maanantai 14. lokakuuta 2013

olis voinut olla idyllistä

toiseksi viimeinen työopiskelu-lähijakso pääkaupungissa lusittu, vielä yksi jäljellä. Hmh.
Vähän oli säätämistä: hraH oli totaalisen poikkeuksellisesti yötöissä, minä rynnistin luennoille viime tingassa ja karkasin paikalta heti kun luennoitsijan silmä vältti.

Kun kotiuduin perjantaina oli Lintukoto pullollaan pieniä tyttöjä, omien lisäksi oli ylimääräisiä. Ja hraH nuokkui urhoollisesti melkein hereillä.
Tietysti aloin heti pyykätä ja leipoa ja semmoista, yleisperjantaihässäkkää; olin yltympäriinsä jauhoissa ja pesupulverissa, hraH antoi vihdoin ja helpottuneena periksi unen houkutuksille ja kuorsasi kuola poskella levällään sohvalla.
Eikö juuri silloin Pikkusiskon uuden koulukaverin supertyylikäs äiti tullut lunastamaan lastaan kotiin.
Tietysti.
Että kiva tavata ja näin meillä täällä. Yksi jauhoissa, toinen kuolassa ja Lintukoto kevyessä kaaoksessa. Jee.
Näin tehdään lähtemätön vaikutus ihmisiin.

Sunnuntaina laahasimme vastahakoisen laumamme metsäkävelylle.
Esivarhaisteinimökötys ja -murpatus saatteli meitä matkassamme. Yksi ei puhunut lainkaan, yksi puhui senkin edestä. Jee sillekin.
Kaikkien mielestä metsäkävelyretki oli tosi upea. ("mennään jooko kohta uudestaan!")

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti