kaffepaussibloggaus 2

Keskiviikkona ruokalistalla: kananuggetit, lohkoperunat.

Kävelin illansuussa keskustaan kirjastolle. Olin ajatellut kävellä takaisinkin, mutta väsähdin ja aloin palella. 


 

Kuva on surkea, mutta meidän lähellä kasvaa misteliä! Nuo epämääräiset pallerot puussa ovat oikeasti vihreitä ja niissä on jopa mistelinmarjoja.
Pitää varmaan mennä toiveikkaana puun alle seisoskelemaan. (tai ainakin ottamaan parempi kuva jonain kirkkaana päivänä)

*

Minulla on muistikirjassa tsekkauslista kaikesta siitä mitä olisi hyvä tehdä joka päivä, että olisi mukava olla.

Kokkaa - juu (ne nuggetit)
Kudo - juu, muutama rivi
Kirjoita - juu, edes sitä päiväkirjaa
Lue - itsestäänselvyys
Liiku - no kävelin sinne kirjastolle. Työkävely lasketaan liikkumiseksi, jos kävelen molempiin suuntiin.

 

7 kommenttia:

  1. Mistelin alla on hyvä seistä toiveikkaana. Saattaahan siinä joku ohikullkija vaikka pussata muiskauttaa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. vaikka kuinka kauan olin huule töröllään puun alla, eikä ketään tullut :(

      Poista
  2. Tommoinen tsekkauslista olisi kyllä hyvä kalenterissa joka päivälle. Tosin en kyllä ole ihan varma, saisinko noi kaikki kohdat täyteen jokaisena arkipäivänä... Lukeminen arki-iltana johtaa mulla siihen, että kaikki muu jää tekemättä, joten "uskallan" lukea yleensä vasta viikonloppuna ja lomalla sitten tietenkin ihan nonstoppina.

    Kivaa viikonloppua Marika! 💛💛💛

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mulla tosiaan on tsekkauslista - ne ovat hyvänmielen asioita, palkintoja, mukavia juttuja.
      Tarkoitus ei tietenkään ole, että niistä tulisi rasite, mutta on hyvä rekisteröidä että arjessa on itselle tärkeitä ja mieluisia asioita.
      Mulle lukeminen on aivan itsestäänselvyys. Vähintäänkin luen muutaman rivin illalla ennen nukahtamista, jos en muulloin.

      Poista
  3. Minäkin haluan tsekkauslistan. Hirveä stressi iski kyllä. Mitä mun listalle pitäisi tulla? Mistä mä edes tykkään?

    VastaaPoista
  4. Luin näitä kaffepaussi-tarinoitasi väärin päin, joten siksi kommentoin vanhimpaan, se menköön päivän nurinpäin tekemisenä (tänään ei pysty mihinkään hienostuneempaan nurintekemiseen). Mutta siis mistelistä piti kommentoida. Olin kyllä lukenut jonkun Aarno Kasvi haastattelun, jossa oli maininta Turussa kasvavasta mistelistä, mutta jotenkin kuvittelin, että se kasvaisi jossakin syrjäisessä ja hyvin salaisessa paikassa, eikä noin vain ihmisten kulkureittien varrella. Olisi kyllä hienoa nähdä aitoa misteliä kasvamassa puussa! -q

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. minä kuulin mistelistä ensin kaverin facebookissa; ihan toisella puolella kaupunkia.
      Tuo meidän puurivi on metka: siinä on samanlaisia puita varmaan suunnilleen kilometrin verran, ja sitä misteliä on vain parissa-kolmessa puussa. Yritän ehdottomasti päästä kirkkaalla ilmalla sitä kuvaamaan :)

      Poista