Kohti tavallista arkea

kesälapsi lähti kotiinsa viikko sitten. 

Albert Edelfelt: Leikkiviä poikia rannalla

 

Lehtorin kesäkatko loma? työnkeskeytys? päättyy alkuviikosta.

Hapuilemme yhdessä ja erikseen kohti tavallista, kahden aikuisen arkea.

Se on omituista.

Niin kuin vaikka sunnuntai. Siinä oli loputtomiin aikaa ja tilaa ja mahdollisuuksia.
Kivojen juttujen lisäksi tein kaikenlaisia tylsiä juttuja ja aikaa vain oli ja oli ja oli ja olin rento.
alan hiljalleen ymmärtää mitä palautumisella voidaan parhaimmillaan tarkoittaa

Tulevat viikot näyttäytyvät sarjana mahdollisuuksia.

Vasta nyt hahmotan sen, kuinka paljon nuorison läsnäolo - silloinkin kun ne oikeastaan eivät enää ole minua tarvinneet - on määritellyt tekemisiäni ja menemisiäni.
Iltatyöt - ei haittaa.
Uimaan aamulla tai illalla - ei haittaa.
Omia menoja viikonloppuna - ei haittaa.
Tiedän että Lehtori on ja pysyy.
Vaikka pikkulapsi- ja alakoululaisaika oli omalla tavallaan sitovaa, koen että teini-ikäiset ja aikuistuvat nuoret ovat tarvinneet ja kaivanneet läsnäoloani intensiivisemmin.
Heidän aikuisennälkänsä, heidän murheensa ja ilonsa ovat olleet osa arkeani voimakkaammin kuin olen ymmärtänytkään. He ovat pitäneet minut kotipiirissä tiiviimmin kuin myönnänkään.
Kun aikuisuutta kohti hapuileva sanoo sä et oo koskaan kotona siinä on valtava sanoma.
Silloinkin kun se nuori istuu omassa tilassaan kuulokkeet korvissa, se on kaivannut tietoisuutta siitä, että aikuinen on.

Ja vieläkin se herättää minussa suurta ristiriitaa.
Yritin puuttua yhden nuoren elämään ohjeistamalla ja kyseenalaistamalla hänen ratkaisujaan. tyhmää minulta, myönnän.
Sain vastaukseksi silmien pyörittelyä, olkien kohauttelua ja oikein perinteistä joojoota.
Kotiinsa nuori lähti niskojaan nakellen.
Ja vielä samana päivänä: tuu auttamaan, mulla on kauhee ötökkä täällä ja se ei mee ulos. Lehtori oli hövelillä tuulella, minä en niinkään.
Toisella kädellä ne tyrkkivät kauemmas, toisella kiskovat tykö, tunkevat iholle pelkällä viestin kilautuksella.

Sitä opettelen, irroittautumista.
Omaan aikuisennälkääni vastaamista.

*

Sunnuntai-iltana, kun olimme kumpikin tehneet kivoja ja tylsiä juttuja, yhdessä ja erikseen, istuimme toverillisesti olohuoneen (työ-)pöydän ympärillä.
Lehtori katsoi shakkia tai futista, minä hahmottelin tulevaa viikkoa ja kirjoitin päiväkirjaa.
Jostain mielenpohjalta nousi muistikuva ajasta kolme pientä ihmisikää sitten.

*

Kävimme hakemassa tulevan kauden kulttuuripläjäytykset: liput kolmeen konserttiin ja kahteen teatteriesitykseen.

kävimme pikipäin Ateneumissa katsastamassa Edelfeltin.