kansallisen instituution väärinkäyttöä

alkuvuodesta hraHakkarainen kyllästyi lopullisesti joka päivä toistuviin natinoihini bussiaamujen teiniviiksiääliöistä ja hankki minulle niin hienon i-kuunteluaparaatin.
Mikään suuri musiikinkuuntelija en ole koskaan ollut, mutta on kyllä varsin toimiva ratkaisu aamuruuhkassa kun teinit alkavat ottaa päähän. Läpsyt korville vain! (siis omille korvilleni)

i-aparaatin kaikkiin mahdollisuuksiin en ole vielä osannut edes tutustua, mutta sain sentään askaroitua aparaatin uumeniin myös sivistävää materiaalia.
Ylen areenasta löytyi Seitsemän veljestä äänikirjana.
Ajattelin ylevästi ja kansallishenkisesti, että nyt vihdon selätän klassikkokammoni ja teen selvää siitä eepoksesta. Kun en ole sitä kyennyt lukemaan kuin muutaman kymmenen sivua.
Ensimmäistä lukua työstin bussissa, mutta nuorison taustaäläkkä oli niin kokonaisvaltaista että ohi meni melkein koko luku.
Sitten unohtui pitkäksi aikaa koko eepos.
Kunnes taannoin yötä valvoessani ajattelin, että nyt on ainakin hiljaista ja aikaa, kuunnellaan nyt sitten.
Ja niin nukahdin niille sijoilleni heti.

Siitä asti on Aleksis toiminut paremmin kuin unilääke.

Vähän on käsitykseni kokonaistapahtumista hajanainen, mutta ymmärtääkseni tarinassa seikkailee epälukuisa määrä poikia (arvatenkin seitsemän?) jotka puhuvat paljon hyvin monotonisella äänellä. Ja jos tarinassa on jokin juoni, ei se vielä ole ihan minulle valjennut, vaikka kuuntelutilaston mukaan olenkin lähes jo tarinan puolivälissä.
Viimeisin havaintoni veljesten edesottamuksista on se, että jollain oli kukko kainalossa.
Mutta miksi, sitä en tiedä.

*
Oikeasti minua suututtaa koko äänikirja ihan vietävästi, koska Kiven teksti kyllä soisi ja kolajaisi, jos vaan lukija antaisi sen soida.
Mutta toimii kuin tauti.
Yhtään jaksoa en ole kuullut alusta loppuun asti.
Enkä ole viime aikoina juuri öitäni valvonut.(ilmeisesti pelkkä ahdistus siitä, että kuuntelisin vielä yhden jakson lisää, saa nukkumisen tuntumaan hyvältä ajatukselta?)
*

Viikonloppu oli upea.
Kyläilyä kavereiden luona. Hyviä keskusteluja, lapsilla pitkät mukavat leikit.
Rentoja keskusteluja kotisohvassa, muutama jakso Ihmisten puoluetta (hraH sekoili hulluilla päivillä).
Metsäretki ja kirpeä syysilma.
Hyvää ruokaa ja viiniä. Uudet aterimet (hraH sekoili hulluilla päivillä).

4 kommenttia:

  1. Seitsemän veljestä on ihan mun lemppareita. Olen itsekin harkinnut noita äänikirjoja autoon myös itselleni, mutta pelkään, että keskittymisen herpaantuu vilkkaan liikenteen joukossa ja pelti rytisee :(

    VastaaPoista
  2. Kepponen: minua harmittaa ihan älyttömästi kun tuo areenan versio on niin hengetön. Apaattinen suorastaan, se ei tee oikeutta Kiven tekstille yhtään.

    -m-

    VastaaPoista
  3. Kokeilepa Knalli ja sateenvarjo-kuunnelmia. Löytyy myös Yle Areenalta. Ja paras äänikirja ikinä oli Sinuhe egyptiläinen. Siinä vierähti monta työiltaa rattoisasti.

    VastaaPoista
  4. Wempula: Knallit ja sateenvarjot ovat meillä nuorison suosikkeja.
    Minä taidan olla enempi lukijatyyppijä, en oikein hirveästi ole jaksanut äänikirjoista ja kuunnelmista innostua...

    -m-

    VastaaPoista