taloudellisuuspohdinto

 Taidan joutua opettelemaan kokonaan uudenlaisen elämänasenteen.

Noin yleisesti ottaen olen yhtäaikaa huoleton ja säästäväinen rahojeni kanssa.

Huolettomasti härvään menemään sitä, mikä käyttötilillä on, ja sen vastapainoksi hysteerisen nipona pidän kiinni niistä pienistä käpysistäni joita olen onnistunut säästöön riipimään. 

Pitää ruveta ajattelemaan päinvastoin. Rohkeasti ottaa säästöistä käyttöön se, mitä elämiseen tarvitaan ja kun sen kerran on käyttötilille siirtänyt, täytyy ruveta pitämään aivan tiukkapipona kiinni jokaisesta killingistä.

Siinä on opettelemista. 

Ja toinen, mitä täytyy nopeasti sisäistää, on se että kyse ei ole tammikuusta tai helmikuusta.
Kyse on vuodesta ja kahdesta.

Ei riitä että olen säästäväinen koko tammikuun - tammikuussa on kuitenkin periaatteessa käytössäni ihan normaali palkka.
ja itse asiassa vähän enemmänkin kun palkanlaskenta oli unohtanut indeksikorottaa palkkoja, ja ne tulivat nyt kerralla. ja menivät säästöön. tiukasti.

Ei.
Tammikuussa opetellaan.
Helmikuussa toteutetaan ja sitten aletaan kituuttaa.

Meidän taloudenjaossamme minä vastaan ruuasta ja Lehtori asumisesta.
Lehtori vastaa myös enemmän säästämisestä ja sijoittamisesta.
Minä vastaan lapsista.
tai mitä lapsia ne nyt enää ovat. aikuisia. yksi niistä tarvitsee vielä vähän boostausta, kaksi muuta ovat jo aika omavaraisia.

Normaalisti olen laittanut aina palkkapäivänä 800e taloustilille, ja aika tarkkaan sen olen meidän kahden hengen taloudessamme kuluttanutkin.
se on voinut kyllä pitää sisällään nuorison kauppareissuja ja ties mitä ylimääräisiä roskaruokasyöminkejä.

Se pitää saada muuttumaan. Ja paljon. 

Päätoimisena opiskelijana kuulun semmoisen ylellisen etuuden piiriin, että lähipäivinä saan oppilaitoksesta ilmaisen ruuan. 
Sovimme Lehtorin kanssa, että kouluruoka on meillä kummallakin päivän pääateria.
Ja kotona syödään pieniä Juttuja.
mehän elämme vain Jutuilla. Luulen että Juttuvalikoima muuttuu laatikoiksi ja keitoiksi, joista riittää useammalle kuin yhdelle aterialle.

Toisena opettelen punalapputuotteet. Minussa on syvään iskostettuna semmoinen pelko, että vanha ruoka tappaa. 
Minun on ollut todella vaikea opetella syömään useana päivänä peräkkäin samaa ruokaa, mutta siihen olen hiljalleen oppinut.
Olen uskaltanut jatkaa kun en ole kuollut. eivätkä lapset. eikä Lehtori.

Nyt pitäisi sitten rohkaistua ostelemaan punalappuja ilta-alella tai ilman
ilman. en jaksa olla hereillä niin kauan että saisin illan tupla-alen.

Kyllä oli kuulkaa semmoinen olo että pelaan hengelläni rulettia kun tein sapuskaa punalappujauhelihasta. 
Mutta olen hengissä!
Olen hengissä vaikka söin sitä kahtena peräkkäisenä päivänä!
onnistuin huijaamaan punalappuja.

Kolmantena mietin, mistä kaikesta voin luopua.
Ensimmäinen, ja kipeää tekevän konkreettinen, on kotimainen pakastevadelma. Tähän mennessä olen kuluttanut sitä kaksi tai kolme rasiallista viikossa. Se on kymmenen tai viisitoista euroa. Viikossa. 
Sieluun sattuu.
sekä niihin kulunut raha että herkusta luopuminen. ja ei. älkää tulko ehdottamaan mitää marjastamista kesäisin. meidän lähiökeittiömme pakastimeen ei mahdu vuoden vadelmia jos vaikka sen verran jostain onnistuisinkin niitä noukkimaan.
Rakastan vadelmia jogurtissa tai viilissä, mutta niille on jatkossa paikkansa vain juhlapäivinä.

Toivon, että saan opiskelijakortin todella pian. Liikuntapalveluilla on tammikuussa kamppis: koko vuoden liikunnat alehintaan. Opiskelijalle se on 100e. Saan sillä satasella käydä vuoden aikana uimassa ja punttisalilla ja kaikissa kaupungin maksullisissa omatoimiliikunnoissa vaikka joka päivä.
Tavalliselle aikuiselle se on 200e.
tämä on yksi hienoimmista konkreettisista päätöksistä joita Turku on tehnyt edistääkseen kaikenikäisten ihmisten liikuntamahdollisuuksia ja hyvinvointia. Olen odottanut tätä kausituotetta jo elokuusta asti. 
Että sen ostan heti tammikuussa. Joko täydellä hinnalla tai opiskelijahinnalla.
toivottavasti opiskelijakortti ehtii!

Opiskelijakortilla lataan myös bussimatkoja.
Minulla on tavallisen aikuisen bussikorttia suunnilleen helmikuun puoliväliin asti, mutta heti kun saan opiskelijakortin, menen muuttamaan bussikortin ja lataan siihen säästöillä bussimatkoja mahdollisimman pitkäksi aikaa. 

Kiipeilykortti katkeaa helmi-maaliskuun taitteessa. Silloin pitää tehdä väliarvio siskon kanssa: ehdimmekö käydä hallilla niin paljon, että vuosijäsenyys kannattaa pitää voimassa. Ja onko siitä opiskelijavaihtoehtoa.

Pankista käyn katkaisemassa kaikki suoravelotukset. Minulta menee palkkatililtä suoraan hiukan sijoitukseen ja hiukan sille säästötilille, jota nyt alan syödä. On aivan turhaa kierrättää rahaa edestakaisin. Ne suoraveloitukset tauolle, kunnes minulla on joku käsitys siitä, miltä talouteni alkaa vaikuttaa.
aika ovela on ollut se pankkineuvoja, joka nuo säästöt ja sijoitukset on minulle rakentanut. en pääse itse katkaisemaan niitä suoraveloituksia.
Luottorajaa korotin jo aiemmin syksyllä kun oli syvä epätoivon hetki. 

Äänikirjapalvelun olisin halunnut maksaa vuodeksi eteenpäin. Se ei kuulemma ollut mahdollista. 
Minulla on sellainen perhejako-hommeli ja kanssani kirjoja lukevat ja kuuntelevat kaksi nuorta. 
Sanottavaa säästöä ei olisi tullut siitäkään, että me jokainen olisimme ottaneet kullekin erillisen opiskelijahintaisen palvelun ja haluan pitää tämän voimassa näillä nuorilla, että tulevat lukeneeksi tai kuunnelleeksi edes jotain. 
Olisin mieluusti maksanut siitä palvelusta kerralla vuodeksi eteenpäin, nyt kun vielä on hyvät ajat.
Vähän olen pahoillani joustamattomuudesta.
En jaksa etsiä, onko joku toinen palvelu notkeampi tässä asiassa, ehkä selvittelen pikkuhiljaa.

Verokorttia pitää vissiin rukata jossain välissä. Ehkä helmikuussa. Tai maalis. 

Keikkahommista menen sopimaan tammikuun puolivälin tuntumassa - kun olen saanut lukujärjestyksen ja henkilökohtaistamissuunnitelman. 

*

Lehtori on meidän perheen ainoa sivistymätön, joka ei opiskele yhtään mitään. Paheksuimme häntä.
Ehdotin että se alkaisi opiskella jotain.
emmä nyt mitään väitöskirjaa jatka, mitä mä siitä hyödyn?
Minä sanoin että ei kaikesta aina tarvitse niin hyötyä olla, voisi mennä vaikka heprean alkeita opiskelemaan tai jotain muuta ihan huvikseen.
Ei ollut kuulemma tullut ajatelleeksikaan semmoista vaihtoehtoa.

*

tätä matkaa voi seurata myös instassa @keksiakainen_aikuisopiskelija - tuu matkalle mukaan!

tämä metsätie jää kohta taakse.
tämä on työmatkan
synkein ja pelottavin kohta 
varsinkin iltapimeässä.