Perjantain raapaleet

*
Tykkään talvesta. Tai oikeastaan tykkään pakkasesta; pakkasen ja lumen tuoksusta.

En tykkää lumisateesta.

Se on liian salakavalaa.
Muka kaunista ja nättiä ja houkuttelee ihmisen tanssahtelemaan lumihiutalekeijukaisperhoisena pitkin maita ja mantuja ja yhtäkkiä sitä huomaa olevansa napaansa myöden inhottavan märän ja kylmän kuorruttama.
Mokoma mukakuiva tosimärkä sade - sitä se vain on!
Grr

*

Meinasin kirjoittaa opettavaisen tarinan kodinkoneiden sielusta.
Se melkein meni näin:

En tykkää meidän tiskikoneestamme, koska se nikottelee minulle aina. tai melkein aina: se on hraH:n reviiriä.
Latasin sen eilen raivokkaasti ja jupisin sille rumasti ja ajattelin siitä siis tiskikoneesta, en hraH:sta mustankitkeriä ajatuksia, ja tietysti se kehvatsun kone jurputti minulle takaisin ja kieltäytyi yhteistyöstä.

Aikani sitä potkittuani ja ajateltuani lisää mustankitkeriä ajatuksia sammutin sen ja lähdin lapsukaisen kanssa maailmalle, ja kun tulin takaisin pyysin ihan oikeasti siltä tiskimasiinalta oikein kauniisti anteeksi ja silitin sen poskea tai sitä kohtaa minkä arvelin sen poskeksi ja johan hyrähti kone käyntiin.
Tähän päättyi melkein opettavainen tarina kodinkoneen sielusta: niille pitää puhua kauniisti.
Sen piti olla tarinan kohokohta ja opetus.

Eikä suinkaan se, että tänä aamuna aamupalalla jaettiin tiskivuoroja ja minä odotan että luottokodinkonekorjaamomme niillä on semmoisia sööttejä nuorukaisia paljon vastaisi epätoivoiseen puheluuni.

Sen lisäksi yksi suloisista pulluraposkistani imuroi eilen niin innokkaasti ja omistautuneesti että imuri alkoi savuttaa.

*

Oletteko huomanneet sen, että jos jokaisen tehdyn kotihomman jälkeen kehuu sisäisesti itseään, tulee tosi ahkera ja aikaansaapa olo?

*



4 kommenttia:

  1. Otan välittömästi tuon itsekehuskelun käyttöön. Ihan kaikessa ja joka asiassa. "Hyvä Tuula, sait kengät hienosti jalkaan, nyt saat hymynaaman jääkaapin oveen!"

    VastaaPoista
  2. Viellä kun itte itteään taputtaa olalle niin tulee hieno onnistumisen tunne!!

    VastaaPoista
  3. Voihan kodinkoneet. meillä on viheltävä astianpesukone. Pelkään pahoin, että siten kun se lopettaa vihelämisen, joudumme joko kutsumaan korjaajan tai hankkimaan uuden viheltimen. No joo, ehkä sellainen ääneön ois kuitenkin mukavampi vaihtoehto. Pesukonekin suht nuoresta iästän huolimatta osoittaa käyttäytymistapoja, jotka aiheuttavat pientä epäilystä sen kestokyvyn rajoista. Ja mies imuroi eilen pitkät ptkät ilman pölypussia (koska ei ollut ihan itse korvannut poistamaansa pussia). Jotta jännitystä riittää... Jääkaapillakin on ajoittain vaikeuksia päättää mahtaako syvimmälä olemukseltaan olla jääkaappi vai pakastin. Toivon ja rukoilen, etä noi kaikki eivät lopeta yhteistyötään samaan aikaan. Jotenkin olen ehtinyt liian hyvin tottua nykyajan mukavuuksiin, nyrkkipyykki yhdistettynä käitiskeihin, harjalla suoritettuun lakaismiseen ja ruokien hautaamiseen hankeen kuulosta nyt vain pikkuisen rasittavalta...

    Mut hei, jos noin kävisi niin sitten vasta olisi aihetta kehuskella itseään!!!

    VastaaPoista
  4. Kati: juu, voihan kodinkoneet! Kun tiskari alkoi yskiä, olin heti huojentunut että onneksi ei ole pyykkäri! Käsintiskaaminen on vielä jotenkuten siedettävää, käsinpyykkäämisessä ei ole mitään hohtoa. Ilman imuria saattaa selviytyä - vaikka talossa onkin superkarvaisia kissoja, ja meillä on talossa kylmäkellari, niin että ilman jääkaappiakin voidaan elää.
    Kerrostalossa pidän sähköhellaa /-uunia aika olennaisena (luulen että nuotio olkkarissa tai parvekkeella saattaisi aiheuttaa sanomista?), enkä pistä pahakseni juoksevaa lämmintä vettäkään.

    No, näillä mennään ja toivotaan että aparaatit selviävät taas yhden päivän eteenpäin... :)

    VastaaPoista