Marraskuun selätys

 Miten olin voinut unohtaa marraskuun selätyksen?

Pystynkö muistamaan mihin vierähtivät marraskuun ensimmäiset päivät?

**

Yksi - keskiviikko
Yritin viritellä kirjoittamista taas käyntiin (nanowrimo, nähkääs). Poikanen kehui kirjoittaneensa tuhat sanaa. Minä sain aikaan sataseitsemänkymmentä. 
Liikuntapäiväkirjan mukaan puntilla ja uimassa.

Kaksi - torstai
Illalla konsertissa: Brahmsin Deutsches Requiem. (Ein? Die? Das? The?)
Ei ole kuulemma perinteinen sielunmessu, vaan pikemminkin lohduksi eläville. 
Ja ei latinaksi, vaan saksaksi. onneksi tarjosivat sanat, en osaa saksaa melkein yhtään. haben sie etwas zu werzollen? 
Kuorolle, sopraanolle ja baritonille.

Reilun tunnin teoksesta sopraano lauloi ehkä viisi minuuttia.
Mietin että on sekin duuni. Istut viisikymmentä minuuttia että saat laulaa viisi ja sitten istut taas.
Voisi ajatella että on unelmaduuni, mutta joudut istumaan siinä tuhannen ihmisen edessä ihan pokkana ja pysymään ääni lämpöisenä ja mieli tahdilleen vireänä. Yritin katsoa, milloin se kääntää nuotista sivua, mutta en huomannut. Baritonin huomasin aina. Se oli jotenkin eläväisempi. Ja lauloikin enempi.
onneksi en ole sopraano. tai ainakin luulen että en ole. ja ihan varmasti en ole sitä ammatikseni. onneksi.

En uskaltanut juoda kahvia niin myöhään illalla. 

Ja orkesteri tarjosi matkaeväät kotimatkalle: hedelmäkarkkeja. 

Kolme - perjantai

Kiipeilemässä siskon kanssa, oltiin vähän ponnettomia ja fuskattiin, mutta tulipa oltua hetki seinällä.

Lehtorilla oli kollegoiden tai kavereiden kanssa jotain omia juttuja, minä turvauduin lempiruokaani eli perinteiseen roiskeläppäpizzaan.
Melkein aina kun olen ihan yksin kotona, syön roiskeläppäpizzaa. Ja juon ananaslimpparia (tai jos olen turmiollisella tuulella, olutta)(no tietysti olin!)

Neljä - lauantai

Ihan paras lauantai. 
Heräsin ihan hirmu aikaisin. Tein heti aikaisin aamusta hetken töitä kun sunnuntaina oli tulossa isompi työjuttu, piti tehdä valmisteluja.

Keittelin puuroa, söin paahtoleipää, vetelehdin.
Luin.
Lähdin uimaan, sovimme treffit kaupungille.
Uin ja treffasimme kaupungilla.
Kokattiin, juotiin viiniä, höpistiin. 
Luin-luin-luin-luin.
Suloisen vetelää joutilaisuutta koko päiväksi.
Onnistuin olemaan ajattelematta töitä.
Paljon lisää tällaisia päiviä! Paljon! Paljon! paitsi mieluusti ei töitä aamuisin, vaan sängyssä loikoilua ja kaksi aamupalaa

Lehtori ehdotti, että aikaistettaisiin vähän joulunodotusta, että kyllä jo marraskuussa voi vaikka laittaa kausivalot. Mietin että ehkä.

Viisi - sunnuntai

Töitä. Lähdin hyvihyvin aikaisin aamulla viimeistelemään työhommeleita: piti järkätä juhlat suunnilleen viidellesadalle ihmiselle.
Tai siis toteuttaa.
Toteutin. Yksi juttu ei mennyt niin kuin olin toivonut, mutta kaikki muu kyllä.
Olin ihan puhki. Naapurilta tuli viesti että voitaisiinko olla lapsenvahtina heidän lapsilleen.
En olisi yhtään jaksanut, enkä todellakaan tällaisen päivän päälle halua mitään lapsia kotiini resuamaan. oikeasti olisin halunnut ottaa päivätorkut ja aloittaa päivän uudestaan alusta, mutta en oikein hennonnut kieltäytyäkään, kaipa heillä on syynsä pyytää.
Vedin rajan kotiovellemme, veimme ipanat retkelle kirjastoon ja palautimme retken jälkeen takaisin.
Kirjastoretken jälkeen Lehtori lähti omiin juttuihinsa, minä lönötin nojatuolissa. En tehnyt oikein mitään.

*

Alkavalla viikolla - jo marraskuun toisella viikolla - on kolmelle illalle luvassa iltahommia ja kahdelle kulttuurihommia ja viikonlopulle bileet. Jei.