sorja mies

viikonloppu lähestyy.

Sekosin ihan pikkuisen eilen kaupassa.
Menin ostamaan kesäkurpitsaa ja paprikaa ja banaania ja kaikenlaista sensellaista tärkeää ja elämisen kannalta suhteellisen välttämätöntä.
Mutta sen sijaan että olisin mennyt kesäkurpitsabanaanipaprikaosastolle, meninkin jotenkin ihan vahingossa astioitajamuutasälää osastolle. Jotenkin siitä hämmentyneenä päädyin ostamaan tätä.
En ymmärrä.

Tyhjäntilansyndroomani voi edelleen hyvin. Säntäsin eilen ensin yhteen kokoukseen ja sieltä toiseen kokoukseen ja kun tulin voitokkaana kotiin, ei kukaan ollut kaivannut minua ollenkaan.
Säntäsin lenkille ja totesin että paprika ja musta kahvi eivät välttämättä ole optimaalinen ruokavalio jos aikoo ravistella ja hölskytellä vatsaansa oikein kunnolla.

Päällystin koulukirjoja niin vimmaisesti että kontakti loppui kesken ja jouduin askartelemaan viimeisen päällisen suikalaista.

Kaikenkaikkiaan eilen oli siis oikein voitokas päivä.

Ja kun tänään tulin verstaalle lankesi jalkojeni juureen sorja piukka-ahterinen nuorimies.
Asiat voisivat olla paljon huonomminkin.
(toivottavasti sorja jne. mies saa lämpöpatterit toimimaan, ettei ensi talvi ole yhtä tuskainen kuin viime.)

(juuri nyt edessäin on jo toinen ei-aivan-niin-sorja ja ei-aivan-niin-piukka-ahterinen kaiffari rähmällään. Kyllä toisinaan naista onnestaa.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti