sisustusta osa 1

teimme eilen Pikkusiskon kanssa ensimmäiset sisutukselliset hankinnat.

Menimme tutkimaan ja valitsemaan kaikenlaisia tärkeitä juttuja - wc-istuinta, suihkuseiniä, kenkätelineitä - ja päädyimme ostamaan verhot.
Ei tarvittu muuta kuin typykän kaihoisa huokaus: "voi äiti, nää on ihanat!"
Näpräsimme myös vihreitä karvalankamattoja ("äiti, tää olis niinku ruohoa, mun huone olis niinku puumaja!") ja kaikenlaisia muita ihanuuksia. ("mä haluaisin että mulla olis tosi värikästä ja iloista. se olis niinku mun oma koti!")

Olisin ostanut kenkätelineet, mutta olin unohtanut mitata käytettävissä olevan tilan.
Ja pyykinkuivatustelineen, mutta sama syy.
Katselin erilaisia imukuppijuttuja: pyyhekoukkuja ja paperitelineitä ja muita, ovatkohan ne toimivia? Pysyvätkö myös betoniseinässä? (ajattelen lastenhuoneita: laukkunaulakoita ja vastaavia)

Onko sadesuihku hintansa arvoinen yleellisyys, vai onko aivan turhake? Koska tila ei anna mahdollisuutta vaaleanpinkille koko perheen yhteiselle kynttilöin somistetulle kulmaporealtaalle /infrapuna-ultraäänisaunalle, päätimme panostaa vähän parempaan suihkulaitteeseen.
Sisustusaktiivit - vinkkejä?

Omia sisustushankintojani hillitsee se, etten saa realisoitua salarahastoani käteiseksi. En ymmärrä, miten se voi niin vaivalloista olla tämän päivän sähköisessä maailmassa. Pitäisi mennä kuuntelemaan sijoitusneuvontaluentoa ja odottaa kun ne faksaavat (!) tiedon jonnekin josta sitten rahat käsipelillä siirretään eteenpäin. En millään kykene hankkiutumaan sijoitusneuvojan juttusille, liian vaivalloista. Pitäisi varata aika ja kaikkea. Höh.

Kuka edes käyttää faksia tänä päivänä?
Onko sellaisia härpäkkeitä edes olemassa enää?

*

3 kommenttia:

  1. Voi, mä niin samaistun. Eilen jouduin pakenemaan piikkauksen ääntä (klo 08-18) kotoa ostoksille ja kalliiksihan tuo päivä tuli. Remppabudjettiin menee nekin korkokengät ja muut hilavitkuttimet! Sen sijaan kaakelilaatikot ja saumalaastit jäi hankkimatta. Tänään uusi yritys. Toivottavasti en eksy nyt aiheesta yhtä rankasti kuin eilen.

    Peilin sain ostetuksi pikkuvessan. Kaikki lähtee siis peilistä, JONKA mukaan valitaan allas, allastaso ja hana. Ei siis toisinpäin. Miehen oli vaikea ymmärtää, puhumattakaan siis remppamiehistä. Ainoastaan ihana sähkömieheni oli samalla aaltopituudella, mutta hän onkin nuori ja hänellä lienee hyvin trendikäs vaimo, joka saa sähkärinkin pukeutumaan oikein vetävästi... :) Remontissa on ilonsa!

    Mä pystyn samaistumaan myös teidän kimuleiden fiiliksiin. Olin aikoinani suurinpiirtein samassa iässä muuttaessamme ja se fiilis uudesta omasta huoneesta oli kyllä huikea.

    Sadesuihkusta en tiedä muuta kuin, että netissä sitä hehkutetaan ja minä aion haluta sellaisen. Meillä on kaksi suihkua ja toiseen ajattelin sadesuihkua ja toiseen tavallista (koska sadesuihkulla ei pestä kumisaappaita tai huonekasveja). Sellaisia yhdistelmiäkin on, joka on vamaan paras jos suihkuja on yksi. Mä aion ratsastaa aallon harjalla!!!

    VastaaPoista
  2. voi saumauslaasti sentään! Se, mikä seinässä näytti hyvältä, olisi lattiassa saanut sittenkin olla vaaleampi... (myöhäistä!) Onneksi emme uskoneet myyjää, joka yritti tarjota tummempaa vaihtoehtoa.

    Laatat ja kaakelit (puhumattakaan jostain niin pienestä kuin mosaiikki) tekevät minut aivan sekopäiseksi... *huokaus*

    Verhojen ja mattojen valinta on niin paljon helpompaa.

    VastaaPoista
  3. Meidän kuopuksen huoneessa on ruohonvihreä karvalankamatto. Se on oikein kivan näköinen. Silloin, kun se on imuroitu. Sen karvalangan sekaan nimittäin mahtuu litrakaupalla paljetteja, barbinkenkiä ja muuta tilpehööriä...

    VastaaPoista