keskiviikko 10. marraskuuta 2010

ingallsin äitiä kaivataan!

keskiviikko - ja kuten vanhastaan tiedämme, ei keskiviikkoisin tarvitse tehdä töitä. Riittää kun on fyysisesti työmaalla ja mentaalisesti jossain muualla.
UPM palasi lomalta ja toi tuliaisina jotain ätömakeaa.

*

Mentaalipuolen haasteita elämässäni muutenkin: biologinen kelloni jätättää.
Olen ollut ihan liian hyväntuulinen ja jaksavainen koko syksyn tajutakseni että ollaan jo marraskuussa, josta syystä eilen maahan päjähtänyt lumi on aiheuttanut järkytystä ja kummastusta mentaalipuolellani.
Jotenkin lumi tuli ihan liian aikaisin. Vielä ei kuulu olla lunta.
Joka kerta kun katson ikkunasta ulos, saan äkkislaagin ja nieleskelen tyhjää, tekisi mieli soittaa johonkin uutistoimitukseen että katsokaa nyt! Lunta tähän aikaan vuodesta!

Nuorisolla ei onneksi ole ongelmia biologisten kellojensa kanssa. Lumi tuli juuri parahultaisesti jouluksi, joka onkin jo aivan kohta ovela. Eikun ovella.

*

Olen ihan tyhmä äiti - kuten tietysti kaikki tiedämmekin jo.
Olen ihan tyhmä, koska en ole pessyt sukkahousuja, jotka ovat sängyssä tai huoneen lattialla.
Ja aivan erityisen tyhmä olen, koska esitän aivan kohtuuttomia vaatimuksia omatoimisesta vaatehuollosta joka pitäisi sisällään mm. sellaisen järisyttävän hankalan toimenpiteen kuin omien pyykkien kuljettamisen pyykkikoriin.
Ihan erityisen erityisen tyhmäksi minut tekee se, että julkean mainita nämä kaksi asiaa aamulla tilanteessa, jolloin puhtaiden sukkahousujen kori on typötyhjä vaikka ihan just (noin kolme sekuntia sitten) on viety kaikki likaiset pyykit pesuun. Ainakin sängystä. Miten niin ei ole puhtaita sukkiksia? Mikset ole pessyt?
Olisin itkenyt ellei olisi niin hirveästi naurattanut. Lauloin (hyvin hiljaisesti tosin) "ne ei tahdo mua, ne tahtoo Ingallsin äidin..."

*

Olemme lukeneet iltasatuna Pientä taloa suuressa metsässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti