puhu kauniisti

Palaan rakkaaseen parisuhdevinkkiini:

puhukaa kauniisti toisistanne

puhukaa kauniisti toisillenne.

Siitä ihan Hesarissa asti kirjoitettiin.

*

En tiedä, kumpi on vaivaannuttavampaa: sekö että tuodaan keskinäiset kinat johonkin julkiseen tilaan vaiko se että (nais)porukassa mollataan poissaolevaa kumppania.

Arki on arkea, se on selvä.
Varsinkin pikkulapsiaika nävertää sielua: väsyttää jatkuva saapuvillaolo, parisuhe on ehkä keskeneräinen ja kasvamassa vasta, samoin oma sielu ja lapsetkin vielä siinä sivussa. Ja elämä on makaronilaatikkoa ja kurahousua noin enimmäkseen.
Mutta silti: joskus silloin, joitakin aikoja sitten, juuri sinä itse olet tuon toisen valinnut lähimmäksesi.
Olet tehnyt valinnan ihan itse.
Arvosta itseäsi ja kumppaniasi sen verran, että ihan oikeasti ja todesti puhut kauniisti toisesta ja toiselle.
Ja puhut kauniisti itsestäsi ja itselle. vaikka se on sadasti vaikeampaa.

*

Elämiä, tilanteita ja kohtaloita on toki monenlaisia, aina ei vain suju.
Mutta silti.

*
Olen koko paastonajan alun pohtinut paastolupaustani.
Tässä se taitaa olla: Puhun kauniisti.

4 kommenttia:

  1. Täytyy sanoa, että mä en yhtään ymmärrä miksi joku toimii sillä lailla mollaavasti. Selän takana tai muuten jatkuvasti. Jos mulla olisi tarve nälviä miestäni (tai hänellä minua), niin miksi ihmeessä oltaisiin edes yhdessä? Koska eiköhän tuo olisi onnettoman parisuhteen merkki. Ja se olis kyllä morjens, koska elämä on kovin lyhyt :)

    Kaunista arkea sekä juhlaa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niinpä, miksi olla yhdessä, jos on niin kovin hankala olla?

      Ja myös, jos jatkuvasti poimii puheisiinsa vain niitä kurjia asioita, eikö silloin niitä väistämättä myös näe enemmän?

      Arjessa on puolensa, ja parhaimmillaan arki on parempaa kuin juhla <3

      Poista
  2. Oi, tää on niin totta. Mä en koskaan ole tajunnut sitä miksi toisesta ei voi puhua kauniisti, ja jos kerran kaihertaa niin voi olla puhumatta kokonaan.

    On eri asia joskus pohtia läheisen ystävän kanssa parisuhdekiemuroita, mutta se yleinen, toistuva negatiivisuus on vaivaannuttavaa.

    Kyllä meilläkin joskus kaivertaa ja tiuskitaan, mutta onhan mulla kuitenkin maailman paras mies.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. totta kai kaivertaa, totta kai kinataan, se kai kuuluu asiaan - mutta se on kahdenkeskistä.

      Yhdestä kyllä olen kovasti eri mieltä. Kun se maailman paras mies on kyllä mulla. :)

      Poista