Hajanaisia

Fillaripohdinta:
Kohta alkaa pyöräilykausi.
Perjantaina itse asiassa.
Toivottavasti ei sada.
Kävimme sunnuntaina vähän lämmittelemässä Lehtorin kanssa ja se oli ihan mukavaa ja olin jo maanantaina vähän lähdössä pyöräilemään, mutta koska olen piinallisen pihi, päätin käyttää bussikortin viimeiseen matkaan asti.
Arvatkaa huvittaako enää edes ajatella pyöräilyä?


*

Viruspohdinta:
murehdin enemmän sitä mahdollista karanteenia (koronteenia?) kuin varsinaista sairastumista.
Pitäisi tietysti murehtia juuri päinvastoin kun taidan kuulua vähän riskiryhmään.
Siskoni kuulemma murehtii toisinpäin.
Hänestä olisi ihan hyvä juttu elellä karanteenissa eikä se ahista. Mutta tauti kyllä huolestuttaa.
Niin ovat ihmiset erilaisia.
Ajattelin että vien joka kauppareissulta yhden ylimääräisen asian kotiin.

*

Liikuntapohdinta:
en käynyt koko talvena yhtään uimassa.
Oli liian märkää-kylmää-pimeetä.
Nyt olen käynyt kahtena peräkkäisenä keskiviikkona kun enää ei ollut ihan niin kylmää.
Vesi oli tuttu syli ja siihen oli hyvä mennä.
Jumpastakin kevytversio sujui vielä.
Mutta yksi iso probleemi minulla on: olen talven aikana kadottanut kaikki ajatukset.
Pitkästyn ihan älyttömän nopeasti ja minulla on ollut uimista (vesijumppaa) varten semmoinen hyvien ajatusten ajatuspankki, josta olen kaivellut filosofoitavaa pulikoinnin ajaksi.
Kun minä uin semmoisesti että sitten lopetan kun ajatukset loppuvat.
Ja nyt ne loppuvat ihan liian nopeasti.
Yhtenä vuonna suunnittelin lakkiaiset ja viime keväänä murehdin kaikenlaista murehdittavaa, ja sitten haaveilin kesän matkasta, mutta nyt ei ole mitään mitä haluaisin ajatella.
En pysty pohtimaan lakkiaisia, koska abitura on pohtinut ne valmiiksi jo, enkä uskalla sekoittaa niitä.
Että mitä oikein rupeasin pohtimaan?
Lehtori ehdotti että keskittyisin uimatekniikkaani, mutta se on kyllä täysin vastoin minun vakaumustani.

*

Vakaumuspohdinta:
Kaikessa ei tarvitse olla niin helkatan päämääräinen.
Aika monia asioita voi tehdä ihan vain siksi että se on kivaa.
Ei tarvitse mennä taidekurssille tai uimatekniikkakurssille tai kirjoituskurssille.
Sen kuin taiteilee, ui ja kirjoittaa vain.
Vielä tärkeämpää olisi että lapset voisivat taiteilla, uida ja kirjoittaa vain, ilman että täytyy tulla miksilie ammattimaiseksi siinä mitä haluaa harrastaa.

Elman vakaumuksen mukaan vesivärikiposta voi oikein hyvin ottaa iltahömpsyt

*

Teinikeskustelupohdinta

teini: äitihei, puhunko mä murretta? tai siis miltä meidän murre mahtaa kuulostaa ulkopuolisesta?

minä: no kato telkkarista vähän aikaa Jetirostedtia(*).

teini: eew! eikä!

minä: ethän sä silleen puhu, mutta siltä se kuulostaa ulkopuolisesta. oon pahoillani.









2 kommenttia:

  1. Täällä alkaa väkisinkin viruspohdinta lisääntyä vähän joka kantilta, kun tässä meidän pikkukaupungissa on paitsi asetettu kymmeniä ihmisiä karanteeniin, myös suljettu noin 400 oppilaan koulu (tänään) ja kehotettu lukiolaisia (tai ainakin annettu lupa) opiskelemaan kotoa käsin itsenäisesti. Ja nyt kun sen suljetun koulun oppilaista kukin tahoillaan on harrastanut myös erinäisiä joukkourheilulajeja tai kuvataidekerhoja tai mitä kukin onkin harrastanut, niin onhan siinä jo sekoittunut monen koulun monenlaisia oppilaita, eikä kukaan varmasti enää tiedä kuka on altistunut ja missä vaiheessa. Että vissiin pakko alkaa kohta vakavissaan pohtia sitä ruokavarastojen pienimuotoista keräilyä nyt, kun vielä on vapaalla jalalla. Eikähän kaikkein vähiten huoleta se, että jos yksinyrittäjämies joutuu karanteeniin, hällä ei enää sen jälkeen ole yritystä, jossa yrittää. Se on vaan fakta, eikä ollenkaan kiva sellainen.

    Uimaan en ole ehtinyt aikoihin, enkä salillekaan ja nyt ei oikeastaan tee edes mielikään. Kävelen mieluummin metsässä ihan itsekseni ja koitan ajatella hyviä asioita. Tai en ainakaan ajattele viruksia.

    Ja samaan olen päätynyt kuin sinäkin, että ilman pääämäärää ja laatukriteereitä on ihan hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paniikkia en vieläkään suostu kokemaan (paitsi aamuyön pimeinä tunteina), mutta varatumaan olen jo ruvennut.
      Tuon joka kerta kaupasta vähintään yhden ylimääräisen asian.

      Työpuolella yhtäkkiä menikin pakka kokonaan uusiksi, ja jos tämä jatkuu pitkään, voi työ olla enää muisto vain.

      Poista