Lukuvuosi 2018

On ollut hyvä lukuvuosi: erilaisia kiehtovia (ja välillä vähemmän) kirjoja tästä maailmasta löytyy!
Aika paljon luin, vielä useampia aloitin, mutta en koskaan saanut valmiiksi.


Koko vuoden luetut: klik.

Tilastoja:
kaikkiaan luettu: 143 kirjaa
e-kirjoja: 37 kirjaa
englanniksi luettu: 11 kirjaa

luokittelutavasta riippuen
fiktiota (kaunokirjallista, chicklitiä, dekkareita) n. 63
elämäntarinota n. 35
selfhelpiä n. 20
yksi kirja luettu kahteen kertaan saman vuoden aikana (Kinsellan ei-erityisen ihmeellinen chicklit, koska kaipasin lohtulukemista)

satunnainen kirjastotapaturma

Vuoden kohokohdat - näistä olen vaahdonnut läheisilleni riesaksi asti. Ja muillekin, kenelle tahansa joka on osunut lähietäisyydelle ja joutunut kuuntelemaan.

elämäntarina

Michelle Obama: Minun tarinani. Vierastan vähän poliittisia elämäkertoja, tämä onneksi ei ollut sellainen, vaan inspiroiva, lämmin, inhimillinen, hyvin rehellisen tuntuinen, avoin elämäkerta. Intensiivinen ja puhutteleva lukukokemus, ja kumma kyllä myös hyvin samaistuttava, vaikka en millään tavoin jaa samaa etnistä tai kulttuurista taustaa. - "...en hetkeäkään ajatellut että rooli olisi helppo ja hohdokas. Niin ei ajattelisi kukaan, jonka nimeen liittyvät sanat ensimmäinen ja musta. Seisoin vuoren juurella tietäen, että joutuisin kiipeämään ylöspäin ennen kuin kelpaisin. (...) Olin oppinut että itseluottamus on joskus kutsuttava esiin omata sisimmästä. Olen toistellut itselleni samoja sanoja monet kerrat kiivetessäni monille vuorille. Olenko minä tarpeeksi hyvä. Olen." Kun katsoo yhdysvaltalaista muotoa länsimaisesta demokratiasta täältä itäisen pikkuvaltion lasien lävitse, sen monet tavat ja uskomukset näyttäytyvät lähes absurdeina: kuka teki Yhdysvaltain presidentistä muka koko maailman hallitsijan? Vahva suositus tälle, ehdottomasti yksi lukuvuoden kohokohtia!

Scott Kelly: Kiertoradalla. Vuosi avaruudessa. Insinööri - sukkulalentäjä - astronautti Scott Kelly kertoo urastaan ja erityisesti kansainvälisellä avaruusasemalla viettämästään vuodesta. Äijämäisesti kirjoitettu kirja; huikeasti tietoa ja näkökulmia astronauttiuteen, siinä ala joka vaatii luonteenlujuutta. Luin aivan ahmimalla ja suosittelin heti kaikille ympärilläni oleville ihmisille, sekä jakelin auliisti astronauttiaiheista nippelitietoa kaikille läheisilleni. Mainio.

kotimainen kaunokirjallinen

Vilja-Tuulia Huotarinen, Satu Koskimies: Emilia Kent. Runotytön tarina jatkuu. Fanfictionia, entisaikojen tyttökirja! Suloinen, tyylillisesti alkutekijälleen uskollinen jatko-osa Uudenkuun Emilian, Runotytön tarinaan. Runotyttö-sarja oli suosikkini Montgomeryn tuotannosta (en oikein koskaan päässyt sisälle Anna-sarjaan, vaikka niitäkin luin). Emilia epävarmuuksineen, taiteellisine pyrkimyksineen oli sielua kutkuttava samaistumiskohde. Huotarinen ja Koskimies ovat onnistuneet luomaan ihanasti tyttökirjahenkisen, tyylillisesti Montgomeryä kauniisti jäljittelevän jatko-osan Emilia-sarjalle. Lue, kun kaipaat tyttökirjoja, mennyttä maailmaa ja Uudenkuun Emilian aavistuksen verran ylitsepursuavan romanttista sanamaalailua. Kiitokset kirjailijoille myös siitä, että aiempien osien tapahtumia palautettiin riittävästi mieleen, aika paljon oli jo unohtunutkin. Kirjassa oli selvästi myös häntä ja jatkomahdollisuus tarinalle Uudenkuun Elisabethista.

Roope Lipasti: Ruotsinlaiva. Olen fanittanut Lipasti aina. Ja voi Roope, minkä teit? Kun lukuvuosi alkaa näin mieluisissa merkeissä, mitä voikaan olla tulossa! Ruotsinlaivalla Lipastin kieli elää notkeana, ja useammalla aikatasolla seikkaileva tarina vei ainakin minut mennessään. siinä vaiheessa kun tajusin, missä ihan oikeasti mennään, aloin haukkoa henkeäni. Eloisaa, kypsää Lipastia. E-kirja.

ulkomainen kaunokirjallinen

Libby Page: Pinnalla pysymisen taito. Aivan ihana kirja yksinäisyydestä, ystävyydestä, yhteisöllisyydestä ja pitkästä rakkaudesta. Vanha maauimala aiotaan muuttaa ekslusiiviseksi tenniskentäksi. 86-vuotias Rosie ja nuori toimittaja Kate tutustuvat jutun kirjoittamisen myötä, jakavat elämäntarinansa, uimalan historian, asuinalueen historian ja keräävät ympärilleen yhteisön puolustamaan uimalaa. Kertakaikkisen ihana ja koskettava yhden iltapäivän mittainen retki kesään ja maauimalaan.

chicklit

Allison Pearson: How Hard Can It Be? Muistatko vielä Kate Reddyn joka painoi menemään Täydellä teholla yötä päivää? Kate kipuilee viidenkympin kriisissä siinä missä puolisonsakin. Mies on vaihtanut työelämän joogaohjaajakoulutukseen ja terapiaan, lapset ovat teini-iässä ja sekoilevat somessa, oma äiti ja appivanhemmat ikääntyvät ja tarvitsevat jatkuvaa hoivaa, Kate tekee paluun rahamaailmaan. "Onko tämä normaalia ahdistuneisuutta? Tuntuuko kaikista naisista siltä, että ovat yksin päivystämässä lennonjohtotornissa?" (oma käännös). Muisti pätkii, koko ajan väsyttää, koskaan ei nukuta, menopaussi häiritsee elämää, tohtori Libido yrittää palauttaa libidon.
Kirja etenee saman kaavan mukaisesti kuin ensimmäinenkin osa. Loistavaksi chicklitiksi tämän (ja ensimmäisen osan) tekee naismaailman armottomuuden kuvaus: ihan juuri tältä tuntuu, kun ei oikein koe riittävänsä yhtään mihinkään. Edes itselleen: kun yrittää riittää kaikille muille, ei jää itselleen mitään. Ja rakkaus - hyvässä chicklitissä on aina mukana rakkaus. Jos pidit ensimmäisestä osasta, pidät tästäkin: nauroin, melkein itkin ja hyrisin hyvää mieltä. Toivottavasti tästä tulee myös käännös.

selfhelp

Gretchen Rubin: Onnellisuusprojekti. "Olen aina kuvitellut kasvavani pois omasta vajavuudestani" -kun kirja alkaa näillä sanoilla, se ei voi olla huono - olen aina kuvitellut näin, ja kivuliaasti tajuamassa, että kukaan ei voi kasvaa pois omasta vajavuudestaan - itsensä kanssa on elettävä. Omaan elämäänsä voi vaikuttaa, voi elää tyytyväisemmin, onnekkaammin, onnellisemmin, tarmokkaammin. Yksi ehdottomia suosikkejani kaikista elämäntapaoppaista; konkreettinen, napakka, tarmokas. Luennassa ties monettako kertaa. Lainasin (tai varasin) samaan syssyyn kaiken Rubinin kirjoittaman, jota saatavilla omassa kirjastossamme on. Tykkään Rubinin konstailemattomasta tyylistä, asiallisuudesta, konkreettisuudesta. Tykkään tarmokkuudesta, siitä että voit muuttaa elämääsi muuttamatta sitä

tietokirja

Maarit Knuuttila: Kauha ja kynä. Keittokirjojen kulttuurihistoriaa. Katsaus suomalaisten keittokirjojen historiaan ja keittotaitoon. Kiehtova pieni näkökulma oletettavasti tekijänsä väitöskirjaan ja siihen liittyvään aineistoon. Suomalainen keittokirjaikoni Kotiruoka mainittiin useaan kertaan. Pidin mittayksiköistä ja kaikista sitaateista, pidin kaikista keittokirjoista. Pidin tästä kirjasta.

Jenny Kangasvuo, Jonna Pulkkinen, Katri Rauanjoki: Kotvimisen vallankumous.Kertakaikkisen oivallinen kirja kotvimisesta ja vääjäämisestä (sekä vähän myös prokrastinaatiosta)! Jouduin välillä kotvailemaan opuksen kanssa, mutt oi ja voi! Kyllä kannatti. Sellaisia kirjoja, jotka 1) herättävät innostusta ja inspiraatiota ja 2) aiheuttavat kysymyksen: miksi minä en keksinyt tuota ajatusta. Lue, jos olet kotviva tyyppi! E-kirja

työvoitto

 Daniel L. Everett: Don't Sleep, There Are Snakes. Life and language in Amazonian jungle. Tämän kirjan lukemista pidän työvoittona. Luulin lainanneeni semisti vauhdikkaan tarinan elämästä Amazonin viidakossa, olinkin lainannut ihan älyttömän kiinnostavan kielitieteellisen opuksen. Everett perheineen on -70-luvun lopulla lähtenyt SIL /Wycliffe -Raamatunkäännöstyöhön Brasilian viidakoihin. Kirja keskittyypiraha-heimokieleen pikemminkin kuin perheen elämään viidakossa, jos kohta viidakkoelämäänkin pääsee tutustumaan. Kielestä puuttuvat mm. luku- ja muut kvantiteettiin liittyvät sanat, värit sekä koko kulttuurista puuttuvat kaikenlaiset riitit ja myytit ja kielenpuhujat puhuvat vain todistettavista kokemuksista. Lähdepä siltä pohjalta veivaamaan pätevää Raamatunkäännöstä. Kirja oli työläs lukea kielitieteellisen terminologian ja ajattelumallin takia, mutta niin kiinnostava ja elähdyttävä, että sinnittelin eteenpäin pieni pätkä kerrallaan. Kaveri, joka haastaa Noam Chomskyn universaaliteorian ja uskaltaa kertoa oman vakaumuksensa vakavasta horjumisesta ansaitsee kunnon crediitit. Mahtilöytö kirjaston sinua saattaisi kiinnostaa myös -hyllystä!

oi! ja voi!

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin. Oi! oivoi! Miten voi olla näin inspiroiva kirja? En tiedä, onko tämä matkakirja vai tietokirja vai päiväkirja vai kirja kirjan kirjoittamisesta vaiko nelikymppisen kriisistä, mutta voi hyvät hyttyset että nautin tämän lukemisesta! Yönaiset ovat inspiroivia naisesikuvia, jotka ovat kyseenalaistaneet aikansa naiskäsityksiä ja toimineet niitä vastaan. Rakastin aivan erityisesti tutkimusmatkailijanaisia. Suosikkini oli naisista se, joka meni naimisiin, lähti suunnilleen heti perään matkoille maailman ympäri, ei koskaan palannut kotiin ja pisti miehensä maksamaan koko höskän. Mia Kankimäestä tuli kertaheitolla minun yönaiseni; on suorastaan vähän epäreilua keksiä näin oivallinen kirjaidea ja kirjoittaa aiheesta näin hyväntuulistuttava teos. Pidin aivan erityisesti Kankimäen kirjoitustyylistä ja siitä kuinka kirjoittaja on itse koko ajan läsnä kirjoittajana, että kirjoitus (työ-)prosessi on näkyvissä. E-kirja.

Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. Miten en ole lukenut tätä kirjaa koskaan aiemmin? Huumaannuin Kankimäen uusimmasta kirjasta jo alkukuusta; huumaannuin tästä vielä enemmän. Heittämällä lempikirjaksi - miten ihanasti Kankimäki kirjoittaakaan! 
 
Ulla-Lena Lundberg: Linnunsiivin Siperiaan. Kirjavinkki ystävältä. Matkakirja. Kun haluat vaeltaa tundralla, tarkkailla lintuja, pohtia Siperianmatkailua ja vaeltaa silmänkantamattomiin jatkuvassa autiudessa - lue tämä! Lue vaikka et haluaisikaan vaeltaa. Ihana, ilmava kieli ja karu maisema tekivät tästä matkakertomuksesta todellisen lepopaikan. "Joka katsoo ulos ikkunasta, se näkee oman hämärän peilikuvansa läpi kaiken sen mitä hän myös on. Meillä on takanamme pitkä kokemus. Useimmat meistä muistavat miltä tuntui kun oli siivet."

Tomas Sjödin: Se tapahtuu kun lepäät. Ruotsalaisen teologin kirjoittama levollinen ja levollistuttava kirja sapatista, levosta, rauhasta ja sen etsimisestä. Luin verkalleen ja säästellen, nautiskellen. Tämä on niitä kirjoja, joka pitäisi löytyä kirjahyllystä ja johon pitäisi palata säännöllisesti uudestaan ja uudestaan. Sapattilepo on ihmiselle elintärkeä. "joka aamu heräämme maailmaan, jota emme ole itse luoneet. Maailma on olemassa. Me olemme olemassa. Se, että lepää säännöllisesti, on elämän ihmettelemistä. Sitä ettei anna elämän muuttua itsestään selväksi."


Kirjailijalöydöt: Mia Kankimäki, Juha Itkonen
Näiden kirjoittajien kieli on erityisesti puhutellut, ihastuttanut, koskettanut.


Vuonna 2019 aion lukea uudestaan:
Kankimäki: Naisia joita ajattelen öisin
Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen sykkimään nopeammin
Konstig: Vuosi herrasmiehenä (luettu viimeksi 2017 loppupuolella)