työ haittaa

taas uusi huominen (*huokaus*).
Aamulla koululla hoitamassa vanhempainyhdistyksen asioita.
Iltapäivällä edessä leivontaurakka Pikkusiskon kanssa.
Isoilla tänään kevään viimeinen sanataidetapaaminen ja siellä nyyttärit: isot leipoivat eilen kahteen pekkaan muffinseja, Pikkusisko järjesti itse itselleen nyyttärit hänkin ("missä mun juhlat sitten on?"). Se lapsukainen ehtii ja jaksaa, aina. Aamupalalla Pikkusisko selitti, miten hän iltapäivällä pakkaa nyyttinsä kepin nokkaan. Arvaan jo, että kaikessa iltapäivän hässäköinnissä joudun vielä metsään etsimään nyytin kantoon sopivaa karahkaa.
Tänään vielä päiväkodilla naisten ilta, pihassa pihatalkoot, kirjastossakin voisin käydä ja kaupassa tarttis.
Huomenissa Isosiskon seuran hommissa.
Loppuviikosta taas vanhempainyhdistystä ja Pikkusiskon kevätkirkko.
Tässä vaiheessa vuotta aina työelämä haittaa pahasti vapaa-ajan toimintaa, ja vapaalla olen levoton kuin häkkiin suljettu tiikeri. Koko ajan sellainen olo, että jotain on kesken ja tekemättä. (opettajien kevätmuistamiset; se on se vaivaava ja keskeneräinen asia! muistamuistamuista!)

**
Aurinko ilmestyi jostain näkyville!

2 kommenttia:

  1. Jostain syystä toukokuun loppuun pakkautuu niin paljon kaikenlaista. Itsekin eilen muistin lasten viimeisen telinevoikan tunnin koittaneen, kääräsin kiireessä paperipussiin pullot punaviiniä ja sain kortteihin oikeiden lasten nimet. Voi kun vetäjät ilahtuivat! Kannatti kiireessä muistaa siis. Opettajille aion, viime vuoden tapaan, viedä kuohuvaista kuplajuomaa. Se sopii naisopettajille hyvin. En halua sisutaa toisten koteja, ja jos ko. hlö ei käytä alkomaholia, voi lahjan viedä eteenpäin.

    VastaaPoista
  2. Iina: toukokuut ovat aina täydellistä hullunmyllyä...hyvä kun perässä pysyy!

    Meiltä on yleensä lähtenyt opettajille ns. aineeton lahja - lahjoitus lasten valitsemaan kohteeseen.
    Kunhan joku vaan muistais hankkia ne (*huokaus*)

    VastaaPoista