Ihana lipasto


Perjantaina työpäivän aikana laittoi viestiä entistäjämies, joka kertoi että entistykseen lähtenyt lipasto, jonka piti viipyä matkallaan kuukauden, olikin jo valmis.


Pappalla verstaalla nippelisäilyttämönä toiminut vanha lipasto on jo useita vuosia odottanut prokrastinoivien mieltemme ahaa-elämystä ja Sitä Oikeaa Entistäjää. 
Entistäjä löytyi puolivahingossa - kuten parhaat asiat yleensä: odotin bussia uimahallin luona kun huomasin mainoskyltin. Se oli menoa se.


Lipasto on ilmeisesti pelastettu vanhalta Wiklundilta, ehkä joskus -50-60 luvulla (en muista) ja on siitä pitäen ollut pappan (siis Lehtorin pappan; jo vuosia sitten edesmenneen) verstaalla.

Entistäjän mukaan oli mielenkiintoinen kaluste. Siinä on ainakin mäntyä ja tammea ja ehkä vielä jotain muuta puuta ja oletettavasti se on ollut osa suurempaa hyllykokonaisuutta, mahdollisesti sen yläosaa.

Laatikot lienevät peräisin useammasta eri lähteestä, koska ne ovat erikokoisia ja niissä on erilaisia ottimia. Ottimet on mahdollisesti lisätty vasta jälkikäteen.
Osa laatikoista näyttää siltä kuin niihin olisi nakuteltu nauloja ihan vain huvin vuoksi. 

Lipaston toinen kylki on ollut näkyvillä, toinen ilmeisesti seinää tai toista kalustetta vasten, koska toinen kylki on kauniisti laitettu, toinen arkisempi. Samoin lipaston kansi on hyvin vaatimaton.

Entistämistoiveenamme esitimme, että käytön ja historian jäljet saavat näkyä, Niitä ei tarvitse piilottaa.

käytön jälkiä laatikoissa
Laatikoissa on ilmeisesti jo lipaston kunnian päivinä säilytetty nauloja, nippeleitä ja muita olennaisen tärkeitä asioita.
Useimmista laatikoista löytyy sivustalta kauniisti kirjoitettu tunnistemerkintä.




Osa laatikoista on jaettu pienempiin lokerikkoihin.

Valitettavasti Lehtorin haave teekokoelman säilyttämisestä ei tule toteutumaan. Entistäjä suositteli vahvasti ettei laatikoissa säilytettäisi elintarvikkeita. Imuroinnilla ei menneiden vuosien pölyjä poisteta, ja minä puolestani en haluaisi ryhtyä mihinkään massiivisiin pesu-hinkkausprojekteihin ilman kunnon tietämystä asioista.
Vuoraan laatikoita hellästi (ja rumasti) hyllypapereilla, vähän kerrallaan.

Mitä ihmettä rupeamme tässä aarteessa säilyttämään?
Mihin ihmeeseen sen kartanossamme sijoitamme? 

kaikenlaiset ideat kelpaavat



Elmalla on asiasta vissi visio:
lipasto vois olla tässä ja mä myös




8 kommenttia:

  1. Ihana!! Mikä aarre tuo lipasto ja loistohomma, että se pääsi loistoonsa ja käyttöön teille.

    Jos minulla olisi tuommoinen, niin upottaisin sinne sormikkaita, pipoja, kaulahuiveja (mahtuuko) sekä kaiken epämääräisen sälän, kuten laturit, lahjanarut, teippirullat ynnä muut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. luulen että lipasto ahmaisee sisuksiinsa sälää ja roipetta :)

      Poista
  2. Tuohan on ihan selvä Kaiken Tavaran Laatikko. Sinne voi siis piilottaa ihan kaiken ajelehtivan sälän. Ja upea se on.

    P.S. Älä vaan sano mua muruksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kuulehan sinä ihana nököhiirulainen, Kaiken Tavaran Laatikko kuulostaa juuri oikealta tehtävältä lipastolle.

      Poista
  3. Tyrskähdin nököhiirulaiselle :-D

    Aivan superihana lipasto ja edelleenkin aion käydä sen teiltä yön pimeinä tunteina varastamassa <3
    Merkinnät ovat ihan kuin mummuni käsialaa, niin tuttua ja rakasta. Mun historiassa myös kauppatavaraa; ihania laatikostoja sun muuta, ehkä siksi tämäkin sykähdyttää mua Niin Paljon <3
    Luulisin, että kaikentavaranlaatikko tuosta tulee. Ja miten paljon tavaraa se ahmaiseekaan sisuksiinsa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yön pimeinä tunteina kun meille tepastelee, saattaa kompastua kissaan :)

      Jännittäviä ovat nuo entisaikojen käsialat: niistä löytyy ihania tuttuja muotoja ja muistoja.

      Poista