maanantai 25. syyskuuta 2017

en kutematta olla voi

Niskavaivojen, rannevaivojen, tenniskyynärpään ja taivas yksin tietää minkä muiden kramppien ja jumittumien uhallakin...
#NeuloNaiselleAmmatti.



Kaipasin kertakaikkista aivotuuletusta, enkä kestänyt enää yhtään kutematonta hetkeä.

Olen jumissa, krampissa ja - kuten kuvasta näkyy - järisyttävässä luovuuden jyllerryksessä.

6 kommenttia:

  1. Jos naisen pitää kutia/kutea/kutoa niin naisen pitää, minkäs teet ;-)

    Ja tuo hieno tekele on tietysti kutimus!

    VastaaPoista
  2. Voi nuista tulee niin hienot <3

    VastaaPoista
  3. Ihanan värikästä! Minäkin olen kaivanut taas puikot ja langat esiin. Uusia lankojakin ostin, vaikka en olisi tarvinut.

    VastaaPoista
  4. Ihanan värikästä! Minäkin olen kaivanut taas puikot ja langat esiin. Uusia lankojakin ostin, vaikka en olisi tarvinut.

    VastaaPoista
  5. Ihania värejä! Kannatusääni luovuudelle :)
    Kutominen/kuteminen on kivaa, mutta oon huomannut, että nykyisin mun hermo ei kestä sitä touhua jostain syystä. Ehkä säästän sen suosiolla eläkepäiviin. Voisi sitten perustaa kutevien mummojen kerhon tai jotain...

    VastaaPoista
  6. kiitos kaikki!
    Kun on useamman vuoden ollut kutomatta, on jälkikin sennäköistä.

    VastaaPoista