torstai 3. elokuuta 2017

lukiolais-grr

Taloudessamme on kaksi lukiolaista - tai ainakin kohta on, kunhan koulut alkavat.

Kyllä olin leuhka aina tiistaihin saakka; perheeseen tulee ylioppilaita, jee! tai ehkä tulee; no todennäköisesti tulee.

Tiistaina tajusin, että kappas kehvatsua, meillä on kaksi lukiolaista.
- uusi tietokone
- uusi laskin
- uudet kielioppikirjat
- uudet sanakirjat
- uusi taulukkokirja
- 2xoppikirjat

Pidän Lukion Uutta Opetussuunnitelmaa (aka LOPS2016) henkilökohtaisesti minua vastaan suunnattuna verenpaineenkohottamismetodina.
Tai mitä sitä turhia kaunistelemaan, suoranaisena kriizin aiheena.

Ensiksikin se kehvatsun tietokone. Hikoilin tuskanhikeä laitteistomyymälässä. Ja teini myös. Se ei halua uutta tietokonetta. Se ei halua edes vanhaa. millainen teini se oikein on? koko ajan sormi puhelimella mutta tietokone ei kelpaa?

Joka tapauksessa nyt kymnaasiin käyvä sukupolvi tulee ylioppilaskirjoittamaan kaiken tietokoneellisesti.
Rakas viholliseni YTL tiedottaa että koneessa pitää olla ethernet, kuulokepaikka ja 2-3 usb-paikkaa. Ihan siltä varalta että jotakuta se sattuisi kiinnostamaan. 
2 usb-paikkaa riittää, jos on ethernet, muuten tarvitaan kolme: yksi koetikulle, yksi hiirelle ja yksi verkolle. Mitään ei kuulu olla langattomana, kaikelle pitää löytyä oma liitin.

Seuraavaksi ratsasin abituruksen koneen, koska se on hankittu ennen näitä nyt voimaantulleita laitteistovaatimuksia.
No eihän se niitä täytä. Hikoilin lisää.
Abiturus itse totesi, että no worries mate, mä kirjoitan kaiken vielä käsin.
Se näytti varmemmaksi vakuudeksi listauksen jossa luki kaikenmoista että ENA FYKE AI FIN RUB ja vuosilukuja ja ties mitä.
Kaipa se tietää.


Ja entäs kirjat sitten: kaikki se, mitä on kertaalleen hankittu ja olisi täydellisen kierrättämiskelpoista, on kumminkin hankittava uudelleen LOPS2016 takia.
Että jee sille.

No jaa, kaiken rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että olisi varmaan joka tapauksessa pitänyt hankkia kaikki uudelleen.
Kun yksi käy yhtä koulua ja toinen toista ja koulut sijaitsevat eri kunnissa, niin eipä kirjalistoissa kovin paljoa yhteneväisyyksiä ollut.
Ja veikkaan että edeltäkäypäinen ei suostu suurin surminkaan lainaamaan rakkaita taulukoitaan tai laskintaan perässätulevalle.

Lapsukainen lohdutti minua: kolmen vuoden päästä sä saat ton mun koneen, jos se on vielä ehjä.

Minä kysyin, että mitä se aikoo käyttää jatko-opinnoissaan.
kirjoja tietty ja kynää ja paperia.
Ihailtavaa optimismia.

Jee sillekin.

kuvan kirjat eivät liity artikkelissa käsiteltyihin kirjoihin mitenkään

*
elokuun postaus päivässä -tavoitepostaus



12 kommenttia:

  1. Meillä se edessä ihka ensimmäistä kertaa. Palattiin just kesästä ja nyt pitäis jotenkin arkeen päästää sisään. Tuleva lukiolainen vaan ottaa lungisti. Hän meni vielä loppuviikoksi harrasteleirille. Kaipa sen koneen saa ensi viikollakin.
    Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. koneen ehtii varmaan vielä syyskuussakin, tai ehkä jouluna.
      Meillä vain teini ei-halua koneensa valmiiksi ajoissa.

      Poista
  2. Härregyyd! Kuulostaa karsealta. Tätä menoa minä pistän meidän pojat amikseen, kun mistä hiivatista sitä pystyy ostelemaan lapsille tietokoneita, härpäkkeitä ja läjäpäin kirjoja..?? Toivottavasti osuu lottovoitto kohdalle ennen lasten (mahdollisia) lukiovuosia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tää ei ole kovin rohkaiseva kommentti, mut mä luulen että amikseen tarvitaan ne kirjat ja sen lisäksi omat lapiot ja saappaat tai mitä ne sitten ikinä opiskelevatkaan vesijohdot, hiukset ja muut välineet.

      Poista
  3. Oli muuten kolme vuotta sitten sama grr täällä. Sitten selvisi, että paikallisessa pikkulukiossa on ihan sikahyvät edut: koulu antoi täppärin lainaan (oli kuulemma surkea, mutta joktap, oli pelit ja pensselit silti) ja lisäksi koululta sai vuokrata kirjoja sellaisia kursseja varten, joiden kirjoja ei tarvinut omaksi. Ts. esikoinen järkeili, että ostaa vaan ne, jotka kirjoittaa, ja sitten lainaa ne, joita ei tarvitse lukea uudelleen. Tää tietty vaatii sen, että tietää jo heti ekana vuonna mitä aikoo ja haluaa elämältään ;-)

    Se vuokraussysteemi oli mielettömän hyvä: kirja maksoi kympin, ja siitä sai 9€ takaisin jos palautti sen priimakunnossa.

    Nyt tietty, kun on sähköiset kirjoitukset, niin vaatimukset vaan kasvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pienissä kouluissa on puolensa, ihan selvästi!
      Nyt kirskuttaa hampaissa eniten se, että kaikki pitää olla tuplana tuon uuden opetussuunnitelman takia. (tai sen takia että ne kehvelit ovat valinneet eri koulut...)

      Tuo kirjanvuokraussysteemi olisi aivan loistava!
      Täällä kyllä saa käytettynä jonkin verran jos on ajoissa liikkeellä ja kirjastostakin saattaa jotain löytää.

      Poista
  4. Mullaku menee eka nyt lukioon niin tuskailen tuota kaikkea samaa. Jälkiviisaana sanon, et jos aloittais säästötilin heti kun lapsi syntyy, esim 50 e kuussa, niin sillä maksais harrastukset, pyörät, mopot, ajokortit, koulukirjat, laskimet, ylppärit, rippijuhlat....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voiko jotenkin peruuttaa takaisin lapsen syntymään ja perustaa sen tilin?

      Poista
  5. Tähän läppärin hankintavinkki, mikä toimii ainakin pääkaupunkiseudulla. Lapsen lukioon menoon varaudutaan vuosi etukäteen. Syksyllä soitetaan lähilukioon ja kysytään läppärivaatimukset ja sitten odotetaan marraskuun Black Friday alennuksia ja ostetaan läppäri silloin.

    Lukioaineissa on paljon sellaisia, joita nuori käy vaan pakosta. Niiden oppiaineiden kirjoja on jonkun verran kirjastoissa ja ne ovat kesällä vapaana. Silloin voi lainata kirjan ja röyhkeästi skannata sen. Monilla on töissä tai kotona skannaavia printtereitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo YTL:n vaatimukset - lukuunottamatta USB-paikkoja ja sitä ethernetiä - ovat aika vaatimattomat. Rehtorin mukaan riittää kun kone käynnistyy ja siinä on akku; koneen voi hakea vaikka kierrätyskeskuksesta.
      Koska teini ei itse halunnut koko konetta, eikä sijoittaa siihen rahaa (toisin kuin veljensä), ostimme halvimman mitat täyttävän kapineen.

      Skannaaminenkin on käväissyt mielessä, mutta kesäaika on jo neroutta!
      Tämänkertainen teini ei tosin halua opiskella mitään näytöltä...jos olisi mahdollista, se luultavasti haluaisi kaikki kirjat kuunneltavina versioina, se on niin auditiivinen.

      Poista
  6. Huh! Taemppiä! Jotain tuollaista on siis joskus vielä edessä. Nyt meillä koululaiset menee vitoselle, neloselle ja ekalle. Yksi jää vielä kotiinkin mun työpäivieni iloksi. *sarkasmia* Oikeasti haastavimmin käyttäytyvä hoitolapsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä sinulle alkavaan syksyyn!
      Sekajoukoissa tuntuu usein siltä, että oma lapsi on kaikkein haastavin.

      Poista