Yöllinen angst

Kolmelta piti käydä sulkemassa parvekkeen ovi.

Kun minä herään yöllä teen ihan kaikkeni ettei minun tarvitsisi nousta ihanasta lämpimästä pesästäni.
Jos voisin valita, en liikkuisi yhtään mihinkään. Olisin vain hiljaa paikallani ja antaisin unen aaltojen vaeltaa ylitseni.

Joku naapureistamme on kovasti toisenlainen.
Hän panee tupakaksi.

Sinänsä se on tietysti jokaisen oma asia, miten itseään myrkyttelee - mutta kello kolmelta yöllä?

Vähän käy sääliksikin semmoista: että on niin kova stressi tai tupakanhimo tai jotain että kolmelta yöllä hipsuttelee savuttelemaan.

Palasin omaan suloiseen pesääni, yritin olla kuulematta kun kissat halusivat parvekkeelle ja yritin olla ihan hiljaa paikallani että uni veisi minut mukanaan.




**
Mistä tietää että on urheilevan nuoren läheinen /huoltaja)?



Kinesioteipin krämmäleitä on ihan joka helkkarin paikassa.

6 kommenttia:

  1. Voihan olla, ettei naapurisi ollut edes ehtinyt nukkumaan vielä? Isäni oli kova tupakkamies, muttei hänkään yöllä noussut tupruttelemaan.

    Jos joudun yöllä nousemaan (esim vessaan), en laita valoja ja yritän väistellä myös ulkovalojen osumista silmiin, se herättää nimittäin sen verran, että on hankala nukahtaa uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. minäkin hiippailen pimeässä ja toisinaan vielä silmät kiinni, varmuuden vuoksi ;)

      Ihmettelen tätä naapuria - en tiedä mistä asti savu tulee - sillä päiväsaikaan ei koskaan haiskahda. Tai äärettömän harvoin. Siksi minulle on noussut mielikuva yöllisestä stressivalvojasta.

      Poista
  2. Mulla on naapuri joka käy tupakalla öisin ja siten jatkaa uniaan... aika koukussa pitää olla. (Ja mä sentään olen entinen himotupakoitsika, mun pitäis tietää/ymmärtää, mutta en mä kyllä yöllä noussut. Aamulla toki ekana piti sitten.)

    Mulla oli aika karu herätys kans: kahdeltatoista ulisi palovaroitin. Mun havaintojeni mukaan ihan turhaan. Puoli yhdeltä, kun olin juuri vaipunut takaisin uneen, asia toistui. Revin patterin irti mutta huonostipa sitten loppuyö meni kuitenkin: alitajunta pelkäsi tulipaloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen kerran repinyt palovaroittimen ruuveineen katosta, kun se rupesi piippaamaan sitä patterien-loppumis-ääntä. Mies sanoi, että vähempikin olisi ehkä riittänyt :P

      Poista
    2. Keskellä yötä siis ja meidän makkarissa. Mun unia ei häiritä!

      Poista
    3. :)
      mulla vois käydä samoin. Mun uniani ei häiritä!

      Poista