Yksitoista asiaa


Jouduin haastetuksi, pitää kertoa 11 asiaa itsestään ja vastata. Ja sitten vielä jotain. (käyn kohta katsomassa uudestaan!)
    1. Punkku vai suklaa loppu?
    2. Oletko koskaan valehdellut vanhemmillesi? Miksi?
    3. Oletko koskaan valehdellut miehellesi? Miksi?
    4. Kuvaile itseäsi 3 adjektiivilla
    5. Ketä ihailet ja miksi?
    6. Mikä on paras tapa nollata ajatukset?
    7. Millaista elämäsi on kymmenen vuoden kuluttua?
    8. Jos sinun pitäisi antaa minulle yksi kauneudenhoitovinkki niin mikä se olisi?
    9. Mitä blogia suosittelisit minulle?
    10. Mitä teet seuraavaksi? 
    11.  Mikä on lempielokuvasi?
Luin ensin että punkku- vai suklaaviikonloppu. Lievää lukihäiräisyyttä. Suklaa joutaa loppumaan, taitaa tällä hetkellä ollakin lopussa. Punkku puolestaan ei. (saa loppua, eikä myöskään ole loppu). Ja vaikka olisi kyse viikonlopusta, niin punkku. (kaamea a-ongelmikko minä!) Yhdessä ne ovat ihan fantsu juttu! Siis ei tietenkään se, että ne olisivat loppu. Vaan yhdessä nautittuna.

Olen varmasti valehdellut, tai ainakin hieman sumentanut totuutta. Ollut tarkoituksellisen epäterävä.
Mutta en isoissa asioissa. Pikemminkin sellaisissa en taatusti ollut minä joka söi viimeiset keksit - asioissa.

Kolme adjektiivia: olen aika iloinen, kutakuinkin keskimittainen ja jokseenkin mukavuudenhaluinen.

Ihailen ihan vaikka kuinka monia ihmisiä, mutta sanon tähän nyt vaikka Leena Palotietä. Ja Esko Valtaojaa.

Ajatusten nollautuminen riippuu tietysti ajatussisällöstä, mutta noin keskimäärin reseptini on kuuma suihku - hömppäkirja /-ohjelma telkkarista - konjakki. Jos on kyse ilta-aikaan iskevistä ahdistuksista.
Päiväsaikaan saattaisin lisätä tuohon vielä vähän liikuntaa, vaikkapa reippaan kävelyn.
Ja aina takuuvarma juttu on tietysti puhista hraH:lle.

Kymmenen vuoden kuluttua kaikki lapseni ovat aikuisia (kääk! Ei voi olla totta!)
Olen uuden, orastavan itsenäisyyteni ovella. Olen kypsempi, fiksumpi ja seesteisempi.

Kauneudenhoitovinkki? Minulta? Sinulle? Älähän nyt naurata.
Kuulehan Elisa. Ei käy.
En anna vinkkejä itseäni fiksummille ja kauniimmille.
Mutta voisin kyllä ottaa muutaman vinkin vastaan.

Blogivinkki: http://perheenarjessa.blogspot.fi/.

Seuraavaksi lähden töistä kotiin. Käyn korjauttamassa sykemittarin rannekkeen ja rupean raapimaan kasaan jotain syötäväksi kelpaavaa nälkäiselle laumalleni.

Ja lempielokuvani? No, minullahan on aina vain se leffa-angst. Mutta jos nyt vaikka tuo Kuolleiden runoilijoiden seura.
En kyllä ole katsonut suunnilleen ihmisikään.
Ja sitten vielä tuo Birdgage - Lainahöyhenissä.

...ja nyt jäi kertomatta ne yksitoista asiaa itsestä, kun täytyy välillä työskennellä. Mutta palaan niihin.

edit
Ne yksitoista asiaa itsestä.
Ei minussa kyllä ole niin monta asiaa. Mutta jos vaikka yksitoista asiaa eilisestä, elikkästen maanantaista?

Mitä tapahtui kotiintulon jälkeen - olkaatten hyvät:

1. Laitoin ruuaksi tomaattikeittoa. Unohdin leipoa leivän.

2. Muistin yhtäkkiä, että minullahan on hieno mutteripannu, jota ei ole käytetty melkein vuoteen. Ostin meille espressokupit. Meillä oli ihanan yleellinen pk-tuokio ;)

3. Maanantai on viikkosiivouspäivä. Siivosin. (käsite siivous pitää meillä ymmärtää hyvinhyvin väljästi ja huolettomasti. Mielikuvituksettomat siivoavat. Me luovat...no, me huitelemme jotenkuten)

4. Lajittelin lapsia eri suuntiin. Yksi kaverille, toinen huilutunnille ja tanssiin, kolmas partioon.

5. Se partiolainen väitti, että illan ohjelmassa on rikkaruohojen istutusta. Tiesinhän minä, ettei se mihinkään hyötykasviyhdistykseen ole liittynyt, mutta kyllä on vähän paksua ehdoin tahdoin istutella rikkaruohoja. Vaikka toisaalta, tietäähän ne - partiolaiset. (kärsin partioangstista)

6. Luin hömpettä. Välttelin hyötyliikuntaa.

7. Muistin että olin luvannut mennä partiolaista vastaan.

8. Pakottauduin menemään. Olikin hyvä sää. Päätin sittenkin harjoittaa hyötyliikuntaa. Lähdin kävelylenksaamaan.

9. Melkein-kyynelehdin lenksallani Mielensäpahoittajan tahdissa.

10. Kuuma suihku ja lempi-iltapala: jälkiuuniruispala, vadelmia ja mustikoita rahkan ja jogurtin kanssa.

11. Luulin että katson vähän matkaa Jamesta ja lueskelen. En.
Olin ihan hirmukatkipoikkiväsynyt ja menin aikaisin nukkumaan. Heräsin yöllä vain kolme kertaa. Kuuntelin vain pari jaksoa yökirjaani. (alan pikkuhiljaa hyväksyä sen tosiasian, etten kykene ehjiin öihin. En vain kykene.)



    Ei kommentteja:

    Lähetä kommentti