Eroan.

Eroan valtiosta lapsilisäleikkausten takia. Ja muutaman muun jutun, kun eivät nyt vain miellytä. Budjettikurin, talouden tasapainottamisen ja kestävyysvajeen takia, ainakin, noin alkajaisiksi. Ja välillisesti ministereiden, hallituksen, eduskunnan ja virkamiesten takia.

Kansalaisuudesta voisin erota koska haluan mieluummin olla maailmankansalainen.

Kuntasuhteeni irtisanon koska niiden koulu- ja kaavoituspolitiikka on ihan ääliömäistä. Ja muutama muukin juttu. Lasten- ja vanhustenhoito nyt vaikka noin esimerkiksi.

Ammattiliittojärjestelmä on ihan pöljä systeemi kaiken kaikkiaan ja eläkerahastostakin eroan, koska en saa tarpeeksi eläkettä tarpeeksi aikaisin. Niihinkin on pakko kuulua vaikka ei yhtään halua ja vääriä asioita sanovat julkisuudessa.
En halua pidennyttää työuria.

Seuraavaksi eroan työstä koska en saa niin paljon palkkaa kuin haluaisin, eikä lomaa ole tarpeeksi, ja koska pomo on stressaantunut ja raivostuttava. Ja myös sen takia että olen muutosvastarinnassa tuleviin muutoksiin nähden. Ja tietenkin myös siksi että olisi enemmän aikaa kaikelle tärkeälle, sitä ei pidä unohtaa.
Työuristanikin eroan, ihan vain kaiken varalta.

Sen jälkeen eroan peruskoulusta ja otan lapset mukaani, koska niihin indoktrinoidaan kaikenmoista minun mieleni vastaista oppiainesta: on pakko mennä liikuntatunneille ja käsitöihin ja muihin semmoisiin eikä saa jäsentää lauseita tarpeeksi, ja sitten vielä opettajat ovat aika ajoin epäreiluja ja rakkaiden pulluraposkieni suorituksia mitataan ja asetellaan käyrille ilman minun lupaani. Yksikin oli joutunut kasvukäyrälle ja toisella oli kolmet kokeet yhdellä viikolla. Kaa-mee-ta.

Terveyskeskuksesta eroan koska ne virkaheitot lääkärit vain kuuklettavat diagnooseja eivätkä yhtään palvele minua mieleni mukaisesti, yhtään eivät anna semmoisia tauteja kuin haluaisin esim. rutto ja lepra. Samaan syssyyn irtisanoudun apteekkien kanta-asiakkuuksista.

Taloyhtiöönkään en halua kuulua, koska ne riitelevät koko ajan ja pakottavat minut kuuntelemaan niitä tilityksiä. Ei kiinnosta.

Kaikista yhdistyksistä eroan paitsi niistä joissa olen puheenjohtaja (n=0). Eivät ne kumminkaan yhdistele mitenkään sopivalla tavalla. Urheiluseuroista otan lapset pois myös, jos eivät saa peliaikaa tarpeeksi. Ja muistakin harrastuksista, koska ette kumminkaan tee niin kuin minun pikku pulluraposkilleni hyväksi olisi.

Loogista tietysti olisi että eroasin myös perheestä ja hraH:sta, mutta kiusallanikaan en eroa, vaan piinaan heitä aina ja ikuisesti.

Mutta demokratiasta eroan heti. Diktatuurin kannattajaksi rupean. Ja diktaattoriksi.
Minä.

Kaikki mulle. Heti. Nyt. Tänne. Ja semmoisella tavalla kuin minä haluan. Niin.
Ja jos ette nyt heti suostu niin menen lakkoon ja mökötän ja jupisen kärttyisästi omassa nurkassani, siitäs saatte. Läl-läl-lää.


*


9 kommenttia:

  1. Pitäisi olla verkossa joku sellainen palvelu, josta voisi erota aina kun vähänkään siltä tuntuu. Sitten pongahtaisi facebookiin sieltä ilmoitus, että Se ja Se on nyt eronnut siitä ja siitä ajatuksesta tai milloin mistäkin.

    Mä voisin erota kaamoksesta ja pimeydestä, pyykkikasoista ja aikaisista aamuherätyksistä noin alkuun.

    VastaaPoista
  2. Kyllä. Mahdollisuus erota on meidän jokaisen oerusoikeus. On siinä mitään tolkkua eli ei, mutta hyvät itkupotkuraivarit voi aina vetäistä, jos maailmankaikkeus ei toimi niinkuin minä tahdon. Ja erota! Jis eroaisi ihmiskunnasta, koska tyhmiä ne ovat kaikki muut ja yleensä vielä väärässä. Ne muut. ;)

    VastaaPoista
  3. Tämä on loistava kannanotto. Sun pitäis ryhtyä poliitikoksi. Joksikin Putiniksi joka sanoo mitä tehdään ja milloin.

    Mä eroan itsestäni koska en toimi kuten haluan.

    VastaaPoista
  4. Ihana!! :)

    Mä eroan mun päästä, koska se ei toimi sillä tavalla kun mä haluaisin. Aina se haluaa kaiken tapahtuvan sillä vaikeimmalla tavalla ja joutuu sellasiin ihmeellisiin elämäntilanteisiin. Ei ollenkaan anna mulle vaan pelkkää iloa ja riemua ja shampanjaa ja juhlaa, höh.
    Mä eroan myös työllisyyspolitiikasta. Kun ei se anna mulle töitä, vaikka sen nimi on TYÖLLISYYSpolitiikka.
    NI!

    VastaaPoista
  5. Nyt voi hakea verkossa Viron E-kansalaisuutta ;) Kyllä teki mieli erota valtiosta munkin... mut en sit vielä eronnut. Enkä kirkostakaan edes. Vaikka teki mieli.

    VastaaPoista
  6. Erinomainen kannanotto. Minusta siitä kuitenkin puuttuu yksi varsin tärkeä eroamisen kohde. Minä ainakin ehdottomasti haluan erota kaamoksesta. Vasta kun olen eronnut siitä voin miettiä muita eroamisia ;)

    VastaaPoista
  7. Mäkin eroan, milloin mistäkin ja hetken mielijohteesta :D

    VastaaPoista
  8. Tuula: Jos osaisin, askartelisin heti semmoisen "jos haluat erota, klikkaa tästä" -napin.
    Sitä voisi sitten takoa aina kun tulee yllättävä eroamishätätilanne.

    P: kannatan itsestään eroamista. Täytyykin heti tehdä tarvittava pesäero.
    Ja Helminainen: minäkin eroan päästäni, sitä särkee liian usein.

    RvaK: ehdottomasti kannatan kaamoksesta eroamista. Se on työn alla heti kun eläkerahasto myöntää minulle riittävän suuren eläkkeen, että voin ruveta oliivinviljelijäksi jonnekin, missä ei ole kaamosta.

    Paitsi tarkemmin ajatellen, ei varmaan kannata erota mistään. Parempi olla kivenä kengässä vaan?

    VastaaPoista