Minulla oli koko elokuun sellainen tunne, että lukeminen ei oikein etene.
Töissä oli tiukkaa.
Stressasi.
Otti päähän.
Mutta kai sitten kuitenkin luin.
Mirella Mäkilän Seuraavana Tampere oli todellista hyvänmielen luettavaa - sille suositus kun kaipaat hymyilevää kirjaa.
Jenny Jacobsonin Ystävää etsimässä oli sekin oivallista luettavaa.
Tomas Sjödinin arkihartaustyyppistä jutustelevaa elämäntarinaa luen aina silloin tällöin uudestaan, vaikka kirjat alkavatkin olla jo vähän vanhentuneita. Aloitin perheen elämäntarinasta, mutta tavoitteeni on itse asiassa lukea Sjödinin kirja sapatista (kun vähän on niinkuin stressiä ja väsymystä ilmassa, ja tiedän että se on hyväätekevä kirja levosta)
Sellainen peruskuukausi lukemisessa, ei oikein mitään suuria kirjoja, mutta mukavaa ajanvietettä arkisen arjen keskellä.
Jatkoin lukuaikapalvelua, siellä on jonossa pienen kirjaston verran kirjoja. En tahdo millään kyetä valitsemaan, mitä lukisin seuraavaksi.
Luetut alla uusimmasta vanhimpaan ja koko vuoden katsaus TÄSSÄ
|
koko kesän minulla oli tavoitteena istua parvekkeella syömässä onnistuihan se - elokuun viimeisenä viikonloppuna
|
Elokuu 2023
Jenny Jacobson: Ystävää etsimässä. Majsan on juuri jäänyt leskeksi, ja ikävöi Sturea kovasti. (niin kovasti että säilyttää Sturea ruokakomerossa). Garbo on vajonnut ylellisestä elämästä piinalliseen köyhyyteen ja yksinäisyyteen ja elää näpistämällä ruokakaupoista ruokaa. Majsan tarjoaa majoitusta kodissaan pitääkseen taloutensa tasapainossa ja mutkien kautta naiset tutustuvat, Garbo muuttaa Majsanin kotiin. Naiset alkavat jakaa yhdessä elämäänsä ja ratkoa ongelmiaan. Kirja on kertomus surusta ja yksinäisyydestä, mutta myös ystävyydestä, vanhenemisesta ja uusista mahdollisuuksista. Tykkäsin - erityisesti Sturesta ja hänen seikkailuistaan. Lempeä, paikoin melkein sadunomainen tarina - lue ihmeessä! Hybridi: e-kirja - äänikirja - e-kirja.
Jill Mansell: Silkkaa piknikkiä. Lara matkustaa isänsä hautajaisiin kotikaupunkiinsa, parinkymmenen vuoden jälkeen. Hän kohtaa nuoruudenystävänsä joka on menossa naimisiin sen ainoan oikean kanssa. Lara joutuu tekemään tiliä menneisyytensä kanssa, Evie tulevaisuutensa. Perushyvää lukukelpoista viihdettä, kirjan nimi vähän ihmetytti kun piknikkiä taisi olla kirjassa vain kertaalleen. Kirjan alkuperäinen nimikään ei oikein vastaa kirjan sisältöä. Ihan lukukelpoinen.
Jenny Colgan: Suolaisten tuulten saari. Asianajajan avustajana työskentelevä Flora on rakastunut esimieheensä. Hän saa työkomennuksen kaukaiselle synnyinsaarelleen, jonne hän ei ollut aikonut palata ikinä. Pomokin siellä välillä pistäytyy. Kesäistä tuulisen saaren romantiikkaa, vähän haparoiva yritelmä kyllä. Leppoisa välilukeminen, ei anna eikä ota.
Maija Kajanto: Sahramisyksy. Kolmas osa Kahvila Koivu -sarjassa. näköjään viihdekirjoista tehdään heti kättelyssä sarjoja. Sympaattinen jatko-osa Pyhävirran kylältä, kahvilan ja hotellin pyörittämisen kurimuksesta. Kristiinaa pohdituttavat outojen tulipalojen sarja ja oma tulevaisuus. Pitkästä aikaa äänikirja luureissani. Sympaattinen, syksyinen, mausteinen kertomus, edellyttää että on lukenut aiemmat osat, muuten ei ehkä pääse tarinaan kunnolla kiinni. Äänikirja.
Donna Leon: Hetken huumaa. Välilukemisena jo aiemmin lukemani komisario Brunetti. Sairaalan laiturilta löytyy kaksi vakavasti loukkaantunutta nuorta naista. Kuka naiset on sinne tuonut ja mitä oikein on tapahtunut? Pienen rikoksen selvittely paljastaa suuremman. Hetki Venetsiassa, Brunettin perheen, hyvien ruokien ja viinin parissa tekee aina hyvää. E-kirja.
Carole Matthews: Suklaaseuran naiset. Neljän naisen ystäväjoukkio kokoontuu herkuttelemaan suklaalla paikalliseen suloiseen suklaakahvioon. Suklaa suupielistä tursuten käsitellään peliaddiktiot, petolliset poikaystävät, rakkaudettomat avioliitot ja muutamat muut elämän eteen heittämät kriisit. Jotenkin tässä kirjassa tapahtui kriisejä ihan liikaa ja loppu jäi silti jotenkin puolinaiseksi. Ja sitä suklaata, sitä oli ihan helkkarin paljon. Sellainen ihan kiva viihdekirja; en muista enää edes henkilöiden nimiä - luin sitä tosin aika paljon öisin, kun uni ei tullut silmään. E-kirja.
Tomas Sjödin: Kun lehdet putoavat, näkyy keittiöstämme kauemmas. Pastori Tomas Sjödinin hartauksentapaisia, elämänkerrallisia muisteluksia perheestä, jonka kolmesta lapsesta kahdella on etenevä tunnistamaton aivosairaus. Miten ihminen jaksaa, mitä tapahtuu uskolle? Kaunis, herkkä kirja kovasta arjesta tohinaisessa pikkulapsiperheessä. Kirja alkaa olla jo vähän vanha, mutta jotenkin niin ihanan luettava silti.
Kirsti Ellilä: Miehenvaihtoviikot. Emmi saa opintonsa päätökseen, jää työttömäksi pätkätöiden varaan, parisuhde ei oikein toimi ja vanhemmatkin ovat Emmin mielestä tuuliajolla. Kirja on kirjoitettu 1990-luvun puolivälissä ja siitä on nyt otettu uusintapainos. Tarina sijoittuu väljästi Turuntapaiseen kaupunkiin. Leppoisaa luettavaa, kestää aikaa - tarinassa ei ole liikaa viittauksia omaan aikakauteensa. Emmi etsii itseään, parisuhdettaan ja suhdetta vanhempiinsa. Yksi yksittäinen lause koko kirjassa jysähti: "isä vietti 50-vuotispäiviään" - olen samanikäinen kuin lukemieni kirjojen päähenkilöiden vanhemmat. Siinä kohden teki mieli heittää kirja kesken.
Mirella Mäkilä: Seuraavana Tampere. Roosan elämältä putoaa pohja ja Roosa joutuu palaamaan vanhaan kotikaupunkiinsa Tampereelle. Letkeänhauska hyvänmielenkirja - ekstraplussat rouheasta Tampereen murteesta - luin kirjan (en siis kuunnellut äänikirjana) ja murre oli kirjoitettu jotenkin niin oivallisen hyvin, että hymyilytti ja hykerrytti ja korvissa kaikui Tampereen suunnalta olevien työtuttujen nuotti (pahoittelut Juha ja Pekka, jouduitte anopin rooliin!). Lämmin suositus kun kaipaat hyväntuulista parisuhdekriisiä. E-kirja.
Lucy Vine: Seitsemän eksää. Esther löytää pubista vanhan lehden, jonka mukaan jokaisella on seitsemän eksää ennen kuin löytää sen oikean. Esther alkaa etsiä eksiään ja tarkistaa, olisiko joku heistä ollut sittenkin ihan se oikea. Tarina pyörii hetkittäin vähän sekavasti ajassa, paikassa ja ihmisissä, mutta kasvaa sentään jokinmoiseksi kasvukertomukseksi. Kategoriaa ihan kiva, tulipa luettua. Joku tarinassa kuitenkin kiskoi puoleensa, kun en heittänyt kesken. E-kirja.
Pirjo Mellanen: Matkustin Albaniaan. Mellasen eläköitynyt pariskunta hankkii eläkepäivien kakkosasunnon Albaniasta. Päiväkirjamaisia muisteluksia, kohtaamisia, ihmettelyä, elämää eteläisessä Albaniassa, Korfun saari horisontissa. Vahvisti mielikuvaani siitä, mitä Albania on. Äärettömän sympaattinen matkakirja.
Marianne Power: Rikkaaksi, hoikaksi, naimisiin - yhden naisen yritys selvittää, onko self help-oppaista apua elämänmuutokseen. Kolmikymppinen toimittaja päättää elää vuoden päivät self help-oppaiden ohjauksessa: tavoitteena on kirjan nimen mukaisesti tulla rikkaaksi ja hoikaksi ja päästä naimisiin. Hyvin rehellinen kuvaus (tai niin oletan) siitä, kun kaikki ei menekään ihan niin kuin on kuvitellut. Olen lukenut kirjan muutamia vuosia sitten, tämä kesti kyllä toisenkin lukukerran. Sellaista jäin pohtimaan, ovatko naimisiin pääsy ja hoikkuus erityisen tyypillisiä brittiläiselle/irlantilaiselle naiskuvalle? (vai olenko viime aikoina lukenut poikkeuksellisen paljon brittiläislähtöistä chicklitiä). Se tuntuu olevan varsin läpitunkeva teema: pitäisi olla hoikempi jotta pääsisi naimisiin, ja juuri muita elämäntavoitteita ei naisella tunnu olevan. Sama teema nousee toki esiin melkein kaikessa naisille suunnatussa viihteessä, mutta jostain syystä ne tuntuvat korostuvan nimenomaan britti-/irkkukirjallisuudessa. Kotimaisessa viihteessä päämääränä on pikemminkin parisuhde kuin juuri naimisiinpääsy ja kehoonkin suhtaudutaan vähän vähemmän pakkomielteisellä otteella. (kyllä tietysti pitää olla hoikka/laiha, mutta jonkinlainen pakkomielteisyyden viimeinen vääntö vaikkapa kotimaisesta viihteestä tässä mielessä puuttuu)
Stine Pilgaard: Metriä sekunnissa. Viehättävä ja vähän outo kertomus nuoresta parista pienellä paikkakunnalla. Pikkupaikkakunta ja sen sisällä vielä pienempi yhteisö toimii eri tavalla kuin kertomuksen nimetön pariskunta. Mies on opettajana kansanopistolla, nainen on opettajan vaimo. Perheessä on pieni lapsi. Nainen käy lähes loputtomiin autokoulua ja kirjoittaa vastauksisa paikallislehden kysymys-vastaus -palstalle. Pikkuvauva-arjen ja vieraan paikkakunnan on hankala ottaa omakseen sosiaalisesti vähän töksähtelevää ja turhan suorasanaista naista. Kirja oli yhtäaikaa hauska, outo, surullinen ja viehättävä. Kertomus muodostui naisen erillisyyden ja yksinäisyyden kokemuksista ja muisteluista, tuutulauluista ja kysymys-vastauspalstan kysymyksistä ja vastauksista. Lukeminen vaati keskittymistä melkein enemmän kuin mitä minulla tällä hetkellä on. Lukukokemus oli ehdottomasti positiivinen mutta outo, suosittelen! E-kirja
Sophie Kinsella: Himoshoppaaja vierailla mailla. Kaipasin lukuaikapalvelun e-kirjojen lomaan ihan perinteisen pokkarin tuntua. kaikkihan tietävät että paras kirjaformaatti on kulmista ja selkämyksestä kunnolla käytetty oma pokkari. antikkapokkareista ei ihan täsmälleen tule samaa fiilistä. Luin tämmöisen himoshoppaajan välikirjana. Oli semmoinen kuin muistin: helppo, huoleton, kevyesti myötähäpeää herättävä, hyväntuulinen. Ja oli mukavaa hypistellä oikeaa kirjaa välillä.
värikoodisto
chicklit (viihde /feelgood/hömppä)
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja
muu (proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)
|
muinaistulien ilta parvekkeella lähiössä |
|
menossa mukana myös Arppu |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti