väsymys- ja talvipohdinto

 Olen aina vain iltaisin ihan älyttömän väsynyt.

Viimeistään yhdeksältä ja usein jo paljon aiemmin alan rutista Lehtorille että saanko jo mennä nukkumaan, en pysy millään hereillä.



Yritän sinnitellä puoli kymmeneen jalkeilla, sitten menen pitkälleni lukemaan.

Hyvänä aamuna saatan nukkua melkein seitsemään tosin alan heräillä jo viiden jälkeen.

Ja enimmäkseen nukun hyvin. En ehkä ikinä eläessäni ole nukkunut näin hyvin paitsi niinä öinä kun valvon miettimässä että mikä päivä herätessä on ja mitä pitää tehdä.

En tajua miten voin olla jatkuvasti iltaisin niin pohjattoman väsynyt.

Positiivista: käsittämätön talvinen iltapalelu on vielä pysynyt aisoissa. Olen toistaiseksi pystynyt menemään nukkumaan vain yhdessä pyjamassa välillä on tarvittu kolme päällekkäin ja kaulaliina kaulaan.

Positiivista: muistanette kauhistuttavan yöasukriizin? 
Sinnikkään, hellittämättömän, jatkuvan kaikkien mahdollisten kauppojen pyjamaosastojen skannaamisen jälkeen onnistuin vihdoinkin löytämään kohtuuhintaisen pitkähihaisen ja pitkälahkeisen resorit! pyjaman. 
Siinä ei ole muumeja, tonttuja, lumiukkoja tai tyhmää slogania vaan hauskoja kissoja ja koiria.

Täydellistä!
Tai niinhän sitä luulisi.
Tosielämässä se  kehvatsun pyjama oli painava, tukala ja hankala ja liian tiivis enkä pystynyt nukkumaan silmäntäyttäkään.
Pitäisi olla mahdollisuus testata pyjamaa jossain sängyssä peiton alla ennen kuin sen ostaa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti