Huomioita - päivät 16 ja 17

keskiviikko ja torstai

- toimistopalaveriin ei kannata osallistua sängyllä istuen. Tulee selkä kipeäksi.
Palaverin loppusuoran makasin lattialla oikoisenani; onneksi ei ollut näköradioyhteys.

- huomattavan moni tuntuu työskentelevän saunassa. Mitä tekee ihminen jolla ei ole saunaa?
Makaa makkarin lattialla, nähtävästi.

- koko ajan vakavassa, huolestuneessa puntarissa nuorison mielenterveys vs. sosiaalinen eristäytyminen. Kun vakavasti oireillut nuori alkaa oireilla uudestaan, alkaa äiti-ihmisen kuuppa käydä ylikierroksilla. Eristäytyminen aiheuttaa vakavaa riesaa. Eristäytymättömyys aiheuttaa vakavaa riesaa.

- ostin vuoden alusta hienot langattomat nappikuulokkeet.
Olen addiktoitunut vanhoihin langallisiini.
Olen kuin teini, koko ajan luurit korvilla.
Kun Lehtori aloittaa oppituntinsa, lykkään luurit korviin ja kuuntelen radiota.
Kun lähden kävelylle, soitan rakkaat läpi, luurit korvilla.
Kun menen illalla nukkumaan, laitan luurit taas korville.
Voisiko edes jonkun näistä luurittaa niillä hienoilla langattomilla?
Korvat tuntuvat orvoilta ilman luureja.

- yhdessä meidän lähellä olevassa kaupassa on talon puolesta käsidesit tarjolla.
Kävin kaupassa ja yritin struutata sitä hienosti käsivarrella niin kuin terveysammattilainen.
Motoriikkani oli sitä mieltä että myös se vastaanottopuoli pitää tehdä käsivarrella.
Tulin sitten käsidesanneeksi takkini kyynärpäätä myöden.
Silleesti ihan hyvä, koska olin juuri aivastanut allergia-aivastuksen hihaani.


En oikeastaan tykkää tulppaaneista - minusta ne löyhkäävät - mutta tulppaanit nyt vain kuuluvat kevääseen.
Olen kuin Komisarius Brunettin Signorina Elettra, työpöydälläni on elegantti kukkakimppu.
Signorina kylläkin hankkii kimppunsa valtion varoin Venetsian hienoimmilta kukkakauppiailta, minä riistän leivän lapsukaisteni suusta ja investoin alelaarin kympillä kolme -kimppuihin.

Rohevaa ruokaa - poikkeuspäivä 15

Ruokalistaehdotus yhdelle aterialle:

- lohkoperunat
-  kanapyörykät
- vihreät (herkkusienilisuke, kasvislisuke, vihersalaatti)
- sämpylät
- pikkuleivät

Pahoitteluni kasvisruokailijoille.
Pahoitteluni kaikille niille, jotka haluavat ns. täsmällisiä ohjeita.
Elän ihan kaikessa "lahjattomat harjoittelee, amatöörit venyttelee"(*) -ideologian mukaisesti.
Ei se ole niin turhan päälle.

Muista pestä käsiä, työvälineitä ja käyttämiäsi tasoja koko ajan työskennellessäsi.
En laita näitä työvaiheita listaan - mutta on varmaan selvä, että jokaisen työvaiheen jälkeen siistitään sekä kädet että käytetty taso.

Työjärjestys
1. sämpylätaikina
2. preppaus
3. sämpylöinti
4. pikkuleipätaikina
5. lisää preppausta
6. lisää leipomishommeleita
7. uunitus ja paistelu

Sämpylätaikina
n. 3-4 dl lämmintä nestettä (minulla vajaat 3dl vettä, 1 dl appelsiinimehua)
1/2 tl suolaa, pari rkl sokeria
2-3 dl kaurahiutaleita (tai muuta karheaa)
n. 3tl kuivahiivaa
vehnäjauhoja niin paljon kuin tarvitaan
rasvaa
Taikina saa jäädä puolilöysäksi; sellaiseksi että pystyy käsittelemään, mutta pehmeäksi.
Jätä nousemaan.

(tässä välissä voit hoitaa päivän viimeisen nopean työasian 15-20min)

Laita uuni kuumemaan (n.200astetta)

Preppaus nro 1
Lohkoperunat: pese perunat ja leikkaa lohkoiksi. Laita uuninkestävään laakeaan astiaan.
Öljyä ja mausta.

perunalohkot jonossa
Kanapyörykät 
Ota 2 pkt kanajauhelihaa (broilerjauhelihaa, n.800g) lämpeytymään
Riko 2 kananmunaa kulhoon jossa valmistat kanapyörykkätaikinan
Hienonna sipuli (tai kaksi, jos tykkäät siitä että asioissa on joku mielle) (inhoan sanaa hienonna, se kuulostaa jauhamiselta, ei veitsenkäytöltä)
1 pss sipulikeittoaineksia (kyllä voi laittaa myös kanapyörykkätaikinaan), laita kulhoon myös. 1 pss riittää, ei tule niin hyökkäävän makuista, vaikka kaikkea muuta onkin 2.


Herkkusienilisuke
1 rs herkkusieniä
1 sipuli
Siisti sienet ja pilko. Pilko myös sipuli. Laita paistinpannulle tilkka rasvaa ja jätä helahoito pannulle odottamaan.
(tähän tarvitaan myös tippa kermaa tmv, mutta vasta myöhemmin)
(EI, älä paistele vielä!)

herkkusienilisuke odottaa paistovuoroa

Laita perunalohkot uuniin.

Sämpylöinti
nosta kohonnut taikina jauhotetulle pöydälle, vaivaa kevyesti ja muotoile tuhti pötkö.
Leikkaa siivuiksi, nosta pellille leikkauspinta ylöspäin.
Minulla tuli kymmenkunta sämpylää, yksi pellillinen.
Laita uuniin.

ei pyörittelyä, leikkauspinta ylös  - tulee rohevia sämpylöitä

Pikkuleipätaikina 
100g voita
1/2 dl sokeria
2,5 dl jauhoja
vajaa 1 tl leivinjauhetta
reilu 1/2 tl vanilliinisokeria
Nypitään sekaisin.
Riko 1 kananmuna lasiin, sekoita, lisää noin puolet taikinan joukkoon.
Rouhi karhealla veitsellä pari riviä (leivonta-)suklaata karheaksi rouheeksi. (saa käyttää myös valmiita suklaahippuja, jos niitä kuuluu karanteenivarastoosi). Heitä suklaarouhe taikinaan.
Kokoa taikina tiiviiksi, pistä jääkaappiin vetäytymään.

Preppaus osa 2
Kanapyörykät
Lisää jauheliha keittoaines-kananmuna-sipulihässäkän joukkoon. Voit heittää sekaan myös sen pikkuleipätaikinasta ylijääneen munan. Sekoita lihapullataikinaksi.
Pyörittele kostutetuin käsin uunipellille /laakeaan uuninkestävään astiaan kanapulliksi.
Minulla tuli parikymmentä rohevankokoista pyörykkää.

Tässä välissä (noin suunnilleen) vaihdoin keittiöpyyhkeen puhtaaseen.

Tee vihersalaatti - esim. jäävuorisalaattia, tomaattia, kurkkua.

vihersalaatti

Pilko lämpimän kasvislisukkeen ainekset odottamaan. Esim parsakaalia, sipulia, porkkanaa. (voisi olla vielä paprikaa lisäksi, mutta kun ei ollut)

kasvislisuke

Pikkuleivonta
kauli pikkuleipätaikinaa pienissä erissä jauhotetulla pöydällä.
Ota muotilla pikkuleipiä
Minulle tuli tästä määrästä parikymmentä pikkuleipää - yksi pellillinen.
(teen tarkoituksella pieniä määriä leipomuksia, ei ole tarkoitus syödä itseään tainnoksiin herkuista, vaan nauttia ja leipoa hallitusti. Leipätuotteita ei meillä myöskään mene puolen litran taikinallista kerrallaan, teen pienempiä annoksia jotta maistuvat tuoreilta)

pikkuleipämuotin puuttuessa oluenmaistelulasi ajaa saman asian


Sämpylät todennäköisesti valmiit.
Ota ne pois, laita tilalle pikkuleivät.

Laita kanapyörykät uuniin samalla ovenavauksella pikkuleipien kanssa. (taivaalle kiitos kiertoilmauunista!)

Paista herkkusieni-sipulihässäkkä pannulla, miedossa lämpötilassa kunnes nesteet. Mausta suolalla, pippurilla ja pienellä aavistuksella kermaa.
Laita tarjoiluastiaan odottamaan, yritä pitää lämpimänä.

Pikkuleivät todennäköisesti valmiit.

Paista kasvislisuke niin ikään miedolla lämmöllä al dente. Mausta suolalla ja pippurilla.
Laita tarjoiluastiaan, yritä pitää lämpimänä.
Ota kanapyörykät ja lohkoperunat uunista - jos ne näyttävät valmiilta. (jos ei, notku hetki netissä)

Toivottavasti muistin kaikki uunitukset ja paistelut.

Kata pöytä.
Syö.





 (*)
anoppini hepuloitui huolettomasta elämänasenteestani kun pari viikkoa sitten esittelin kutomani  Poikkeustilapeiton ensimmäisiä kierroksia.
minkä ohjeen mukaan teet? (no ihan omasta päästä tempaisin)
Siis et laske silmukoita? (miksi pitäisi)
Mistä sä tiedät milloin se on valmis? (sitten kun se on)
Mistä sä tiedät milloin pitää vaihtaa väriä? (sitten kun tekee mieli, tai kun jämäkerästä loppuu lanka)
Mut sun raidat on erikokoisia! (niinpäs ovatkin. se on tarkoitus)
Entä jos sun kappaleissa on eri määrä silmukoita? Tai eri määrä kerroksia? (no voivoi)

Yritin selittää että siitä tulee Roheva Poikkeustilapeitto, ei se ole niin justiinsa.
Sitten sanoin että Lahjattomat harjoittelee, amatöörit venyttelee.
Käly (joka siis silloin vielä oli täällä eikä kotimaassaan) sai naurukohtauksen.
(ja Lehtori nauroi äitinsä kauhujärkytystä vielä monta päivää jälkikäteenkin)

Onneksi  fiksasin samalla kerralla jonkun tieto- tai kodinkoneteknisen ongelman.
Sain vähän koottua pistekoppaani kuntoon taas.


kuukauden luetut

Maaliskuu oli sekava lukukuu: kaipasin lohtulukemista paljon, toisaalta luin pari todellista helmeä.
Kuun puolivälissä siirryin bussista fillariin, bussilukemiset jäivät siis kokonaan pois. Karanteenielämä hämmensi aluksi, en oikein päässyt kotonakaan lukemisessa vauhtiin.

Kuukauden suositukset:
Jos saat käsiksi, lue ainakin: Heidi Mäkinen - Ei saa elvyyttää ja Celeste Ng: Olisi jotain kerrottavaa.
Ja jos kaipaat ihan vain jotain kepeää, lue Jenny Colgan: Uusia lukuja ja onnellisia loppuja - ihana satu!


Kaikki luetut käänteisjärjestyksessä:

Sari Luhtanen: Murusia. Aloitin tämän kirjan bussikaudella työmatkalukemisena, luin pieniä pätkiä öisin kun valvoin murehtimassa. Sitten alkoi pyöräkausi ja bussilukeminen jäi, e-laina vanheni ja ajattelin jättää koko kirjan kesken. Kun sitten tuli tieto, että kirjastot suljetaan, kävin hakemassa kasan kepeää lohtulukemista: otin myös tämän puoleksi lukemani suloisen tarinan. Ystävykset Emmi ja Lili kokkaavat yhdessä, kumpikin kokee elämässään tyhjyyttä ja onttoutta, jota yrittävät tahoillaan täyttää sisustamalla, kokkaamalla, etsimällä uusia suuntia. Suloinen höttö, täydellisen sopiva viikonlopuihin, iltoihin jolloin vähän ahdistaa ja öihin jolloin uni ei tule. Lainasin Luhtasen muitakin kirjoja, niihin kohdistuvat terapiaodotukset ovat kovat. E- ja perinteinen käyttöliittymä. Jotain katosi välistä kun siirryin lukutavasta toiseen, mutta tarinan kulkua se ei haitannut.

Donna Leon: Ansionsa mukaan. Viikonlopun välipalakirja, ja keväinen seikkailu Venetsiassa. Kirjaston kokoelmista on kadonnut kirjoja ja osasta kirjoja on viety arvokkaita kuvasivuja. Komisario Brunetti selvittelee asiaa. Tuikitarpeellinen hyvänmielen viikonloppukirja, jonka nappasin sattumalta e-kirjastosta. 

A.J Jacobs: Raamatullinen vuosi. Ensimmäisiä lukemiani realityproosaopuksia, ja aivan ehdoton suosikkini. Jacobs kirjoittaa sarkastisesti, humoristisesti, piikikkäästi ja pistää itsensä toden teolla likoon. Tämän kokeiluvuoden tarkoituksena on elää mahdollisimman kirjaimellisesti Raamatun mukaan. Parta kasvaa, rukoileminen tuntuu kummalliselta ja Raamatusta löytyy tusinoittain käskyjä, joita noudattaa vain jokin pieni marginaalinen ryhmä. Suosittelen myös muita Jacobsin kirjoja, jos satut käsiisi saamaan. Viimeinen kirja jonka paniikkireaktiona kävin kirjastosta hamstraamassa ennen koronasulun alkua, ja ensimmäinen jonka kasastani luin, hyvänmielen kirja.

Jenny Colgan: Uusia lukuja ja onnellisia loppuja. Todellinen hyvänmielen kirja! Tässä ei tapahdu mitään kamalaa, odottamatonta tai pelottavaa - silkkaa eskapistista hattaraa. Nina irtisanotaan rakkaasta työstään kirjastonhoitajana, mutta ei hätiä mitiä: hän perustaa puolirämään pakettiautoon oman liikkuvan kirjakauppansa ja muuttaa Skotlannin ylämaille pikkuriikkiseen kylään myymään kirjoja. Kirjassa vietetään puolipakanallista juhannusjuhlaa, kätilöidään karitsoja ja rakastutaan minkä ehditään. Herttainen hengähdystauko arkeen. Vaikka hyvässä chicklitissä pitäisi mielestäni olla myös jotain sanomaa, on tällaisille satukirjoillekin aikuisessa elämässä välillä tarvetta.

Charla Muller: Unohtumaton syntymäpäivälahja. Realityproosaa - Charla antaa miehelleen nelikymppislahjaksi lupauksen seksistä vuoden ajan jokaisena päivänä. Sympaattinen kirja. Amerikkalaisen häveliäs ("lahja" /"harjoitamme läheisyyttä"), eikä kirjallisilta ansioiltaan mikään suurteos. Tarinan ydin on lopultakin parisuhteessa, asioissa jotka vaikuttavat parisuhteeseen ja ihmisen elämään. Ihan kiva välipala.

Celeste Ng: Olisi jotain kerrottavaa. Kirkas, kaunis tarina siitä, kuinka ääneenlausumattomat toiveet, odotukset, tunteet ja toisaalta lausumatta jäävät rakkauden- ja arvostuksen osoitukset kaivavat ihmissuhteiden välille kuilun. Tarina siitä, jossa yksi ihminen muistaa sen kuinka hän palasi takaisin ja toinen kokee saman siten että toinen osapuoli lähti pois. Kohtuuttomalta tuntuvista odotuksista, hirvittävästä rakkaudennälästä. Surullinen, koskettava kaunis tarina kahden kulttuurin perheestä. Perheen keskimmäinen lapsi katoaa ja löytyy hukkuneena: kuka on syyllinen - tai mikä? Tarina keriytyy hiljalleen auki takaumien, muistelujen ja keskeneräisyyden kautta. Löytyi blogisuosituksen perusteella, olin jo palauttamassa lukemattomana kirjastoon, mutta parin ensimmäisen sivun jälkeen en kyennyt laskemaan käsistäni. Ilmava, hengittävä, herkkä.

Anneli Vehkoo: Rakkausturistit. Minämuotoinen (autofiktiivinen??) tarina keski-ikäisen naisen elämästä: kun mies lähtee nuoremman matkaan ja perustaa uuden perheen, kun tytär muuttaa kotoa - mitä jää jäljelle? Jää ankea yksiö Pariisissa, jonne päähenkilö pakenee elämäänsä, kaipuu varattuun mieheen (sekä entiseen puolisoon että uuteen rakastettuun), kateus tyttären elämänilosta. Surumielinen, sujuvasanainen omakustanne, bussilukemisena. Löytyi e-kirjastosta kun etsin mitä tahansa luettavaa. E-kirja.

Heidi Mäkinen: Ei saa elvyttää. Synkeän hauska, hetkittäin makaaberi, vanhuuden ja kuoleman ympärillä kiertävä mainio tarina ikälopusta Aurista - hammaslääkäri-professori emerita - joka haluaa kuolla. Keski-ikäänsä kipuileva tytär ("vain terveyskeskuslääkäri") haluaa pitää äitinsä hengissä, elää kunnollisesti ja sietää työuupumusta. Auri tutustuu nuoreen Nataliaan, ja päättää tilata kuolinapua häneltä. Natalia puolestaan päättää kupata vanhaa rouvaa urakalla. Ystävyyssuhteessa kumpainenkin yrittää hyötyä toisesta, omalla omituisella tavallaan. Pidin kirjan lakonisesta kielestä, kieroutuneesta Aurista ja tarinan synkeästä huumorista. (muutamaa kohtaa ei olisi kannattanut lukea aamukahvin äärellä). Kirjasta on vaikea sanoa oikeastaan yhtään enempää pilaamatta tarinaa. Eukkolit (seniorlit?) on uusi chicklit, ihan selvästi. Jo nyt uskallan veikata, että nousee yhdeksi vuoden parhaista lukukokemuksista. (tiedän lukeneeni saman kirjailijan Ei saa mennä ulos saunaiholla, mutta en löydä siitä mitään muistiinpanoa itseltäni.)

 Donna Leon: Anteeksiannon houkutus. Olen lukenut tämän hiukan toista vuotta sitten alkuperäiskielellä. Sympaattinen perustarina, ei kovin kammottavaa rikosta, jonkin verran (mutta ei tarpeeksi!) hyvää ruokaa, juomaa ja Venetsiaa - ja mitä ihmettä Signorina Elettra häärää? Ihana päiväretki kuitenkin Venetsiaan. Luin bussissa matkalla Helsinkiin ja takaisin kotiin. Totaalinen pako arjesta, teki hyvää sielulle!

Tuija Lehtinen: Tornin naakat. Tuija Lehtisen dekkarisarjaa: Erja Repo on eläkkeellä oleva rapsakka (=kärttyisä) poliisinainen joka tuntuu kompastuvan kaikenmoisiin rikoksiin melkein kotiovellaan. Lomalla Ateenassa tapahtuu onnettomuus, jota Erja epäilee rikokseksi, jäljet johtavat sylttytehtaalle eli omaan asuintaloon jonka oudot seniorit ovat kytkyissä rikokseen. En oikein lämmennyt tälle tarinalle. (enkä aiemmillekaan Repo-stooreille) E-kirja bussissa lukemisena.

värikoodisto
chicklit
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
keittokirja
tietokirja
muu (proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)

Koko vuoden luetut