keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

addiktiovaara

Tällainen remppaelämä on kauhean addiktioherkkää.
Joutuu päivästä toiseen taistoamaan sitä vastaan ettei addiktoituisi.

Aktiivivaiheen aikana ensin uhkasi remppakalja-addiktio. En ehtinyt remppakalja-addiktoitua, koska siirryin jo toisena päivänä saumattoman sujuvasti remppasärkylääkeaddiktioon. Sitä kyllä riitti, koko aktiivivaiheen ajan ja vähän ylikin.
Aktiivivaiheen perusostoskierros: rautakaupasta apteekkiin ja leipäkaupan kautta kotiin. Leivät nassuun, muutama tunti tapettien rapsuttelua ja perään kourallinen kivunlamauttajia.

Nyt - tasanne- ja henkislamaannusvaiheessa (eli remppaheikkiodotteluvaiheessa) - olen addiktoitumaisillani lohtusyömiseen, lohtujuomiseen, lohtunettinotkumiseen ja lohtushoppailuun.

Olen mielestäni ihan käsittämättömän urhoollinen (no en ole!) kun jaksan tämmöistä elämää ja sen takia minun pitäisi koko ajan saada lohdutella itseäni.
Minun kuuluu saada syödä karkkia ja pizzaa.
Tosielämässä en syö melkein koskaan karkkia. Nyt nassutan joka ilta. Ja meinasin suuttua hraHakkaraiselle kun se söi viimeisen omarin (en edes tykkää niistä, ne ovat liian makeita!) Ja liiasta pizzastakin tulee huono olo.  Lohtujuomista torjuu onneksi jääkaapin ja riittävän kylmän juoman puute.
Vyötärölinjatilanne on huolestuttava.
Olen vyötärölinjaton.

Kaikkein vaikeinta on torjua lohtushoppailu. Olisi niin ihanaa mennä valitsemaan kaikenlaisia uusia juttuja uuteen kotiin. Ainoa mikä estää, on akuutti vaje säilytystiloissa.
Korvikkeeksi tilasin (!) ompelimosta (!!) itselleni uusia kesäpaitoja. Ajattelin, että jos en osta kotiin, voin kuitenkin hemmotella itseäni. En kyllä tiedä, missä niitä paitoja aion säilytellä. Ei tullut vaatekaappia niiden mukana.

En tiedä kuinka kauan vielä saan ylemmyydentuntoista nautintoa ei-osteskelusta.
Suunnittelen yhden salatilin tyhjäämistä ja fanaattista osteskelukierrosta kaikissa kaupungin kaupoissa.
Haluan pyyhkeitä, pyyhekoukkuja, päiväpeitteitä, pyykkitelineen, mattoja, verhoja, astioita, tiskiainesäilytyspullon, vessaharjatelineen, vaatenaulakon, kenkähyllyjä, kenkäkaappeja, teeveetason, telkkarin, radion, muita kodinkonehärpättimiä, lipastoja lapsille, peiton, housuja, paitoja, kenkiä, sukkia.
Olisi niin nautinnollista melkein itkeä ostoskassien painosta, siitä että kädet venyvät melkein maahan asti kaiken uuden ja ihanan painosta.

**

Olen pohtinut kaikenlaista nimistä.
Onko kornia, jos olisi veljekset ja toisen nimi on Joona ja toisen Eino? Jos tulisi kolmas, olisi ihan pakko antaa sille nimeksi Kai.

Ja sitten olisi kiva tuntea joku, jonka lempinimi olisi takatukka-Lehtinen. Olisi varmaan aika metka tyyppi se.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti