olemme lähdössä syyslomalla reissuun.
Ja lomareissullahan lähes tärkeintä on mukaan otettava kirjallisuus. Se määrittelee koko loman.
Minulla on lukuaikapalvelu, mutta jotenkaan ajatukseen rannalla löhöilystä ja parvekkeella istumisesta ei millään muotoa kuulu fläpä tai kuulokkeet, vaan ehdottomasti ikioma pokkarimuotoinen kunnon hömppäkirja.
sitä voi kähmästellä aurinkorasvarasvaisin käsin, eikä haittaa vaikka sivuilla on hiekka- ja suolaroiskeita tai viinitilkkasen loiskahdus.
Ainakin viimeisen kuukauden ajan olen kärsinyt todellisia tuskia kun olen suorastaan murehtinut lomakirjallisuutta. Omassa hyllyssä ei ole mitään, eikä kaupoissa ole yhtään mitään.
Ja pokkareita pitäisi kuitenkin olla.
Ensin löysin yhden - jo joskus alkuvuodesta, itse asiassa. Mutta se ei kuitenkaan tuntunut oikealta.
Sitten kaivoin lukuaikapalvelun hyllystä kiinnostavimmat hömpät ja katsoin, löytyisikö niitä pokkareina.
Löytyi kolme.
Mutta eihän kolme kirjaa viikon lomalla ole vielä yhtään mitään.
Lauantaina kävimme Lehtorin kanssa ostoksilla, minä päättäväisyyttä tiukkuen. Että jos nyt vielä kirjan tai kaksi.
 |
| minä en osta kirjoja-pino |
Kotona Lehtori tuijotti kasaa ja sanoi: sä taidat ottaa sen isomman matkalaukun.
näin sen pään yläpuolella ajatuskuplan: arkeologinen museo, taidemuseo, linnoitus, vaeltelu ja ruokailu vanhassa kaupungissa, retki sinne-tänne-tuonne, oluen maistelu...
yritin kovasti muodostaa oman pääni yläpuolelle ajatuskuplan jossa on ranta-kirja-ranta-kirja-ranta-kirja. tiedän että oikeasti pitkästyn ranta-kirjaan muutamassa tunnissa, niin että ällös huoli museo ja muut, tulemme kyllä visiitille!
Vannoin ylväästi että tästä riittää lukemista kyllä pidemmäksikin aikaa kuin viikoksi.
Vähän olin myös pahoinvoiva. Olin juuri tarkastellut ylpeänä tilini saldoa ja sitä kuinka säästäväinen olenkaan viime aikoina ollut.
Yritin uskotella itselleni että pino on investointi paitsi tähän syyslomalomaan, myös johonkin tulevaan lomaan, koska ihan tuollaista kasaa en viikossa saa kulutettua.
Sitten onkin jäljellä enää yksi probleemi: mitkä otan mukaan ja mitkä jätän kotiin?
Ihana pulma - mitkä otat mukaan kirjoista. Reissusta palatessa on kiva tunne, kun on osa kirjoista kotona odottamassa lukijaansa. Minulla on reissuilla aina mukana kirja (lyhyillä reissuilla aikakauslehti), ristikkolehti ja tietenkin neuletyö :)
VastaaPoistayleensä on mullakin ollut myös kutomus mukana (täällä länsirannikoilla kudotaan!)
PoistaNyt on puikoilla niin pitkään vanunut työ, että olen ihan kypsä koko juttuun. Täytyy yrittää rynniä se vielä valmiiksi, että saan uuden työn puikoille.
Itse tutkailen kierrätyskirjahyllyistä enkunkielisiä pokkareita ennen lomia, ne voi luettuaan jättää hotellin kierrätyskirjahyllyyn ja ostaa tilalle uusia kauanhimoittuja kirjakaupasta ;)
VastaaPoistaaiemmin olen ennen lomia rönynnyt antikoissa lukemista etsimässä, nyt ei ole ollut oikein mahdollisuutta antikkakierrokselle. (lempiantikkani on sen verran sivussa normaaleilta reiteiltäni, ja sinne pitää kaiken lisäksi varata käteinen raha mukaan. Ei ole aikatauluttaminen vain kertakaikkiaan onnistunut)
PoistaAntikkahankinnoissa on tuo sama: ne voi sitten hylätä kertaalleen luettuina johonkin.
Sillä tavalla tämänkertainen oli parempi vaihtoehto, nyt on oikeasti kivaa lukemista tiedossa. Antikoista saatan päätyä hamstraamaan ihan ehtaa kioskikirjallisuutta, ja se alkaa parin pokkarin jälkeen toistaa itseään :D
Sama tyyli kuin "Puskissa"lla - majoituspaikkojen kierrätyshyllyt - yllättyy aina itsekin, että mitä seuraavaksi lukee.... lentokoneessa (jos sattuu pysymään hereillä) käy ajanvietteeksi mikä vain... saksankielinen oli viimeksi haasteellinen (=nukutti sitäkin paremmin). Kirjastonpoistolaarissa on myös usein enkunkielisiä... sieltä voi hakea vaihturin matkaan, jos on sattunut paluumatkalla lukemaan koko kirjan...
VastaaPoista