Miten on mahdollista että ihminen päjähtää vanhuuteen ihan kertarykäisyllä?
En käsitä.
Keväällä ja kesällä ja vielä elokuussa olin sorja ja norja kuin pirteästi loikahteleva kauris.
Nyt yhtäkkiä, noin suunnilleen kahdessa päivässä, polvet ovat ruvenneet sanomaan yhä vain kovenevalla äänellä snärk ja sen lisäksi ne ovat ruvenneet olemaan olemassa.
Harvinaisen huono 42,5v olenko muka 42,5v? luulin että olen enempi. tai vähempi. absoluuttisesti huono ikä on tuo, jotenkin vino ja kummallinen, vai mitä? synttärilahja ihmiselle että sen polvet alkavat olla olemassa, saanko vaihtaa?
Esim. voisin ottaa tilalle jonkun kalliin ja ruman pystin minkä voisin rahapulassa myydä. Jos nyt siis jotain kurjaa on pakko lahjaksi antaa.
Vielä mieluummin ottaisin jotain kivaa. Saa olla vähän tarpeetontakin, vaikka jalokivin koristeltu kahvimylly.
En laisinkaan ymmärrä että vanhuus iskee ihmiseen ihan näin yllättävästi ja yhdessä päivässä.
Olen pikemminkin varautunut sellaiseen hiljaiseen ja huomaamattomaan hiipumiseen, jossa porroosi päässä ja korroosi kropassa kulkevat onnellisesti tasatahtiin, niin että mitä hullummaksi tulen, sitä vaivalloisemmaksi tulee julkisuudessa liikkuminen.
Nyt alkaa huolestuttavissa määrin näyttää siltä että justiinsa kun olen päässyt henkisesti säkenöivimmälle tasolleni, pettää kroppa alta.
Kyllä teen valituksen.
Kuule, olet vielä ihan hirveen nuori! Et sinä mihinkään vanhuuteen parissa päivässä putoo. Polvet pysyy paremmin menossa mukana, jos treenaat reisilihaksia ja pakaroita. Me ollaan sinua tovin vanhempia, muttei haluta mihinkään vanhuuteen päjähtää. Kurkkaa uutta blogiamme Viva la Vida!
VastaaPoistaAi sä et tiennytkään, että se ensimmäinen terveysnotkahdus tulee pikkasen päälle 40-vuotiaana. Noh, nyt tiedät. Ollaan sitä nimittäin työporukalla ihmetelty, että kaikki olimme 40-vuotispäivänä, että ei tunnu missään, mutta sitten jokaiselle (paitsi sille yhdelle joka urheilee ja syö juurikin sopivasti) on iskenyt joku terveysongelma. Miehillä hajoaa selät, naisilla on hartiat jumissa. Sitten vertaillaan, että kenellä verenpaine/kolesteroli/diabeteslääkitys. Sitten ne, jotka lähestyvät viittäkymppiä nyökyttelevät, että noin mullekin kävi, mutta sitten mä aloin kävelemään/käymään salilla/juoksemaan/joogaamaan/syömään kasvisruokaa/elävää ruokaa ja kyllä se siitä sitten taas elo mukavasti jatkui. Itselläni on vielä hakusessa, että mihin voisin hurahtaa. Mielellään jotain tosi vähävaivaista ;)
VastaaPoistaRvaK: luulin että vanhuus tulee hitaasti liukumalla eikä tällä tavoin kertarykäisyllä :)
VastaaPoistaViva la vida: en aiokaan päjähtää vanhuuteen. :) Vastaan pistän ja sinnittelen, siitäs saavat mokomat polvet!