja 7,5h.
13. Riitta Lielahti: Tarkemmin määrittelemätön. Harvinaissairaan Riitan ja hänen perheensä tarina jatkuu. Nyt selvitellään erityisesti yhden lapsen haasteita. Elämäkertojen arvioiminen on aina vähän hankalaa: mitä oikeastaan arvioin, kun arvioin elämäntarinaa. Kuuntelin äänikirjana, kun kirjoittaja itse lukee tarinansa, se on yhtäaikaa painokkaampi mutta toisaalta myös harrastelijamaisempi. Veikkaan että tarinalle tulee vielä yhden osan verran jatkoa. Äänikirja, 8,5h.
värikoodisto
viihde /feelgood/hömppä
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja
muu proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)
Tammikuun luetut, tammikuun lukutunnit n. 115
**lukuaikani katkeaa virallisesti aina kunkin kuukauden loppupuolella, n.24-26. päivä. Yksinkertaisuuden vuoksi lasken lukuajan kalenterikuukauden mukaan.
12. Veera Papinoja: Kohti kehorauhaa - irti dieettikulttuurin kahleista. Täyttä asiaa, ja onnistuin kuuntelemaan jotenkin sellaisella hetkellä että olin hyvin vastaanottavainen kirjan sanomalle. Ihailtavan kiihkoton, asiallinen. Suositus! Tosin sama ongelma kuin vaihdevuosikirjassa: kun kirjoittaja lukee teoksensa itse, se on toisaalta hyvä, toisaalta siitä tulee vähän harrastelijamainen vaikutelma. Äänikirja, 6h.
11. Mari Immo: Yhden naisen huvila. Päädyin äkilliseen kirjallisuuskriiziin, sellaiseen minulla ei ole mitään lukemista -tyyppiseen eksistentiaaliseen kauhistukseen. Hyvin happamana (tutkittuani minuuttitolkulla sekä virtuaalista että todellista, kirjoja tursuilevaa kirjahyllyäni) valitsin algoritmin suosituksista suunnilleen ensimmäisen. Oli hyvä valinta: päädyin suomalaiseen mökkimaisemaan elämään hehkeää suloista kesää elämässään käännekohtaan joutuneen Karoliinan kanssa. Tarinallisesti ja tyylillisesti ehkä vähän kepeä, mutta niin kesäinen ja kesäisyydessään suloinen kertomus lämmitti pakkaspäivänä. E-kirja, 6,5h.
*tammikuun lukuaika katkeaa tässä: kulutin kirjallisuutta tällä lukujaksolla (joulupäivästä tammikuun 24. päivään) n. 124 h* - edelleen rajaton lukuaika on ollut kannattava hankinta.
10. Richard Osman: Mahdoton mammona (Torstain murhakerho-sarjaa) Häiden bestman katoaa heti häiden jälkeen, ja hänellä on jossain tiedossaan puolet salaisesta koodista - onko mies murhattu? Torstain murhakerho -sarja mielestäni tulee koko ajan vain paremmaksi - tai sitten pääsen itse sen kyytiin kunnolla. Tykkäsin. E-kirja, 12h.
9. Riitta Lielahti: Vihreän verhon takana. Pitkäaikais- ja harvinaissairaan naisen elämäntarinaa: oikean kohtelun ja diagnoosin saamisen vaikeudesta ja elämän haasteellisuudesta tulla kuulluksi. Äänikirja, 7,5h.
8. Ani Kellomäki, Tiia Koivusalo: V*tun vaihdevuodet: suorapuheinen selviytymisopas muutokseen. Tiukkaa asiaa osittain henkilökohtaisten kokemusten, osittain haastatteluiden ja tietoiskujen kautta kerrottuna. Perinpohjainen, asiallinen - suositus kaikille meille sopivan ikäisille. Aloin ekan kerran oikein tosissani pohtia, miten kummallista on se, että meitä naisia on puolet väestöstä ja meidän terveyttämme täytyy hoitaa yksityisesti erikoislääkärillä, ei yleisesti ja yhtäläisesti julkisella sektorilla. Onhan se nyt todella outo juttu. Kirjoittajat lukivat kirjansa pääosin itse, olivat hiukan harjaantumattomia ja se välillä vähän häiritsi, mutta asiaahan minä kuuntelin. Äänikirja, 7,5 h
7. Rachel Lucas. Kevät Applemoressa. Piti saada välillä yksiselitteistä hyvänmielenkirjallisuutta luettavaksi. Bethin kukkafarmin naapuriin perustetaan lomakeskus syrjäytyneille nuorille: mitä se merkitsee Bethille, mitä koko kyläyhteisölle, ja mikä on salaperäisen Jackin tarina? Oikein kelpoisaa hyvänmielen kirjallisuutta, kukkaan puhkeava puutarha, mukava kyläyhteisö ja vauhdikas kartanoelämä. E-kirja, 8,5h
6. Anne Tyler: Sininen lanka. Tylerin kirjat ovat kertakaikkisen hienoja: jotenkin sellaisia, joissa ei tunnu tapahtuvan yhtään mitään, joissa eletään jotenkin staattista elämää. Ja jollain tavalla tolstoilaisia: "jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan" (L.Tolstoi). Perheen ja suvun muotokuva. Kaunis ja selkeä. "Ehkä Red oli unohtanut siksi, että hän piti heidän onnellisuuttaan itsestään selvänä. Kun taas Abby...voi, häntä se vaivasi, totisesti. Hän ei kestänyt ajatusta, että heidän perheensä olisi vain yksi, sekava, tyytymätön, tavallinen perhe." (sitaatti kirjasta) Minulla on aina sama juttu: tiedän tykkääväni Tylerin kirjoista, tartun niihin todella huonosti, suorastaan vastahakoisesti, luen verkalleen ja meinaan koko ajan lopettaa ja silti pidän jokaisesta hetkestä, jokaisesta lauseesta. E-kirja, 12,5h
5. Nicola Gill: Uinnin alkeet. Tykästyin tämän kirjailijan tyyliin, ja luin toisenkin häneltä suomennetun kirjan. Tässä kertomuksessa kontrollifriikki, tiukkaa työelämää ja laskelmoitua parisuhdetta elävä Loretta päätyy puolivahingossa pitämään huolta tuntemattomasta kuusivuotiaasta lapsesta, jonka äiti ei koskaan palaa tytön luokse. Todella sympaattinen kertomus siitä, miten elämä voi muokkautua kokonaan uusiksi. E-kirja, 10,5 h.
4. Beth O'Leary: Tuuliajolla. Nyt lähti lukuvuosi käyntiin täyttä höyryä: tässä oivallisesti rakennetussa kertomuksessa kirjoittaja hyökkää suoraan tarinaan. Lexi ja Zeke viettävät kuuman intohimon yön jommankumman asuntoveneessä ja päätyvät eksyksiin avomerelle. Tarina kulki ja kuljetti mukanaan, meri keinui ja keinutti, välillä oli nälkä ja välillä jano, vaikka alusta asti oli luonnollisesti selvää, kuinka kertomus tulee päättymään. Olen tykännyt O'Learyn aiemmistakin kirjoista, mutta tämä meni kyllä heittämällä hänen tuotantonsa kärkeen, luin käytännössä yhdeltä istumalta. Lue kun kaipaat hyvin rakennetun, suoraan tarinaan hyökkäävän hyvänmielen seikkailun! E-kirja, 12,5 h.
3. Minna Eväsoja: Rakkauden merkit - perheestä, parisuhteesta ja avioliitosta japanilaisittain. Eväsojan tuntemien ja haastattelemien naisten kertomusten kautta avautuva kuva japanilaiseen perhe-elämään ja naisen rooliin ja asemaan Japanissa. Kiinnostava ja kiehtova kokonaisuus, ehkä yllätti se, miten paljon vanhoillisempi japanilainen perhe-elämä on, miten paljon tiukempi on se laatikko, jonka sisällä naisen liikkumavara on (ollut?). Suositus, jos aihealue kiinnostaa. Äänikirja, 7 h.
2. Nicola Gill: Täydellistä. Kertomus perheestä ja valehtelemisesta, itselleen ja toisille. Emily toimii opettajana alakoulussa, hänen isänsä Ed on työtön ja isoäiti Liz on joutunut väliaikaisesti hoivakotiin. Emily valehtelee häistään, Ed työtilanteestaan ja Liz rakkauselämästään, kaikki itselleen ja myös toinen toisilleen. Jatkaa hyvän lukuvuoden alkua. E-kirja, 11,5 h.
1. Emily Henry: Suurenmoisen upea elämä. Freelance-toimittajat Alice ja Hayden kisaavat kohuperijättären elämäkerran kirjoittamisesta. Vähän hitaasti ja nahkeasti alkanut kirja onnistui lopulta kertomaan kolme toisiinsa kietoutuvaa, hyvin erilaista elämäntarinaa. Luin loppuun vuoden ensimmäisinä tunteina. Ihan hyvä alku tälle lukuvuodelle. E-kirja, 13h.
värikoodisto
viihde /feelgood/hömppä
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja
muu proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti